Kymenlaakson pk-yrityksissä vahva usko viennin kasvuun ja innovaatioihin – vientikaupan riskit paremmin hallintaan

Jaa
Kymenlaaksolaisten pk-vientiyritysten usko kasvuun ja kansainvälistymiseen on edelleen varsin vahvaa. Maakunnan pk-vientiyrityksistä joka viides kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia, ja lisäksi noin neljännes kertoo kasvavansa mahdollisuuksien mukaan. Tämä selviää Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä syksyn Pk-yritysbarometrista.

Maakunnan yritykset aikovat panostaa vahvasti myös kansainvälistymiseen. Reilu kolmannes pk-vientiyrityksistä uskoo vientinsä arvon kasvavan tulevan vuoden aikana. Pk-yritysbarometrin mukaan palveluvienti on nousemassa vahvasti tavaraviennin rinnalle myös Kymenlaaksossa.

Reippaita panostuksia innovaatioihin ja tuotekehitykseen

Kymenlaakson pk-yritysten kasvuhakuisuus näkyy kansainvälistymisen ohella panostuksissa innovaatioihin, tuotantoon ja tuotekehitykseen. 36 prosenttia Kymenlaakson pk-yrityksistä kertoo kasvattavansa tulevan vuoden aikana satsauksia innovaatioihin ja tuotekehitykseen.

Business Finland rahoitti vuonna 2017 noin 40:ä kymenlaaksolaista yritystä. Myönnetyn innovaatio- ja elinkeinorahoituksen määrä oli yhteensä 3,8 miljoonaa euroa, ja sen lisäksi energiatukea myönnettiin 0,4 miljoonaa. Valtaosa rahoituksesta kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

–Useimmat asiakkaistamme hyödynsivät joko innovaatioseteliä tai kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämiseen tarkoitettuja rahoituspalveluitamme. Alueen yritykset käynnistivät myös kunnianhimoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, sanoo palvelujohtaja Kari Komulainen Business Finlandista.

Muutoksia ja mahdollisuuksia Venäjällä

Kysymyksiä liittyy paljon muun muassa Venäjän-markkinoihin.

–On hyvä uutinen, että vienti monipuolistuu ja että kansainvälistymisessä nähdään kasvun mahdollisuuksia. Pk-barometrin mukaan Kymenlaakson pk-vientiyrityksistä valtaosa kertoo tekevänsä vientikauppaa laskua vastaan ilman luottovakuutusta, eli käytännössä yritykset ottavat itse kokonaan riskin siitä, saavatko ne myös maksun kaupasta. Haluamme herätellä pk-yrityksiä pohtimaan vientikaupan riskejä neuvonnalla sekä lisätä rahoitusosaamista ja tietoa luottoriskeiltä suojautumisesta, luottovakuutuksista, riskinhallintatavoista ja siitä, miten rahoituksella voi parantaa kilpailukykyään kilpailluilla markkinoilla, sanoo Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.

–Venäjän liiketoimintaympäristössä tapahtuu nyt paljon muutoksia. Keskeinen tehtävämme on auttaa yrityksiä tunnistamaan markkinoiden muutokset ja reagoimaan niihin. Uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat muun muassa metsäsektori, teollisuuden tuottavuuden nostaminen ja jätehuollon hankkeiden käynnistyminen. Älykäs kaupunki on myös kokonaisuus, joka kiinnostaa erityisesti Moskovassa ja Pietarissa, sanoo toimitusjohtaja Jaana Rekolainen Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista.

–Ulkoministeriön globaali ulkomaanverkko auttaa varsinkin mahdollisten viennin esteiden ja ongelmien taklaamisessa, antaa yrityksille analyyttistä tietoa kohdemaasta ja auttaa monin eri tavoin yrityksen verkottumisessa ja kontakteissa kohdemarkkinalla, muistuttaa vientisuurlähettiläs Juha Markkanen ulkoministeriöstä.

Vienti ja kansainvälistyminen esillä kiertueella

Kasvun, kansainvälistymisen ja rahoituksen mahdollisuuksista puhutaan keskiviikkona 10.10. Kotkassa Kasvuun-tapahtumassa, joka on osa Team Finland -kiertuetta. Tilaisuudessa on asiantuntijapuheenvuoroja, tietoa kansainvälistymispalveluista, yritystarinoita ja muun muassa katsaus Venäjän-kauppaan. Tapahtuman järjestävät Business Finland, Finnvera, UM, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Handelsbanken, Kymen Yrittäjät, Kymenlaakson kauppakamari, Suomalais-Venäläinen kauppakamari - SVKK ja Cursor Oy, Finnhub ry, Logistiikka- ja Digiverstas. Tilaisuus järjestetään kello 12.30–16.30 Datariinassa osoitteessa Heikinkatu 7, Kotka.

Toivotamme medianne edustajat tervetulleiksi paikalle.

Tilaisuuden ohjelma 

Lisätiedot:

Kari Komulainen, palvelujohtaja, Business Finland, kari.komulainen@businessfinland.fi

Markus Laakkonen, aluejohtaja, Finnvera, 029 460 2110, markus.laakkonen@finnvera.fi

Juha Markkanen, vientisuurlähettiläs, ulkoministeriö, 050 3271 314, juha.markkanen@formin.fi

Jaana Rekolainen, toimitusjohtaja, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, 0400 45 77 43, etunimi.sukunimi@svkk.fi

Pk-yritysbarometri

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Syksyn 2018 barometri perustuu yli 4 600 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii reilut 1 000 yritystä. Barometriin vastasi 27 kymenlaaksolaisyritystä, jotka ilmoittivat harjoittavansa ensisijaisesti kansainvälistä liiketoimintaa. Kymenlaakson osalta vastaajamäärä on alhainen, mutta vastauksista voi tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Finnvera Oyj
Finnvera Oyj
Porkkalankatu 1
00180 HELSINKI

029 460 11http://www.finnvera.fi

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.

Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote

Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote

Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye