Kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimukselle EU:lta miljardirahoitus – Aalto-yliopisto mukana kolmessa projektissa
Kvanttiteknologian tutkimukseen ja kehittämiseen on viimeisen vuosikymmenen aikana investoitu miljardeja euroja ympäri maailman. Alan sovellusten odotetaan mullistavan monia teollisuuden aloja elektroniikasta, tietojenkäsittelyyn ja materiaalitekniikkaan.
Aalto-yliopistolla on pitkä historia matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja laitteiden perustutkimuksessa sekä uuden teknologian kehittämisessä. EU:n lippulaivassa on mukana useita tutkimusryhmiä Aalto-yliopiston johtamasta Suomen Akatemian kvanttiteknologian kansallisesta huippuyksiköstä Quantum Technology Finland (QTF), jonka tutkimusohjelma kiinteän tilan kvantti-ilmiöiden hallintaan ja teknologioiden kehittämiseen on ainutlaatuinen maailmassa.
Lippulaivahankkeen projekti Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) aikoo hyödyntää lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytettyjen suprajohtavien piirien välittämiä mikroaaltoja ja niiden kvanttimaailman ominaisuuksia: lomittumista ja kvanttiteleportaatiota. Mikroaaltovaloa käytetään jo nyt laajasti elektroniikassa ja langattomassa viestinnässä, mutta mikroaaltojen kvanttitason ominaisuuksia ei ole vielä pystytty juuri hyödyntämään kaupallisessa teknologiassa. Ryhmä suunnittelee usean metrin pituista, mikroaaltojen kvantti-ilmiöitä hyödyntävää verkkokaapelia, jota voisi käyttää tiedonsiirtoon – eräänlaisena kvanttitietokoneita yhdistävänä ”kvanttilähiverkkona”.
”Tarkoitus on havaita kvanttitiedonsiirron perusilmiöitä, kuten kvanttitilojen teleporttausta mikroaaltofotonien avulla, ja rakentaa ensimmäinen lähiverkko niihin perustuvalle viestinnälle. Kehittämäämme teknologiaa voidaan tulevaisuudessa jalostaa ja toteuttaa esimerkiksi kvanttitutka tai kvanttitietokoneiden internet”, sanoo Mikko Möttönen QMiCS-projektin vastuullinen tutkija Aalto-yliopistossa.
Erityisherkkää anturiteknologiaa lippulaivassa kehittää Miniature Atomic Vapor-Cells Quantum Devices for Sensing and Metrology Applications (macQsimal) -projekti, jossa on mukana Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkonen ryhmineen. Projektissa luodaan antureita, jotka mittaavat ennenäkemättömän herkästi magneettikenttiä, aikaa, pyörimisliikettä ja sähkömagneettista säteilyä.
Parkkosen ryhmä suunnittelee ja soveltaa magneettikenttäantureita aivosignaalien mittaamiseen magnetoenkefalografialla eli MEG:llä. He suunnittelevat MEG-anturiston, joka mukautuu tutkittavan henkilön pään kokoon ja muotoon – toisin kuin nykyinen suprajohtavuuteen perustuva anturisto. Aktiivisten aivoalueiden paikantaminen ja erottelu tarkentuvat huomattavasti, mistä on hyötyä niin perustutkimuksessa kuin kliinisissä sovelluksissa, esimerkiksi aivojen epileptisten alueiden paikannuksessa ennen leikkausta.
”Nykyisiin suprajohtaviin antureihin perustuvat MEG-järjestelmät ovat kalliita ja suurikokoisia niiden vaatiman erittäin matalan lämpötilan takia. Uudet anturit taas ovat pieniä, ne toimivat huoneenlämmössä ja ne saa suoraan potilaan pään pinnalle. Mittaustulokset voivat olla jopa yhtä tarkkoja kuin kallon sisäpuolelta tehtynä, joten uudella teknologialla on mahdollista vähentää epilepsiakirurgiaa edeltäviä, niin ikään kirurgiaa edellyttäviä mittauksia”, Lauri Parkkonen kertoo.
Scalable Two-Dimensional Quantum Integrated Photonics (S2QUIP) kehittää kvanttifotonisia hybridi-mikrosysteemejä, joita voi käyttää monissa arkisissa laitteissa, esimerkiksi tietoliikenteessä. Aalto-yliopiston professori Zhipei Sunin johtama ryhmä pyrkii tekemään kvanttivalolähteistä entistä tehokkaampia, skaalautuvampia ja toiminnoiltaan monipuolisempia.
”Tämän teknologian tulevaisuuden käyttömahdollisuudet ovat huikeat: niitä voidaan käyttää monilla eri aloilla, ei vain tietoliikenteessä, vaan myös kvanttisimulaatioissa, metrologiassa ja erilaisissa sensoreissa”, Zhipei Sun sanoo.
QMiCS ja S2QUIP ovat osa tutkimuksen kansallista huippuyksikköä Quantum Technology Finland QTF. Lippulaivahankkeeseen osallistuu QTF:n kautta myös kaksi VTT:n ryhmää. Kaikki Aallon ja VTT:n ryhmät hyödyntävät tutkimuksessaan kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria.
QMiCS-projektia koordinoi Baijerin tiedeakatemian Walther Meißner -instituutti, macQsimal-projektia Centre suisse d'électronique et de microtechnique ja S2QUIP-projektia Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu.
Euroopan komission tiedote: http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6205_en.htm.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Möttönen, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto, teknillisen fysiikan laitos
mikko.mottonen@aalto.fi
puh. 050 594 0950
Lauri Parkkonen, professori
Aalto-yliopisto, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos
lauri.parkkonen@aalto.fi
puh. 040 508 9712
Zhipei Sun, professori
Aalto-yliopisto, elektroniikan ja nanotekniikan laitos
zhipei.sun@aalto.fi
puh. 050 430 2820
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme