Kylmälaboratoriolle miljoonarahoitus – tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla
Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri European Microkelvin Platform (EMP) on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission H2020-ohjelmasta vuosille 2019–2022. Aalto-yliopiston Kylmälaboratorio on osa tätä infrastruktuuria, ja sen osuus rahoituksesta on 1,2 miljoonaa euroa.
Akateemikko Olli V. Lounasmaan vuonna 1965 perustama Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Rahoituksella kehitetään Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria, järjestetään uusia kryogeniikan eli alhaisten lämpötilojen tekniikan kursseja sekä tuetaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä Kylmälaboratorion käyttämisessä ja siellä vierailemisessa.
Kylmälaboratoriota johtavan professori Pertti Hakosen mukaan rahoitus vahvistaa entisestään laboratorion asemaa eurooppalaisessa tutkimuskentässä.
”Tarkoituksena on avata ja kehittää Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria laajemmalle kvanttiteknologian ja -materiaalien käyttäjäkunnalle. Laboratorion laitteistoilla voidaan tutkia esimerkiksi kvanttikoherenssia tai topologista suprajohtavuutta”, Hakonen kertoo.
Kylmälaboratorion tutkimusinfrastruktuuria hyödynnetään parhaillaankin useissa Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa, kuten kvanttibittilämpöventtiileiden rakentamisessa ja Higgsin hiukkasten tutkimuksessa.
Kvanttiteleportaatiota ja haamuvuorovaikutusta
EU rahoittaa tulevina vuosina miljardilla eurolla kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimusta Quantum Flagship -hankkeessa, jossa on mukana useita tutkimusryhmiä Aalto-yliopiston johtamasta ja Suomen Akatemian rahoittamasta kvanttiteknologian kansallisesta huippuyksiköstä. Esimerkiksi Mikko Möttönen ryhmineen tutkii lippulaivan Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) -projektissa lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytettyjen suprajohtavien piirien välittämiä mikroaaltoja ja niiden kvanttimaailman ominaisuuksia: lomittumista ja kvanttiteleportaatiota.
Tulevaisuuden optomekaanisiin teknologioihin keskittyvässä eurooppalaisessa Hybrid Optomechanical Technologies (HOT) -projektissa professori Mika Sillanpää tutkimusryhmineen onnistui muun muassa havaitsemaan Einsteinin ennustaman haamuvuorovaikutuksen massiivisten kappaleiden välillä. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Kylmälaboratoriossa Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelman tuella.
GRAPHENE on Euroopan unionin rahoittama Future & Emerging Technologies (FET) Flagship -projekti. Pertti Hakonen ryhmineen onnistui Kylmälaboratoriossa todentamaan Wignerin hilan, mikä voi johtaa sovelluskohteisiin kvanttilaskennassa ei-konventionaalisilla partikkeleilla.
”Kehitämme itse Kylmälaboratoriossa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa. Se tuo huomattavaa kilpailuetua”, Hakonen sanoo.
Kylmälaboratorio on osa mikro-, nano- ja kvanttiteknologian kansallista huippututkimusinfrastruktuuria OtaNanoa. Se muodostettiin vuonna 2013 ja se sai vuodenvaihteessa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta infrastruktuurin strategisia päivityksiä varten. OtaNanoa hallinnoivat Aalto-yliopisto ja VTT, ja sen koordinoinnista vastaa Aalto-yliopisto. EMP saa rahoitusta Euroopan Unionin tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta (projektisopimuksella numero 824109).
Lisätietoa:
European Microkelvin Platform
Kylmälaboratorio
OtaNano
Quantum Technology Finland (QTF) – kvanttiteknologian kansallinen huippuyksikkö
Euroopan Unionin Kylmälaboratoriota hyödyntäviä hankkeita:
Quantum Flagship
Hybrid Optomechanical Technologies
GRAPHENE
Kylmälaboratorion viimeisimpiä tutkimusuutisia:
Higgsin hiukkasia voi löytyä lisää suprajuoksevan heliumin avulla
Tutkijat rakensivat lämpöventtiilin kvanttibitistä
Kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimukselle EU:lta miljardirahoitus – Aalto-yliopisto mukana kolmessa projektissa
Einsteinin ennustama haamuvuorovaikutus todennettu massiivisten kappaleiden välillä
Grafeenissa ensi kertaa todennettu Wignerin hila vie kohti uutta kvanttilaskentaa
Maailmankaikkeuden salaisuudet löytyvät suuresta sinisestä sylinteristä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pertti Hakonen
Professori
Aalto-yliopisto
pertti.hakonen@aalto.fi
puh. 050 344 2316
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme