Helsingin DiakonissalaitosHelsingin DiakonissalaitosHelsingin Diakonissalaitos

Kutsu: Pakolaislapset putoavat usein tukijärjestelmämme ulkopuolelle

Jaa

KUTSU Toivon taimia – Psykotraumatologian keskuksen lasten ja nuorten toiminnan seminaariin ke 28.11.2018 klo 13–15.30

Kuva: Ninka Reittu
Kuva: Ninka Reittu

Toivon taimia -seminaarissa paneudutaan pakolaistaustaisten, vaikeasti traumatisoituneiden lasten ja nuorten tilanteeseen maassamme usean asiantuntijan voimin. Samassa yhteydessä julkistetaan Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toiminnan hankeraportti vuosilta 2016–2018. Siinä muun muassa kerrotaan, mitä pitää huomioida lasten ja nuorten hoidossa ja miten hoito käytännössä toteutetaan.

Aika: Keskiviikko 28.11. klo 13–15.30

Paikka: Helsingin Diakonissalaitos, Suomen Diakoniaopiston auditorio, Alppikatu 2, 00530 Helsinki

Seminaarissa mukana muun muassa:
kulttuuritulkki, monikulttuurisen nuorisotyön asiantuntija Ujuni Ahmed, johtava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier (Espoon maahanmuuttajapalvelut), projektipäällikkö Marjo Neste (HDL), yksikönjohtaja Jaana Pajunen (HDL), tulkki Zabi Yawari, kokemusasiantuntija Harith Raad Saleh sekä Lasten ja nuorten hoitoa toteuttava moniammatillinen työryhmä (HDL).

Media on lämpimästi tervetullut seuraamaan seminaaria.

Kotouttamispolitiikka unohtaa lapset ja nuoret

Psykotraumatologian keskuksessa työskentelee Suomen ainoa pakolaistaustaisia lapsia ja nuoria hoitava tiimi.  Tämä kertoo siitä, että kotouttamispolitiikkamme linjaukset keskittyvät aikuisiin – lapset ja nuoret jäävät näkymättömiin.

Psykotraumatologian keskuksen yksikönjohtaja Jaana Pajusen mukaan pakolaisperheissä on yhä huonommin voivia lapsia ja pitkittyneitä, vaikeita perhetilanteita. Ilmiö näkyy myös lastensuojelussa, jossa maahanmuuttajalasten osuus on yliedustettu.

”Lakimme, ohjeistuksemme ja säädöksemme eivät ole pysyneet maahanmuuton tuomien väestömuutosten perässä, vaan ne on laadittu kantaväestön oloihin sopiviksi. Yhteiskunnassamme lapsen etu on pitkälle aikuisten hallussa”, Pajunen huomauttaa ja jatkaa:

”Yksilöiden ja nimenomaan aikuisten oikeuksien suojaksi tarkoitetut salassapito- ja vaitiolovelvollisuudet eivät aina toimi lapsen eduksi – joskus ne saattavat toimia järkevän yhteistyön esteenä, vaikka lapsen edun tulisi aina olla keskiössä.”

Pätkärahoitus tuo epävarmuutta

Pakolaisten hoidossa toimitaan suurelta osin määräaikaisten hankerahoitusten varassa – näin myös Lasten ja nuorten toiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelun jatkuvuus on uhattuna aina rahoituskauden päättyessä. Vuodenvaihteessa päättyvä hanke on jo kolmas pakolaistaustaisille lapsille viimeisen kahdeksan vuoden aikana kohdennettu määräaikainen hanke Diakonissalaitoksella. 

”Pätkärahoituksen ja sen kautta toiminnan jatkumisen epävarmuus on haitallista sekä potilaiden että työntekijöiden kannalta. Se on myös traumaterapian olemuksen vastaista. Työntekijöiden tärkein tehtävä on tuoda vakautta, ennakoitavuutta, turvallisuutta ja pysyvyyttä potilaiden elämään. Vaatii rautaista ammattitaitoa, jottei työn jatkon epävarmuus heijastu potilastyöhön”, Jaana Pajunen painottaa.

Koulutusta ja konsultaatiota valtakunnallisesti

Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja nuorten toimintaan kuuluu kliinisen työn lisäksi koulutusta ja konsultaatiota. Toiminnan työntekijät ovat kouluttaneet runsaat 2500 pakolaislasten ja -nuorten kanssa työskentelevää ammattilaista 26 paikkakunnalla. Eniten koulutuksia on järjestetty pääkaupunkiseudulla. Pohjoisin koulutuspaikka on Kuusamo, joka toimi myös hankkeen yhteistyökuntana. Koulutuksia Kuusamossa järjestettiin kymmenen. Lisäksi sinne annettiin työnohjausta ja tapauskohtaista konsultaatiota ryhmäpuhelu Skypen välityksellä. Etäapukokemus vahvisti digitaalisten hoitomuotojen kehittämisen tarvetta pitkien välimatkojen Suomessa. Tulkkeja ei kaikkialle saada, mutta digitaalisilla ratkaisuilla välimatkaerot menettävät merkityksensä ja osaaminen saadaan sinne missä sitä tarvitaan.

Yhteyshenkilöt

Ennakkoilmoittautumiset,
haastattelupyynnöt ja
Toivon taimia -raporttitilaukset (PDF)

Markku Niskanen
viestintäpäällikkö
Helsingin Diakonissalaitos
p. 050 306 8634
markku.niskanen@hdl.fi

Kuvat

Kuva: Ninka Reittu
Kuva: Ninka Reittu
Lataa
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin Diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitos
Alppikatu 2
00530 HELSINKI

09 77 501http://www.hdl.fi

Helsingin Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksen muodostavat Kidutettujen kuntoutus, Sotatraumatisoituneiden kuntoutus sekä Lasten ja nuorten toiminta. Hoitoon hakeudutaan terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä, sotatraumatisoituneiden kuntoutukseen myös sosiaalityöntekijän lähetteellä. Henkilökuntaa on yhteensä 21.​ Kidutettujen kuntoutusta tuetaan Veikkauksen tuotoilla. Lasten ja nuorten toiminnan sekä Sotatraumatisoituneiden kuntoutuksen rahoittaa Turvapaikka-, maahanmuutto ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on yleishyödyllinen säätiö, rohkea ihmisarvon puolustaja. Autamme niitä ihmisiä, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään. Tuotamme yhdessä tytäryrityksemme Diakonissalaitoksen Hoivan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaittemme arkea. Työmme tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus arvokkaaseen elämään. Yhteiskunnallisessa konsernissamme työskentelee yli tuhat ammattilaista ja yli kaksi tuhatta vapaaehtoista. Toiminnasta ja omaisuudesta syntyvällä tuotolla toteutamme perustehtäväämme, työtä ihmisarvoisen huomisen puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin Diakonissalaitos

Kiintiöpakolaisten määrän nostaminen tukee traumatisoituneiden pakolaisten kuntoutusta28.11.2018 08:00Tiedote

Helsingin Diakonissalaitos on julkistanut raportin, jossa paneudutaan pakolaistaustaisten, vaikeasti traumatisoituneiden lasten ja nuorten hoitoon maassamme sekä kerrotaan mitä hoidossa pitää huomioida ja miten sitä käytännössä toteutetaan. Raportin mukaan kotoutumiseen liittyvät stressitekijät vieraassa yhteiskunnassa saattavat painaa lasta jopa enemmän kuin lähtömaassa koetut sotatapahtumat. Lapsen hyvinvointiin puolestaan vaikuttaa yleensä enemmän uudessa kotimaassa kohdattu huolenpito kuin aikaisemmat traumaattiset kokemukset.

Mielenterveystabut on rikottu työpaikoilla – edelläkävijät ottavat jo käyttöön matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalveluita20.11.2018 07:00Tiedote

Mielenterveysongelmat ovat yksi yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä: joka toinen kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä elämänsä aikana ja masennuksesta kärsii noin joka viides. Stigma niiden ympäriltä on murentumassa, ja työnantajista edelläkävijät tarjoavat jo kattavia mielen hyvinvointia edistäviä palveluja matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme