Jyväskylän yliopisto

Kuulohavaintojen aivovasteet kielestä riippumattomia, mutta vaihtelevia lukivaikeuslapsilla eri maissa

Jaa

Osa kognitiivisen neurotieteen ja psykologian alan löydöksistä eivät näytä olevan toistettavissa. Voiko näin olla myös yleisesti käytetyissä aivovastetutkimuksissa? Asiaa selvitettiin neljän maan tutkijaryhmien yhteistyönä.

Eput lukemassa Jyväskylän normaalikoulussa. Kuvaaja Petteri Kivimäki
Eput lukemassa Jyväskylän normaalikoulussa. Kuvaaja Petteri Kivimäki

Suomen, Unkarin, Ranskan ja Saksan tutkijat mittasivat EEG-menetelmällä aivovasteita puheääniin suurelta joukolta lapsia, joilla osalla oli lukivaikeus ja osalla tavallinen lukutaito. Aivot aktivoituvat kuulohavaintoon erotellen ääniä ja puheääniä hyvin samankaltaisesti eri ryhmissä maan kielestä riippumatta.

Kuulotiedon käsittelyyn liittyvät perusaivovasteet, jotka heijastavat äänimuutosten havaitsemista, toistuvat erittäin hyvin maasta toiseen. Kognitiivisen neurotieteen menetelmiä voidaan siis pitää pätevinä ja luotettavina, kun tutkitaan aivotoiminnan perusmekanismeja, kuten puheen havaitsemista. Mutta tutkittaessa lapsia, joilla oli lukivaikeutta, aivoaktivaatiomittausten tuloksissa olikin eroja maiden välillä.

Neurotutkijoita yllättikin havainto, että aivojen perusvasteiden erinomaisesta toistettavuudesta huolimatta erot lukivaikeuslasten ja normaalisti lukevien lasten välillä aivovasteissa eivät olleet johdonmukaisia eri maiden välillä.

– Todennäköisesti erot liittyvät kieleen, jota tutkittava käyttää tai erilaisiin lukivaikeuden taustatekijöihin. Yhden maan tulosten perusteella ei pitäisi tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi dysleksian taustatekijöiden yleistettävyydestä kaikkialla maailmassa. Tutkittaessa oppimisvaikeuksien riskitekijöitä olisi tärkeää tehdä ryhmien yhteistyönä tutkimuksia, joissa on mukana tutkittavia useista maista, psykologian professori Paavo Leppänen ehdottaa.

Lukihäiriön ja tavallisen lukutaidon omaavien lasten väliset erot aivovasteissa näkyivät äänen käsittelyn eri vaiheissa eri aineistoissa. Näiden havaintojen syitä ei vielä täysin tunneta. Yhtenä mahdollisuutena on, että puheen havaitsemisen vaikeudet heijastuvat lukivaikeuteen eri tavoin eri kielissä. Lukivaikeuden taustalla tiedetään myös olevan useita sen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tällöin on mahdollista, että eri maissa ja eri kielialueilla lukivaikeuksien ryhmiin on valikoitunut lapsia, joiden lukivaikeuksiin on ollut vaikuttamassa hieman eri tekijät.

Tulokset osoittavat neurotieteellisten menetelmien luotettavuutta yleisesti, mutta korostavat tarvetta laajamittaiseen yhteistyöhön laboratorioiden välillä kielihäiriöiden aivotutkimuksessa.

Tutkimus tehtiin Euroopan unionin NeuroDys-konsortiohankkeen EEG-osahankkeessa, johon osallistuivat Jyväskylän yliopisto, Unkarin tiedeakatemia, Toulousen yliopisto Ranskasta ja Ludwig-Maximilians-Universität Saksasta. Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 400 kouluikäistä lasta. Maittain Suomesta, Unkarista, Ranskasta ja Saksasta mukana oli noin sata 8–12-vuotiasta lasta, joista noin puolella oli lukivaikeus ja puolet luki normaalisti.

Artikkelin tiedot:

Leppänen, P. H. T., Tóth, D., Honbolygó, F., Lohvansuu, K., Hämäläinen, J. A., Neurodys WP7 -group, Demonet, J. F., Schulte-Körne, G., & Csépe, V. (2019). Reproducibility of Brain Responses: High for Speech Perception, Low for Reading Difficulties. Scientific reports, 9 (1), 8487.
DOI 10.1038 / s41598-019-41992-7
https://www.nature.com/articles/s41598-019-41992-7 https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64762?locale-attribute=fi

Lisätietoja:

Psykologian professori Paavo H.T. Leppänen, paavo.ht.leppanen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Psykologian professori Paavo H.T. Leppänen, paavo.ht.leppanen@jyu.fi

Tiedottaja Anitta Kananen, anitta.kananen@jyu.fi, puh. 040 8461395

Kuvat

Eput lukemassa Jyväskylän normaalikoulussa. Kuvaaja Petteri Kivimäki
Eput lukemassa Jyväskylän normaalikoulussa. Kuvaaja Petteri Kivimäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme