Kysely: Kulttuurin kaipuu korona-aikana vaihteli paljon -  puoluekanta näkyy mielipiteissä

Miten suomalaiset suhtautuivat kulttuuripalveluihin koronapandemian huippuaikana, jolloin kahden kuukauden sulun vuoksi ei päässyt fyysisesti käymään kirjastossa, museossa, teatterissa tai konsertissa. TNS Kantar selvitti asiaa Akavan Erityisalojen toimeksiannosta toukokuussa.

Eniten kulttuuripalveluja kaipasivat pandemia-aikana Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajat, joista jopa 40 prosenttia koki oman hyvinvointinsa vähentyneen kulttuuripalvelujen sulkeutumisen vuoksi. Kokoomuksen kannattajistakin näin arvioi 33 prosenttia ja demareista 26 prosenttia. Perussuomalaisista 16 prosenttia ja keskustaa kannattavista 13 prosenttia arveli hyvinvointinsa heikentyneen kulttuurisulun vuoksi.

Ovien kiinni ollessa moni kirjasto ja kulttuurilaitos kehitti ja tarjosi palveluja digitaalisessa muodossa. Jopa puolet suomalaisista katsoi voivansa käyttää myös digitaalisia kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluja. Toisaalta kolmannes ei ollut digitaalisten kulttuuripalvelujen kannalla.

- Olimme ihmeissämme, kun moni kunta lomautti melkeinpä välittömästi kirjasto- ja kulttuuripalvelujen henkilöstöä asiakaspalvelutilojen sulkeuduttua. Mielestämme tämä oli hätiköityä, sillä moni palvelu olisi voinut jatkua digitaalisesti. Nyt selvitämme kuntien pikaisten palkanmaksun keskeytysten riitauttamista, kertoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.

- Osa kunnista ymmärsi, ettei kirjasto- ja kulttuurityö ole vain ihmisten fyysistä kohtaamista. Ne hyödynsivät sulkuaikaa muun muassa kehittämällä luovasti uusia palveluja, Korpisaari kiittää. 

Kolmannes suomalaista kaipasi kohtaamispaikkaa 
- kirjastojen merkitys korostui 

TNS Kantarin tutkimuksen mukaan osalle kansalaisista myös ihmisten tapaaminen olisi pandemian aikana ollut syy käydä kirjastossa, museossa tai kulttuuritapahtumassa. Näin ilmoitti kolmannes suomalaisista. Ihmisten tapaaminen oli muita tärkeämpää ikähaitarin ääripäissä. Sekä alle 25-vuotiaista ja että yli 60-vuotiaista lähes 40 prosenttia toi ihmisen näkemisen tärkeyden esille.

Kulttuuripalveluista sulkuaikana kaivattiin erityisesti kirjastoa. Paljon tai erittäin paljon kirjastoa kaipasi 37 prosenttia suomalaisista ja 2/3 tunsi vähintään jonkinlaista kaipuuta. Puoluekentältä kirjastokaipuun ääripäät löytyvät jälleen vihreistä ja perussuomalaisista. Kuitenkin myös perussuomalaisista 56 prosenttia kaipasi kirjastoja ainakin vähän.   

- Kirjastojen osalta poikkeuskeväänä puhuttiin paljon kirjastojen aineiston lainaamisesta ja e-aineistoista. Korona-aikana korostui myös kirjastojen merkitys kansalaisten olohuoneena. On merkittävä tieto, että yli kolmannes Akavan Erityisalojen tutkimukseen vastanneista kertoi kaivanneensa kirjastoa myös ihmisten kohtaamispaikkana, sanoo Kumula ry:n toiminnanjohtaja Jussi Näri.

Leffateattereiden, konserttien ja kulttuuritapahtumien perään haikaili vähintään jossain määrin noin puolet suomalaisista. Hieman vähemmän kaipausta ehti syntyä teatteriin, museoon tai taidenäyttelyyn.

- Koronapandemia verotti tänä keväänä erityisen kipeästi  kulttuuri- ja museoalaa. Vaikutukset voivat kestää vielä pitkään. Vaikka kulttuuria kaivataan, pelko koronaviruksen aiheuttamasta sairastumisesta sekä epävarmuus epidemian toisesta aallosta voi vaikuttaa ihmisten halukkuuteen vierailla julkisissa tiloissa, pohtii Museoalan ammattiliiton toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä. 

- On myös muistettava, että iso osa kulttuuritoimijoista menetti tämän kesän kokonaan, vaikka Suomen koronatilanne parani ennakoitua nopeammin ja yleisörajoituksia pystytään jo purkamaan. Suurin osa tapahtumasektorilla työskentelevistä on ainakin tämän kesän vailla työtä. Tuen tarve ei ole poistunut, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestön toiminnanjohtaja Nea Leo muistuttaa.  

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 086 henkilöä 8. – 13.5.2020 välisenä aikana. Aineisto kerättiin hyödyntäen Gallup Kanavaa. Kyseessä on TNS Gallup Oy:n kotitalouspaneeli, jossa erikseen rekrytoitu joukko vastaa kyselyihin viikoittain internetissä.

Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15 - 74 -vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja: neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422