Kyrönjoen tilan tarkkailuraportti on julkaistu (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa)

Haasteina olivat hapen puute ja huonot pH-arvot

Kyrönjoen vesistöalueella esiintyi hapen puutetta kesällä 2019. Ylistarossa Malkakosken rakentamisen seurauksena sen yläpuolelle on muodostunut noin 40 km pitkä suvantojakso. Suvanto-osuuden pohjalla oli paikoin lähes hapetonta vähävetiseen aikaan ja ravinnepitoisuudet olivat hyvin suuria. Myös Pitkämön tekoaltaassa oli lähes hapetonta kymmenen metrin syvyydestä alkaen kesällä 2019.

Loppuvuodesta 2019 Kyrönjoen pH-tilanne oli pahimpia vuosikymmeneen. Alimmillaan pH-arvo oli 4,9 Mustasaaren Skatilassa. Veden happamuus oli seurausta edeltäneistä, pitkään jatkuneista kuivuusjaksoista ja niitä seuranneista runsaista sateista. Pohjalaisessa ojitetussa maaperässä olevat rikkiyhdisteet hapettuvat kuivaan aikaan ja muuttuvat vesiliukoisiksi. Sateet huuhtovat rikkihapon ja vapautuneet metallit maaperästä vesistöön.

Ongelmista huolimatta kalataloudellista arvoa on

Vedenlaadun ongelmista huolimatta koekalastuksissa saatiin havaintoja muun muassa taimenista tarkkailualueen yläosilta. Haukea, kuhaa ja kookkaita ahvenia esiintyy eri puolilla Kyrönjokea. Nahkiaistoukkien esiintyminen Mustasaaressa osoittaa, että Kyrönjoen vedenlaatu on ollut sen alaosallakin riittävää toukkien selviytymiseksi.

Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen eri osille on useita lupapäätöksiä, joissa luvanhaltijana on valtio. Lupapäätöksissä on velvoite tarkkailla Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan. Lisäksi on tarkkailtava muun muassa vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin ja kalastukseen.