Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille: Turvapaikanhakijaperheiden toiminnasta vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia

8.6.2017 12:38 | Ensi- ja turvakotien liitto

Jaa

Turun seudulla on useita vastaanottokeskuksia, joissa asuu kymmeniä lapsiperheitä. Porin vastaanottokeskuksessa asuu parhaillaan 28 lapsiperhettä, joissa on lähes 50 alle kouluikäistä lasta ja koululaisia. Lapsiperheiden tilanne on haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa kuulemme, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Aika: to 15.6.17 klo 11.30–12.30, infon yhteydessä tarjotaan lounas
Paikka: Alvarium, Puutarhakatu 8, Turku
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Anna Mikkonen, Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 050 410 7640
Järjestäjät: Ensi- ja turvakotien liitto sekä Turun ensi- ja turvakoti ry

Turvapaikanhakijalapsille ja -perheille sopivien keinojen löytämiseen ja rakentamiseen on tarvittu yhteistyötä vastaanottokeskuksen, alueella toimivien järjestöjen, seurakuntien sekä vapaaehtoisten välillä. Perheiden tukeminen antaa eväitä tulevaisuuteen, jatkui se sitten Suomessa tai toisessa maassa.

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on kehittänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa pääkaupunkiseudulla.

Mediainfossa:

Miten lapset huomioidaan vastaanottokeskuksissa?
SPR Turun vastaanottokeskus

Lapsiperheiden hyvinvointia tukeva toiminta
Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto 

Ensi- ja turvakodin palveluista apua turvapaikka hakeville perheille
Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry

Projekti järjestää Turussa 15.6. koulutuksen turvapaikanhakijoiden ja muiden maahan muuttaneiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Seminaarissa kartoitetaan turvapaikanhakijaperheille suunnattua toimintaa ja luodaan uusia yhteistyön mahdollisuuksia. Iltapäivän paneelikeskustelussaeri toimijoita haastetaan pohtimaan, miten turvapaikkaa hakevien perheiden tarpeisiin on vastattu ja miten yhteistyötä voidaan kehittää perheiden hyväksi.  Koulutukseen osallistuu 50 henkilöä.

Seminaarin ohjelma 15.6.

----

Tiedote julkaisuvapaa 15.6.2017 klo 12.00

Vastaanottokeskuksissa asuvia lapsiperheitä tuetaan ryhmätoiminnalla ja kerhoilla

Turvapaikanhakijoista puhuttaessa unohtuu helposti, että joukossa on myös lapsiperheitä, odottavia äitejä, vauvoja, taaperoita ja yksinhuoltajia. Tälläkin hetkellä satoja turvapaikanhakijalapsia ja -vanhempia odottaa vastaanottokeskuksissa päätöstä turvapaikkahakemukseen. 

Lapsiperheiden tilanne on vastaanottokeskuksissa haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta.

Vastaanottokeskusten koko ja sijainti vaihtelevat. Vastaanottokeskusten asukasmäärät ovat suuria ja henkilöstöresurssit tiukat, eivätkä tilat ole aina lapsiperheille toimivia.

Turun seudulla on useita vastaanottokeskuksia, joita ylläpitävät SPR ja yksityiset toimijat. SPR Turun vastaanottokeskus on ns. kauttakulkukeskus, jossa asutaan yleensä lyhyehköjä aikoja. Osa vastaanottokeskuksista on niin sanottuja odotusajan keskuksia, kuten Halikon ja Punkalaitumen keskukset, joissa asutaan pidempään turvapaikkapäätöstä odottamassa. Perheitä asuu myös sukulaisten ja ystävien luona.

Lapsilla ei ole useinkaan vastaanottokeskuksessa tarpeeksi tekemistä, ja aika käy pitkäksi.Heillä voi olla omien ja vanhempien vaikeiden kokemusten takia oireita, kuten pelkoja, painajaisia, levottomuutta, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja ruokahaluttomuutta.

Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö kertoo, että keskuksessa asuvien lapsiperheiden määrä nousi keväällä reilusti, kun EU:n sisäisinä siirtoina saapui kymmeniä turvapaikanhakijaperheitä Kreikasta suoraan Turun vastaanottokeskukseen. Perheiden lasten iät vaihtelevat vauvasta teini-ikäisiin. Keskuksessa järjestetään vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja järjestöjen avulla kerhoja, askartelua ja liikuntaa lapsille ja perheille.

Porin vastaanottokeskuksessa asuu parhaillaan 28 lapsiperhettä, joissa on yhteensä 48 lasta ja 26 alle kouluikäistä lasta. Asukkaita keskuksessa on vähän yli 300. Suurimmat kieliryhmät ovat arabia, somali ja Afganistanissa puhuttava dari. Perheet otetaan perhetyön piiriin, jos perheen tilanteesta ilmenee huolta. Päiväkoti-ikäiset lapset pääsevät kerran viikossa lähipäiväkodin ryhmään leikkimään.

Pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan tukea perheiden ja lasten hyvinvointia

Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana projekti on järjestänyt vertaistuellisia ja toiminnallisia vanhempi-lapsiryhmiä sekä perhekahviloita vastaanottokeskuksissa. Toimintaa on pilotoitu pääkaupunkiseudulla. Saatujen kokemusten perusteella on selvää, että pienillä ja edullisillakin keinoilla voidaan lisätä lasten ja vanhempien hyvinvointia.

– Toiminnalliset ryhmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhemmuutta, joka on voinut joutua kovalle koetukselle pakolaisuuden, menetysten ja vastaanottokeskuksessa asumisen aikana. Ryhmiin osallistuvat saavat vertaistukea, vaihtelua ja piristystä arkeen sekä lapsiperheen arkea helpottavaa tietoa ja tukea. Ryhmät ja kerhot piristävät ja tuovat muuta ajateltavaa. Keskustelussa vanhempien kanssa voidaan antaa tärkeää tietoa lapsen tarpeista ja kasvatuksesta, sanoo projektipäällikkö Anna Mikkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.

Moni toiminta onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin: esimerkiksi kädentaidot, sirkuskerho, leikit, muskari, tapahtumat ja retket auttavat jaksamaan. Samalla vanhemmat saavat onnistumisen kokemuksia lasten kanssa olemisesta.

Toiminnanjohtaja Oona Ylönen kertoo, että Turun ensi- ja turvakoti ry:llä on vankka kokemus turvapaikanhakijoista, sillä yhdistyksen ylläpitämä perheryhmäkoti on toiminut kotina alaikäisille Suomeen ilman huoltajaa saapuneille, oleskeluluvan saaneille lapsille ja nuorille vuodesta 1992 lähtien. Yhdistyksen kansalaistoimintaan kuuluvan Doula-toiminnan kautta on järjestynyt vapaaehtoisia Doula-synnytystukihenkilöitä myös turvapaikanhakijoille. Doulista on koettu olevan paljon apua odotusaikana, synnytyksessä ja vauvan synnyttyä, kun opetellaan imetystä. Lisäksi esimerkiksi turvakodin asukkaista noin kolmasosa puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, joukkoon mahtuu myös muutamia pakolaistaustaisia perheitä.

Lapsiperhetoiminta turvapaikanhakijoille tukee perheiden hyvinvointia ja mielenterveyttä ja antaa eväitä tulevaisuuteen, olipa se sitten Suomessa, kotimaassa, tai kolmannessa maassa, jos perhe ei saa oleskelulupaa Suomeen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Mikkonen
projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto, Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti
p. 050 410 7640

Jaana Sikiö
johtaja, SPR Turun vastaanottokeskus
p. 0400 907 964, jaana.sikio@redcross.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Lyökö porilainen ja jatkuuko suomalaisen lapsuuden menestystarina?5.7.2017 09:00Tiedote

Porin Esikon turvakoti aloitti toimintansa neljän vuoden tauon jälkeen. Ensimmäiset avun tarvitsijat saapuivat päivä sen jälkeen, kun toimilupa oli saatu. Turvakotiin tulevista avuntarvitsijoista noin kolmannes on lapsia. Kokemuksen käsittely lapsen kanssa on tärkeää, jotta väkivallasta voi selvitä. Vuosittain ilman apua jää kuitenkin tuhansia lapsia, joiden elämään väkivalta jättää pysyvät jäljet. Yksi heistä on toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen, joka kertoo Suomi Areenassa kokemuksiaan lapsuutensa aikaisesta väkivallasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme