Kustannusosakeyhtiö Parvs

Kuva-aarre sadan vuoden takaa: kyläkuvaaja Hanna Heinilän pelastuneet valokuvat

Jaa
Sata vuotta sitten Luvialla elänyt kyläkuvaaja Hanna Heinilä (1890–1981) oli itseoppinut varhainen harrastajakuvaaja. Hän aloitti valokuvaamisen 16-vuotiaana vuonna 1906 ja kuvasi maisemia ja ihmisiä ainutlaatuisella, taiteellisella otteella. Sattumalta löytyneissä ja täpärästi hävitykseltä pelastuneissa hämmästyttävissä valokuvissa näkyy koko elämän kirjo lapsuudesta kuolemaan ja kylän ensimmäisistä traktoreista purjealuksiin.

Hanna Heinilän kuvista välittyy mennyt kulttuurimaisema, perhesuhteiden merkityksellisyys, juhlat ja tavallinen arki puutarhoineen ja naisten töineen. Parhaimmillaan Heinilä otti ajalleen epätyypillistä lämpöä huokuvia ja henkeäsalpaavan kauniita valokuvia, joiden sommittelu on kekseliästä ja joiden asetelmissa on leikkisyyttä ja huumoria. Kuvat ovat säilyneet sukualbumeissa ja kyläyhdistys Luvia Seor ry:n arkistossa sata vuotta.

Kirja on toteutettu yhteistyössä Rauman taidemuseon ja Luvia Seor ry:n kanssa. Siihen liittyvä valokuvanäyttely Hanna Heinilän kuvista on esillä Rauman taidemuseossa 16.10.2021–30.1.2022. Näyttelyn kuraattorina toimii Rauman taidemuseon museointendentti Heta Kaisto, joka on myös kirjan toimittaja ja yksi kirjoittajista.

”Kuvista välittyy Hanna Heinilän rakkaus hänen kotipaikkaansa Luviaan ja valokuvaan mediana. Vaatimaton valokuvaaja kuvasi neljällä vuosikymmenellä todennäköisesti samaa kameraa käyttäen. On ilmeistä, että harrastajakuvaajana toiminut Hanna Heinilä valokuvasi ilosta. Näyttelyssä ja sen yhteydessä julkaistavassa kirjassa olenkin halunnut nostaa esiin erityisesti kuvien dokumentaarista arvoa, joka välittyy tunteina ajassa. Rakkautta perheen jäseniin ja ystäviin, mutta myös Heinilän kunnioitusta yhteisöä kohtaan, joka ulottuu lapsiin ja kyläläisiin mutta myös eläimiin, puihin ja rantakiviin. Hän katsoi kauniisti ja hymyillen elämää ja ympäristöään”, Heta Kaisto kertoo.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Heta Kaisto, museointendentti, Rauman taidemuseo, p. 044 022 4154, heta.kaisto(at)rauma.fi

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
Hanna Karppanen, kustantaja, Kustannusosakeyhtiö Parvs, p. 040 684 9188, hanna.karppanen(at)parvs.fi

Omalla maallaan – Kyläkuvaaja Hanna Heinilä
Johanna Frigård, Johanna Jakomaa, Heta Kaisto, Leena Koivisto, Katri Lassila, Matti Luotola, Anja Portin
96 sivua
ISBN 978-952-7441-01-5
Parvs ja Rauman taidemuseo, 2021

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Hanna Heinilä: Omakuva pappilassa, 1910-luvun alkupuoli
Hanna Heinilä: Omakuva pappilassa, 1910-luvun alkupuoli
Lataa
Hanna Heinilä: Omakuva peilissä, 1910-luku
Hanna Heinilä: Omakuva peilissä, 1910-luku
Lataa
Hanna Heinilä: Laitakarin satamanäkymä, 1909. Kuvassa Ester, Elias ja Antero Hermonen sekä tuntematon lapsi. Taustalla kuunari Ihana
Hanna Heinilä: Laitakarin satamanäkymä, 1909. Kuvassa Ester, Elias ja Antero Hermonen sekä tuntematon lapsi. Taustalla kuunari Ihana
Lataa
Hanna Heinilä: Uimamaisteri, 1910-luvun alkupuoli
Hanna Heinilä: Uimamaisteri, 1910-luvun alkupuoli
Lataa
Hanna Heinilä: Kaktusasetelma, 1910-luku
Hanna Heinilä: Kaktusasetelma, 1910-luku
Lataa
Hanna Heinilä: Hääseurue Luvian kirkon ulkopuolella Akseli Marttilan ja Selma Löytyn häissä 10.9.1913. Kuvan auto lienee vuosi­mallil­taan vanhin Luvialle ostetuista autoista. Mukana ovat myös morsiamen vanhemmat Löytyn pappa ja mamma.
Hanna Heinilä: Hääseurue Luvian kirkon ulkopuolella Akseli Marttilan ja Selma Löytyn häissä 10.9.1913. Kuvan auto lienee vuosi­mallil­taan vanhin Luvialle ostetuista autoista. Mukana ovat myös morsiamen vanhemmat Löytyn pappa ja mamma.
Lataa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye