Ensi- ja turvakotien liitto

Kutsu medioille12.9.: "En olisi uskaltanut jäädä vauvan kanssa hetkeksikään yksin"

Jaa

- Ensikotiin tulo oli elämäni paras päätös, kertoo apua saanut äiti. Nyt vointini on hyvä ja pystyn huolehtimaan itse vauvastani. Tampereen ensikodilla kuulemme ensikodilla apua saaneen perheen tarinan sekä tutustumme uuteen tutkimukseen, jossa selvitettiin vanhempien kokemuksia ensikodista saadusta tuesta ja muutoksen pysyvyydestä. Tiiviin, ympärivuorokautisen tuen avulla kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien kunto koheni merkittävästi. Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai arjen asioiden hoitaminen ei suju.

Aika: Tiistai 12.9.2017 klo 9.30-11
Paikka: Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Mutkakatu 38b, 33500 Tampere
Ilmoittautumiset mediainfoon: Laura Kouri, laura.kouri@etkl.fi, p. 040709 9498

– Ensikodissa näemme upeita onnistumisia vuosittain, kun vauvat kasvavat ja kehittyvät ja äidit ja isät löytävät ilon vanhemmuudesta, kertoo ensi- ja turvakodin johtaja Jenni Karsio, Tampereenensi- ja turvakoti ry:stä. 

Tampereen ensikodissa apua sai viime vuoden aikana 18 perhettä.

Perheiden ensikodissa saama kuntoutus ehkäisee merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suojelee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen.

Tervetuloa tapaamaan ensikodissa apua saaneita perheitä, kuulemaan tutkimuksen tuloksista sekä keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa.

Tervetuloa!

Tiedote julkaisuvapaa 12.9.2017 klo 9.30

Ensikodissa autetaan tehokkaasti

Ensikodissa tuetaan lastensuojelun tarpeessa olevia perheitä vaikuttavasti ja tehokkaasti. Ensikodin kuntoutus auttaa perheitä löytämään hyvät eväät vanhemmuuteen ja vauvat saavat turvallisen ja hyvän huolenpidon. Ensikodista saatu apu myös kantaa pitkälle. Tampereen ensikodissa autetaan vuosittain noin 20 perhettä uuteen alkuun.

Uudessa tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien kokemuksia ensikodista saadusta tuesta ja muutoksen pysyvyyttä. Ensikodin tiiviin, ympärivuorokautisen tuen avulla kaikkien tutkimukseen osallistuneiden äitien kunto koheni merkittävästi. Usein perheiden ja äitien tilanteet ensikotiin tullessa olivat hyvin vaikeita ja usein äidin voimavarat huolehtia vauvasta oli vakavasti vaarantunut. Joka toinen äiti oli masentunut ja jokainen oli merkittävästi uupunut.

Ensikodin apua tarvitaan silloin, kun perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, erilaisia psykososiaalisia ongelmia, arjen kaoottisuutta tai omat voimat eivät riitä vauvasta huolehtimiseen. Ensikoti on kodinomainen paikka, jossa tuetaan perheitä ympärivuorokautisesti.

Tutkimuksen tulokset olivat erittäin rohkaisevia. Ensikodissa olon jälkeen äitien vointi oli merkittävästi parantunut. Ensikotiin tullessa äidit kertoivat kuntonsa olleen erittäin huono, kun se haastatteluhetkellä kuvattiin hyväksi tai erittäin hyväksi. Ensikodissa saadulla alulla oli pitkäkestoisia vaikutuksia. Haastatelluilla perheillä ensikotijaksosta oli kulunut 1-5 vuotta. Äitien terveydentila oli kohentunut ja arki sujui normaalin lapsiperheen tapaan omassa kodissa. Kaikilla äideillä oli tulevaisuuden suunnitelmia työelämän ja opiskelujen suhteen, osa jo toteutti niitä.

– Tampereen ensikodilla on kolme perhepaikkaa. Paikat ovat kovin kysyttyjä, kertoo ensi- ja turvakodin johtaja Jenni Karsio, Tampereen ensi- ja turvakoti ry:stä.
– Toiveenamme olisi lisätä perhepaikkojen määrää, hän kertoo. Tampereen ensikodissa apua sai viime vuoden aikana 18 perhettä. 

Tampereen ensikodissa autettiin viime vuonna 18 äitiä, 7 isää ja 18 vauvaa. Jaksot on pyritty räätälöimään perheiden tarpeiden mukaan.

Valitettavan usein ensikodin hoitojakson pituuden määrittelee kunnan kukkaro, ei niinkään vauvan tai äidin tarpeet. Tutkimuksen mukaan liian lyhyet hoitojaksot merkitsevät sitä, että pysyviä kuntoutumistuloksia ei voida saavuttaa. Tutkimukseen, eri puolilla Suomea osallistuneista äideistä joka viides palasi liian lyhyen ensikotijakson jälkeen sinne uudelleen voinnin ja toimintakyvyn romahdettua. He kokivat, että kuntoutuminen jouduttiin aloittamaan alusta. Vanhemmille se oli turha epäonnistumisen kokemus. 

Tutkimukseen osallistuneet perheet tulivat ensikotiin lastensuojelun lähetteellä ja maksusitoumuksella. Usein ensimmäinen ensikotia ehdottanut taho oli synnytyssairaala, neuvola tai neuvolan perhetyö.

Ensikoti säästää kustannuksia

Vauvaperheiden pärjäämiseen kannattaa panostaa. Ympärivuorokautinen ensikotihoito on vauvan kehityksen kannalta varhaista tukea ja ehkäisevää toimintaa. Se voi katkaista parhaimmillaan sukupolvien ylittävää vaikeuksien ketjua.

– Äidin ja vauvan kuntoutus ensikodissa maksaa n. 9 700 € kuukaudessa, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. Sijoitus esimerkiksi perhekotiin tai laitoshoitoon maksaa 60 000-90 000 vuodessa, täysi-ikäisyyteen mennessä kustannukset nousevat jo yli miljoonaan euroon yhdestä lapsesta.
– Parhaimmillaan ensikodin tuella vältetään vauvan sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Samalla ehkäistään vanhempien syrjäytymistä, tuetaan koko perheen hyvinvointia ja annetaan usein jo muutenkin kovia kokeneelle perheelle vankka alku, Särkelä muistuttaa.

Ensi- ja turvakotien liiton kahdeksassa ympäri Suomea sijoittuvassa ensikodeissa autettiin vuonna 2016  270 äitiä, 291 lasta ja 84 isää. Ensikodeissa autetaan vakavissa vaikeuksissa olevia vauvaperhettä. Tällöin vauvan kehitys ja hyvinvointi ovat vaarassa. Äiti saattaa olla liian uupunut tai masentunut pystyäkseen huolehtimaan vauvan tarpeista, vanhemmuuteen tarvitaan tukea tai äiti saattaa olla hyvin nuori.

Valitettavan usein ensikodin ympärivuorokautinen tuki on viimeinen vaihtoehto ennen vauvan sijoittamista kodin ulkopuolelle. Ensikotiin voidaan tulla jo odotusaikana tai silloin, kun vauva on vielä hyvin pieni, muutaman kuukauden ikäinen. Mukaan ensikotiin voi tulla isän lisäksi myös vanhemmat sisarukset.

Ensikodeissa isien määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vaikka palveluja on kehitetty paremmin koko perhettä ajatellen, niin suurin muutos on tapahtunut isissä itsessään. He kokevat perheen kriisin tai muun avuntarpeen koskettavan koko perhettä ja haluavat olla aktiivisesti mukana.

Kuinka tutkimus tehtiin?

  • tutkimuksen toteutti tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen Ensi- ja turvakotien liitosta
  • Tutkimuksessa selvitettiin mitä ensikodissa olleille vauvaperheille kuuluu, mikä perheiden elämässä muuttui ja oliko aikaan saatu muutos vakaa.
  • Asiakkuuden päättymisestä ensikodissa oli kulunut muutama kuukausi tai 1-5 vuotta.
  • haastattelututkimukseen osallistui 20 vanhempaa eri puolilla Suomea, osallistuneista 17 oli äitejä ja 3 isää
  • Haastattelututkimus toteutettiin kevään ja syksyn 2015 aikana.
  • Tutkimuksessa saatiin arvokasta tietoa myös ensikotityön kehittämiseen.

Lisätietoja:

Maria Länsiö
toiminnanjohtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry
p. 040 777 5697

Jenni Karsio
Ensi- ja turvakodin johtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry
p. 050 555 0203

Riitta Särkelä
pääsihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry
p. 050 63663

Hanna Sellergren
kehittämispäällikkö, Vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto ry
p. 040 5430 010

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistys tuottaa lapsi-, perhe- ja vanhuspalveluita sekä kansalaistoimintaa Pirkanmaalla. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen liputuspäivää haetaan pysyväksi25.9.2017 13:43Tiedote

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 liputettiin ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Liputuspäivä liittyi Miina Sillanpää 150-juhlavuoteen ja myönnettiin tuolloin kertaluonteisena. Myös tänä vuonna suositellaan liputusta lokakuun ensimmäisen päivänä. Liputuspäivän vakiinnuttamista ovat hakeneet Miina Sillanpään Seura ja tukemassa on lähes neljäkymmentä tahoa.

Kutsu medioille 15.9.: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia12.9.2017 09:30Tiedote

Märäjälahden vastaanottokeskuksessa Lieksassa asuu parhaillaan 15 lapsiperhettä, joissa on kaikenikäisiä lapsia. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa kuulemme, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Kutsu medioille 14.9.: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia12.9.2017 08:00Tiedote

Suomen Punaisen Ristin ylläpitämässä Salmirannan vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä asuu parhaillaan parikymmentä perhettä, joissa on yli 40 lasta. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa vastaanottokeskuksessa asunut perhe kertoo kokemuksistaan perheen arjesta turvapaikkaprosessin aikana. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Lyökö porilainen ja jatkuuko suomalaisen lapsuuden menestystarina?5.7.2017 09:00Tiedote

Porin Esikon turvakoti aloitti toimintansa neljän vuoden tauon jälkeen. Ensimmäiset avun tarvitsijat saapuivat päivä sen jälkeen, kun toimilupa oli saatu. Turvakotiin tulevista avuntarvitsijoista noin kolmannes on lapsia. Kokemuksen käsittely lapsen kanssa on tärkeää, jotta väkivallasta voi selvitä. Vuosittain ilman apua jää kuitenkin tuhansia lapsia, joiden elämään väkivalta jättää pysyvät jäljet. Yksi heistä on toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen, joka kertoo Suomi Areenassa kokemuksiaan lapsuutensa aikaisesta väkivallasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme