Kutsu: Seminaari kielirajat ylittävästä pedagogiikasta 29.10.
Mitä tapahtuu, kun ruotsin- ja suomenkieliset oppilaat tekevät yhteistyötä yhteisten oppituntien aikana, ja minkälaiset menetelmät toimivat parhaiten hyvien kohtaamisten luomiseksi? Miten 9-vuotiaat kokevat kielipolitiikan, mitä yliopisto-opiskelijat ajattelevat monikielisyydestä suomenruotsalaisesta näkökulmasta ja mitä tarkoittaa kielikylpytandem varhaiskasvatuksessa?
Seminaarin järjestävät tutkimushankkeet DIDIA – Monikieliset dialogit ja didaktiikat Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta sekä Alla språk med! Kaikki kielet mukaan! Åbo Akademista. Seminaarissa esitetään hankkeiden kolmivuotisen toiminnan kokemuksia ja tuloksia sekä keskustellaan niistä. Hankkeet ovat osa Svenska kulturfonden rahoittamaa Hallå!-ohjelmaa.
Hallå!-hankkeen puitteissa on kaikkiaan yhdeksän projektia. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, niin kouluissa kuin niiden ulkopuolella, projektit ovat luoneet mahdollisuuksia yhteistyöhön ruotsin- ja suomenkielisten oppilaiden, opettajien ja opiskelijoiden välille. Projektit ovat seuranneet ja analysoineet kielirajat ylittäviä toimintoja ja kohtaavat nyt avoimessa seminaarissa keskustellakseen tuloksista yhdessä kaikkien kiinnostuneiden kanssa.
Seminaari järjestetään perjantaina 29.10.2021 klo 10 Helsingin yliopiston tiloissa, Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 5, Helsinki. Seminaari lähetetään myös suorana striiminä, joten siihen pystyy myös osallistumaan etänä. Seminaari järjestetään kokonaisuudessaan kaksikielisenä ja on maksuton.
Seminaari koostuu kahdesta osasta sekä niitä yhdistävästä paneelikeskustelusta. Osassa 1 tarkastellaan tutkimuksen näkökulmia kielirajat ylittävään opetusyhteistyöhön. Osassa 2 keskitytään kielirajat ylittävään opetusyhteistyöhön käytännössä. Osallistujat ovat tervetulleita osallistumaan joko yhteen tai molempiin osiin. Osioiden näkökulmat kootaan yhteen Jens Bergin moderoimassa paneelikeskustelussa Asenteet ja ratkaisut käytännössä – viisi näkökulmaa kaksi- ja monikielisyydestä koulutuksessa.
Seminaarin ensimmäisessä osassa tutkijat kiteyttävät keskeisiä teemoja ja kokemuksia:
Teema 1: Opettaja–tutkijayhteistyö (Katri Hansell)
Teema 2: Turvallisia kohtaamisia ja yhteistyötä kieliryhmien välillä (Tuuli From, Gunilla Holm ja Harriet Zilliacus)
Teema 3: Matalat kynnykset, leikki ja kielikohtaamiset (Riitta Juvonen, Marjo Savijärvi, Anna Slotte ja Kirsi Wallinheimo)
Teema 4: Tilan luominen kommunikaatiolle ja siihen kannustaminen, kielellinen tuki (Marina Bendtsen ja Johanna Still)
Teema 5: Lapsinäkökulmia kielipolitiikkaan (Anna Slotte ja Tuuli From)
Ilmoittaudu seminaariin Emma Heikkilälle, emma.heikkila@helsinki.fi
Lisätietoja:
Tutkimusavustaja Emma Heikkilä
emma.heikkila@helsinki.fi
029 412 0633
Yliopistonlehtori Anna Slotte
anna.slotte@helsinki.fi
029 414 0972
DIDIA – Monikieliset dialogit ja didaktiikat -hanke edistää opiskelijoiden, opettajankouluttajien ja opettajien positiivisia asenteita, lisää kielitaitoa ja -tietoisuutta sekä vahvistaa didaktista ymmärrystä oppimisesta monikielisissä tilanteissa kehittämällä monikielisiä toimintaympäristöjä, joita analysoidaan asenteiden ja kielenkäytön näkökulmasta. Tulokset tuottavat suomalaiseen kieliympäristöön sopivia didaktisia malleja, jotka perustuvat nykyaikaiseen ja joustavaan käsitykseen kielenkäytöstä ja -oppimisesta.
Alla språk med! Kaikki kielet mukaan!-hanke kehittää, dokumentoi ja välittää tutkittuja työtapoja kielitietoiseen ja kielirajat ylittävään opetusyhteistyöhön. Hanke rakentuu yhteistyölle tutkijoiden ja käytännön toimijoiden välillä ja kokonaisuus kattaa Vaasan kaupungin opetustoimen varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen.
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme