Aika: ke 4.10.17 klo 11.30–12.30, infon yhteydessä tarjotaan salaattilounas
Paikka: Puistotorni, Jenny Matinaho-kabinetti, Hämeenpuisto 28, 6. kerros, Tampere
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640
Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liitto sekä Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Turvapaikanhakijalapsille ja -perheille sopivien keinojen löytämiseen ja rakentamiseen on tarvittu yhteistyötä vastaanottokeskuksen, alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien sekä vapaaehtoisten välillä. Perheiden tukeminen antaa eväitä tulevaisuuteen, jatkui se sitten Suomessa tai toisessa maassa.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla.

Mediainfossa:

Millaista tukea perheemme sai vastaanottokeskuksessa asuessamme
Kokemusasiantuntijavanhemmat

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksessa?
Laura Vilander, terveydenhuollon koordinoija, SPR Tampereen yksityismajoitusyksikkö, Hämeen piiri

Lapsiperheiden hyvinvointia tukeva toiminta vastaanottokeskuksissa
Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto 

Ensi- ja turvakodin palveluista apua maahanmuuttajaperheille
Jenni Karsio, johtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti

Projekti järjestää Tampereella 4.10. koulutuksen turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Seminaarissa kartoitetaan turvapaikanhakijaperheille suunnattua toimintaa ja luodaan uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Iltapäivän paneelikeskustelussaeri toimijoita haastetaan pohtimaan, miten turvapaikkaa hakevien perheiden tarpeisiin on vastattu ja miten yhteistyötä voidaan kehittää perheiden hyväksi.  Koulutukseen osallistuu yli 60 henkilöä.

Seminaarin ohjelma:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/lapsiperhe-turvapaikanhakijana-alueseminaari-tampere/

Todelliset Supersankarit-valokuvanäyttely turvapaikanhakijalapsista

Valokuvilla haluttiin tehdä turvapaikanhakijalapset näkyviksi. Vastaanottokeskuksissa toteutetussa kuvaustilanteessa lapset tulivat nähdyiksi, kohdatuiksi ja ihailluiksi. Näyttely on esilläTampereen yliopiston y-kampuksen käytävällä 3.10.-31.10.2017.

Tiedote julkaisuvapaa 4.10.2017 klo 11.30

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon lapsiperheitä, odottavia äitejä, vauvoja, taaperoita ja yksinhuoltajia. Vastaanottokeskusten koko, sijainti ja ylläpitäjä vaihtelevat. Keskusten asukasmäärät ovat usein suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia.

Lapsiperheiden tilanne on vastaanottokeskuksissa haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Lapsilla ei ole useinkaan vastaanottokeskuksessa tarpeeksi tekemistä, ja aika käy pitkäksi. Heillä voi olla omien ja vanhempien vaikeiden kokemusten takia oireita, kuten pelkoja, painajaisia, levottomuutta, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja ruokahaluttomuutta.

Suomen Punaisen Ristin Hämeen piiri ylläpitää Tampereella yksityismajoitusyksikköä, jonka asiakkaat asuvat sukulaisten, tuttavien ja tyttö- tai poikaystävien luona. Yksityismajoituksessa asuvien määrä on kasvanut viime vuosina. Lisäksi SPR pyörittää Lahden Hennalassa, Lammilla ja Mänttä-Vilppulassa niin sanottuja odotusajan vastaanottokeskuksia, joissa asutaan pidempään turvapaikkapäätöstä odottamassa.  Tampereen kaupunki ylläpitää Tampereen vastaanottokeskusta.

Kaikissa SPR:n keskuksissa asukkaat tekevät itse ruuan. Mänttä-Vilppulassa asutaan kerrostaloasunnoissa. Entisessä varuskunnassa sijaitseva Hennalan keskus tulee muuttamaan uuteen tilaan. Hennalan yhteydessä toimii niin sanottu TEVA-yksikkö, jossa turvapaikanhakijat voivat saada hoitoa ja tukea mielenterveyden ongelmiin.

SPR:n Hämeen piirin vastaanottokeskusten terveydenhuollon koordinoija Laura Vilander kertoo, että eniten asiakkaita on tällä hetkellä Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Lisäksi yksittäisiä tulijoita on myös Iranista, Syyriasta, Kiinasta ja Venäjältä. Yksityismajoituksessa asuu tällä hetkellä 37 lasta, joista 22 on alle kouluikäisiä. Lammilla lapsia on 88, joista 56 on alle kouluikäisiä. Hennalan vastaavat lapsiluvut ovat 58 ja 34, Mänttä-Vilppulassa 43 ja 23. Kaikki lapset pääsevät nopeasti esikouluun ja kouluun, missä useimmat käyvät vuoden valmistavassa opetuksessa.

Kaikissa SPR:n keskuksissa on perhetyöntekijöitä, jotka järjestävät säännöllisiä lasten kerhoja yli 3-vuotiaille, jolloin vanhemmat voivat olla esimerkiksi suomen tunnilla. Alle 3-vuotiaille järjestetään ryhmiä, joissa he ovat vanhempiensa kanssa. Lisäksi keskuksissa on myös läksykerhoja ja lapsiparkki. Perheet voivat osallistua myös seurakuntien järjestämiin kerhoihin ja muuhun toimintaan. Mänttä-Vilppulassa on aloitettu myös sirkuskerho. 

Välillä perheillä on haasteita arjen rytmin, ruokailun ja kasvatuksellisten asioiden kanssa, Vilander kertoo. Perheiden tukiverkostot ja vanhemmuuden mallit ovat jääneet kotimaahan. Vastaanottokeskukset voivat järjestää perheelle tarvittaessa lisätukea esim. lastenhoitoapuna ja arjen tukena.  Jos keskuksesta tehdään lastensuojeluilmoitus, siihen reagoidaan lastensuojelussa yleensä nopeasti.

Pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan tukea perheiden ja lasten hyvinvointia

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa. Toimintaa on pilotoitu pääkaupunkiseudulla. Saatujen kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Ryhmät ja kerhot piristävät ja tuovat muuta ajateltavaa. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi askartelu, rentoutus, hieronta, leikit, muskari, taidetyöpajat, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta.

Johtaja Jenni Karsio kertoo, että Tampereen ensi- ja turvakoti ry:llä on monenlaista kokemusta perhetyöstä maahanmuuttajien kanssa yhdistyksen eri palveluissa. Ensi- ja turvakotiyhdistyksellä on Tampereella kolme alueellista Perhetupaa, joiden toiminta on kaikille avointa. Tuvissa on ohjattua toimintaa sekä vapaata yhdessäoloa. Niissä on mahdollisuus tavata lapsiperheitä, saada vertaistukea ja leikkiä turvallisessa ympäristössä. Vanhemmat voivat keskustella luottamuksellisesti työntekijöiden kanssa. Perhetuvissa on tänä vuonna käynyt jo 74 maahanmuuttajataustaisia perhettä ja yli 90 lasta. Kahden kulttuurin perheitä on toiminnassa ollut 29.

Yhdistyksen tapaamispaikkatoiminnassa on tänä vuonna ollut useita maahanmuuttajataustaisia perheitä. Tapaamispaikkatoiminta mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamisen turvallisessa, tuetussa ympäristössä. Samoin isyyttä tukevaan toimintaan on hakeutunut maahanmuuttajataustaisia miehiä. Yhdistyksen kansalaistoimintaan kuuluvan Doula-toiminnan kautta voidaan järjestää vapaaehtoisia doula-synnytystukihenkilöitä myös turvapaikanhakijoille.

Toiminnan järjestäminen turvapaikanhakijaperheille tukee perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä ja antaa eväitä tulevaisuuteen, olipa se sitten Suomessa, kotimaassa, tai kolmannessa maassa, jos perhe ei saa oleskelulupaa Suomeen.