Taideyliopisto

Kuvataiteilija Katja Tukiainen tohtoroituu maalaamalla vallattomia tyttöjä

Jaa

Katja Tukiainen tutkii tohtorin opinnäytetyössään maalauksen kerronnallisuutta. Opinnäyte tarkastetaan Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa perjantaina 6.5.2022.

Kuvataiteilija Katja Tukiainen tunnetaan vaaleanpunaisesta väriskaalastaan ja villistä tyttöarmeijastaan, joka on hurmannut taideyleisöä niin Suomessa kuin maailmalla. Tukiaisen tohtoritutkimus käsittelee tilallisten maalauskokonaisuuksien ja maalaussarjojen kerrontaa, ja siinäkin vallattomat tytöt ovat keskeisessä roolissa.

Tukiaista kiehtoo tradition ja nykyisyyden yhdistäminen. ”Lapsena luin Carl Barksin Aku Ankkoja, mutta ihailin myös Vatikaanin historiallista taidetta. Teoksissani yhdistyy usein populaari, sarjakuvamainen ote ja historiallisen öljymaalauksen traditio viimeisen päälle valittuine pellavakankaineen.”

Miksi taiteilija sitten hakeutuu tohtoriopintojen pariin? Tukiainen kertoo aina kokeneensa, että dialogi taiteen tekemisen ympärillä tai sen lisäksi on tärkeää, koska silloin voi oppia toisilta ja jakaa omia oivalluksiaan.

”Taiteellisen työn kieli on herkkää ja monitulkintaista, ja taiteilijan työhuoneella suurin osa tiedosta on sanatonta. Tohtoriopintojen myötä syntyy uudenlainen mahdollisuus taiteen sanoiksi pukemiseen. Voikin puhua siitä, mistä ei voi puhua.”

Taideyliopiston Kuvataideakatemia tunnetaan kansainvälisesti taiteellisen tutkimuksen edelläkävijänä. Pioneerityö taiteellisen tutkimuksen parissa alkoi jo 1990-luvulla. Taiteellisella tutkimuksella tarkoitetaan monialaista taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta. Se sallii monenlaiset lähestymistavat ja eri tieteenalojen keinot, ja taiteen konkreettinen tekeminen on siinä keskeistä.

”Taiteellinen tutkimus tuottaa taiteilijan omaa tietoa, joka on erilaista kuin taidehistorian tai muun tieteellisen tutkimuksen tarjoama tieto”, sanoo Tukiainen.

Tohtorintyöhön kuuluu taiteellinen ja kirjallinen osuus

Tukiainen on tehnyt tutkimuksensa maalaamalla. Työt olivat esillä kolmessa näyttelyssä: Galleria Korjaamossa 2009, Kiasmassa 2012 ja Vantaan taidemuseo Artsissa 2017–2018. Kolmen näyttelyn sarja toimi tutkimusasetelmana, jossa Tukiainen tarkasteli, kuinka maalauksista syntyi erilaisissa tiloissa kertomuksia ja sisälleen kutsuvia kokemuksia.

Korjaamossa ripustus oli teatterimainen: maalaukset olivat ikään kuin rooleissa ja näyttelyvieraat yleisönä. Kiasmassa kokonaisuus oli immersiivinen eli sisälleen kutsuva ja katsojan rooli aktiivisempi. Artsin ripustuksessa Tukiainen halusi kyseenalaistaa kerronnallisuuden kokonaan, ja maalaukset olivat esillä yksi kerrallaan vuoden aikana.

”Teoksilleni sopii katsojan aktiivinen rooli, jossa katsoja asettuu kertojaksi ja minä itse taiteilijana astun sivuun”, kertoo Tukiainen ja sanoo tutkimustyönsä myötä ymmärtävänsä katsojan aktiivisen roolin paremmin. ”Teosteni kerronta täydentyy vasta maalausteni poistuttua työhuoneeltani, niiden asetuttua alttiiksi katseille ja tulkinnoille.”

Kirjallisessa osassa voi seurata taiteilija-tutkijan oivalluksia

Tutkimuksen kirjallinen osuus purkaa sanoiksi sitä, mitä Tukiainen on taiteen tekemisen kautta ymmärtänyt. Teksti etenee tarinallisesti, ja tarinan edetessä lukija voi seurata taiteellista tutkimusprosessia ja oivallusten syntymistä. Keskeisen teoriapohjan muodostavat muun muassa Mieke Balin ja Kai Mikkosen ajatukset.

Tukiaisen maalaamisessa ja kirjoittamisessa on samoja ominaispiirteitä. ”Tutkimustekstikin voi olla vallaton ja kokeileva”, hän sanoo.

Taideyliopisto tutkimusympäristönä on saanut Tukiaisen tuntemaan itsensä etuoikeutetuksi. ”Professorit ja ohjaajat ovat antaneet valtavasti tukea ja aikaa. Täällä käy myös maailmanluokan vierailijoita, joiden kanssa voi keskustella omista ja muiden teoksista”, hän sanoo.

”Taidemaalarin työtä tehdään aika lailla yksin, mutta taiteellinen tutkimus on osoittanut kaikista töistäni parhaiten sen, miten me kaikki olemme osa suurempaa kokonaisuutta, riippuvaisia muiden teoksista ja aiemmin käydyistä keskusteluista”, Tukiainen sanoo ja iloitsee siitä, että muut rakentavat tulevaisuudessa hänen oman tutkimustyönsä perustalle.

Tarkastustilaisuus

Katja Tukiaisen tohtorintutkinnon opinnäyte Tyttöarmeija – Kerronnallinen maalaus tilassa tarkastetaan perjantaina 6.5.2022 klo 11 Taideyliopiston Sörnäisten kampuksella, Haapaniemenkatu 6 auditoriossa. Opinnäytteen tarkastajana toimii Katve-Kaisa Kontturi ja tilaisuuden valvojana professori Lea Kantonen.

Väitöstyö on luettavissa avoimena julkaisuna Taideyliopiston Taju-julkaisuarkistossa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto
Taideyliopisto
PL 1
00097 Helsinki

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

Jukka-Pekka Sarasteen mentorointiohjelma kokoaa nuoret muusikkolupaukset Suomeen10.5.2022 13:45:00 EEST | Tiedote

Ikoninen kapellimestari, hiljattain Helsingin kaupunginorkesterin tulevaksi taiteelliseksi johtajaksi nimitetty Jukka-Pekka Saraste tuo Suomeen maailmalla ansioituneita mentoreita valmentamaan uuden muusikkosukupolven kansainvälisiä valioita. Kolmen musiikkikorkeakoulun opiskelijoiden muodostama LEAD!-orkesteri valtaa syyskuussa Helsingin Musiikkitalon, Sibeliustalon ja Tampere-talon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme