Kysely: Nykyisellä eläkejärjestelmällä on suomalaisten vahva tuki

Jaa

Valtaosa suomalaisista kannattaa eläketurvan periaatteita eli ansiosidonnaisuutta, koskemattomuutta ja sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuvaa rahoitusta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta kannattaa vahvasti tai jonkin verran näitä periaatteita. Enemmistö, 66 prosenttia, tukee myös kolmikantaista päätöksentekoa. Nämä periaatteet ovat olleet osa suomalaista työeläkemallia jo sen syntyajoilta, 1960-luvulta lähtien.

Kyselyssä suomalaisten mielipiteitä selvitettiin työeläkkeitä koskevien väittämäparien avulla. Vastaajat valitsivat ja perustelivat kantansa kahden ääripään välillä, joista toinen edusti Suomen nykyistä eläkemallia ja toinen vastakkaista vaihtoehtoa.

– Tulos on jokaisen väittämäparin kohdalla poikkeuksellisen selvä, toteaa tutkimuksen toteuttaneen IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja Hannu Horttana.

– Eläkejärjestelmä tuntuu olevan syvällä suomalaisten oikeustajussa. Vastaajien perusteluissa korostuvat eläkemallin pitkä historia ja rooli yhtenä hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareista, Horttana kertoo.

Pitäisikö vastuun eläkeajan toimeentulosta olla itsellä?

Suomen työeläkejärjestelmässä maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan pääosin aina työssäkäyvien maksamilla pakollisilla eläkemaksuilla. Tämän yhteisvastuullisen mallin kannalla on 75 prosenttia suomalaisista.

– Nykyaikaa pidetään vahvaa yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä valintoja painottavana aikana. Suomalaisten enemmistö näyttää olevan siitä huolimatta sukupolvien välisen yhteisvastuun kannalla ainakin eläkkeiden kohdalla, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Vain 13 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että vastuuta eläkeajan toimeentulosta pitäisi olla enemmän yksilöllä. Tällöin vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle varauduttaisiin säästämällä itse. Johtavassa asemassa olevista tätä mieltä oli 23 prosenttia.

Nykyistä yhteisvastuullista eläkemallia kannattavien vastaajien mukaan itse säästämällä olisi vaikeaa varautua eläkeaikaan, jonka pituutta kukaan ei etukäteen tiedä. Eläkettä taas maksetaan koko loppuelämä. Vastaajat korostivat myös, että kaikilla ei ole mahdollisuutta varautua säästämällä, ja myös sairaudet tai työttömyys voivat yllättää.

Vain yksi kymmenestä leikkaisi eläkkeitä

Yksilönvastuuta kannattavien perusteluissa näkyy muun muassa huoli tulevien eläkkeiden rahoituksesta ja väestön ikääntymisen kustannuksista.

Silti vain 10 prosenttia on vahvasti tai jonkin verran sitä mieltä, että jo kertyneitä eläkkeitä pitäisi voida leikata, jos rahaa tarvitaan yhteiskunnassa kipeästi muihin tarkoituksiin tai tulevien eläkkeiden rahoitus olisi vaarassa.

– Perusteluissa näkyy huoli eläkeläisten toimeentulosta. Tavallisen eläkeläisen tilanne nähdään vaikeana, sillä eläkkeellä ihmisellä ei todennäköisesti ole enää mahdollisuuksia parantaa omaa rahatilannettaan, Siimes kertoo.

Kaikista suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että eläkkeitä ei saa leikata. Työväestö on vahvimmin sitä mieltä, että kertyneen työeläkkeen pitää olla nykymallin mukaisesti perustuslailla turvattu eli ansaittuja työeläkkeitä ei voi leikata.

Kysymys työeläkkeen ansiosidonnaisuudesta jakaa vastaajia hieman enemmän. Silti 73 prosenttia kannattaa nykyistä mallia, jossa työeläkkeen suuruus määräytyy työuran ansioiden mukaan. He perustelevät sitä oikeudenmukaiseksi ja ahkeruuteen kannustavaksi. Kaikille yhtä suurta eläkettä kannattaa vahvasti tai osittain 15 prosenttia. Heidän mielestään suurituloiset eivät tarvitse yhteistä järjestelmää samalla tavalla kuin pienituloiset.

Päätöksentekoon halutaan laajasti näkökulmia

Suomalaisella työeläkemallilla on pitkät perinteet siinä, että työnantajia ja työntekijöitä edustavat työmarkkinajärjestöt ovat mukana eläkkeitä koskevassa päätöksenteossa. Viime kädessä päätösvalta työeläketurvan sisällöstä ja rahoituksesta on eduskunnalla. Suomalaisista 66 prosenttia on tämän nykyisen tavan kannalla. Vastaajat perustelevat, että eläkkeitä koskevaan päätöksentekoon tarvitaan pelkkää eduskuntaa laajempi näkemys ja osaaminen.

Työeläkkeen täysremontti saa hyvin vähän kannatusta

Suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen työeläkemalliin.

– Tulosten perusteella vain 9–15 prosenttia suomalaisista haluaisi rakentaa suomalaista työeläkemallia olennaisesti nykyisestä poikkeavaan suuntaan, Siimes kertoo.

Nämä vastaajat olivat vahvasti tai jonkin verran nykymallin vastaisella kannalla kaikissa väittämissä. Heidän mielestään yksilön vastuuta omasta eläkeajan toimeentulosta pitäisi lisätä, ansiosidonnaista työeläkettä parempi vaihtoehto olisi kaikille saman suuruinen eläke, työeläkkeitä pitäisi voida leikata, ja päätösvalta työeläketurvan sisällöstä ja rahoituksesta pitäisi olla yksinomaan eduskunnalla.

Kyselytutkimuksen tilasivat työeläkevakuuttajat Elo, Etera, Ilmarinen, Keva ja Varma, alan etujärjestö Työeläkevakuuttajat Tela ja Kela. Sen toteutti IROResearch Oy. Kysely tehtiin verkkokyselyllä toukokuussa 2017 ja siihen osallistui 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä.

**

Kyselytulokset julkistetaan osana työeläkealan yhteistä keskustelutilaisuutta Porin SuomiAreenassa. Avoin keskustelutilaisuus ”Ottaisitko anopin teille asumaan? – Mitä jos eläkejärjestelmää ei olisi?” järjestetään torstaina 13.7. klo 15:15-16:30 Porin Puuvilla-kauppakeskuksessa. Keskustelun voi katsoa suorana ja myöhemmin MTV:n Katsomossa.

Kyselyn tulokset pähkinänkuoressa

  • Nykyisen eläkejärjestelmän kannatus on vahvinta yli 65-vuotiaiden joukossa.
  • 18–24-vuotiaat vastasivat muita ikäryhmiä useammin ”en osaa sanoa”.
  • Alemmilla koulutus- ja tulotasoilla vastattiin eniten ”en osaa sanoa” ja kannatus nykyiselle työeläkemallille on keskimääräistä vähäisempää.
  • 75 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai jonkin verran sitä mieltä, että vastuun eläkkeistä pitää olla yhteinen.
  • 73 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai jonkin verran sitä mieltä, että työeläkkeen suuruuden pitää määräytyä sen mukaan kuinka paljon on työuransa aikana ansainnut. Työeläke kertyy samoin ehdoin kaikesta työstä eli myös osa-aikaisesta ja määräaikaisesta työstä.
  • Ansiosidonnaisen työeläkkeen kannalla ovat enemmän miehet kuin naiset (miehistä 38 % ja naisista 26 % ovat vahvasti sitä mieltä); ja kääntäen: jonkinlaisen tasaeläkemallin kannattajia on enemmän naisissa kuin miehissä.
  • Ansiosidonnaisuuden kannatus on keskimääräistä vähäisempää alemmilla tulotasolla.
  • 76 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai jonkin verran sitä mieltä, että kertyneen työeläkkeen pitää olla perustuslailla turvattu eli ansaittuja eläkkeitä ei saa leikata.
  • 66 prosenttia on kolmikantaisen päätöksenteon kannalla eläkeasioissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja, p. 0400 414 303

Hannu Horttana, IROResearch Oy:n asiakkuusjohtaja, p. +358 50 3255680 (tavoitettavissa ulkomailla)

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työeläkevakuuttajat TELA ry
Työeläkevakuuttajat TELA ry
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki

http://www.tela.fi/

Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat TELA ry

Tela: Työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardia vuoden toisella neljänneksellä30.8.2017 11:16Tiedote

Suomalaisten työeläkevaroja oli 196,6 miljardia euroa vuoden toisen neljänneksen päättyessä. Vuosi 2017 on sijoittajan näkökulmasta jatkunut myönteisessä vireessä. Toisella neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 1,8 miljardilla. Positiivinen talouskehitys näkyi erityisesti osakemarkkinoilta saatavissa tuotoissa. Eläkevarojen kasvulla turvataan myös tulevia eläkkeitä. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Työeläkealan it-kulut jatkavat laskusuunnassa16.6.2017 11:02Tiedote

Suomalaisten työeläkevakuuttajien tietotekniikkaan ja -järjestelmiin kohdistuvat kulut olivat viime vuonna yhteensä 220 miljoonaa euroa. Vuoteen 2015 verrattuna it-kulut laskivat lähes 16 miljoonalla eurolla (6,7 %). Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä, joka tehtiin nyt viidettä kertaa. Koko työeläkealan yhteinen tiedonkeruu mahdollistaa kattavan ja järjestelmällisen seurannan alan it-kuluista sekä niiden kehittymisestä. - Kustannustietoinen järjestelmäkehitys tuntuu tuottavan tulosta. It-kulut ovat olleet laskussa koko seurantajakson ajan. Viime vuoden it-kulut olivat lähes 20 % vähemmän kuin vuoden 2012 kulut, kertoo Telan kehityspäällikkö Mikael Kulikoff. Kustannusten lasku on ollut suurinta korvaustoiminnassa ja infrastruktuurikuluissa eli laitteissa, tietoliikenteessä ja käyttöpalveluissa. - Esimerkiksi korvaustoiminnan isot it-investoinnit ovat pääosin valmistuneet, ja käyttöpalveluissa on enenevissä määrin siirrytty pilvipalveluihin, mikä on las

Tela: Työeläkevarojen määrä nousi 6,2 miljardia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä2.6.2017 09:22Tiedote

Suomalaisten työeläkevaroja oli 194,7 miljardia euroa vuoden ensimmäisen neljänneksen päättyessä. Vuosi on rahoitusmarkkinoihin liittyvistä epävarmuuksista huolimatta lähtenyt sijoittajan näkökulmasta vahvasti käyntiin. Ensimmäisellä neljänneksellä työeläkevarojen määrä nousi 6,2 miljardilla. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Tela: Työeläkevarojen määrä nousi 7,6 miljardilla viime vuonna – kasvu turvaa tulevia eläkkeitä10.3.2017 12:20Tiedote

Suomalaisten työeläkevaroja oli vuoden 2016 lopussa 188,5 miljardia euroa. Vaikka vuosi oli sijoittajan näkökulmasta haastava, työeläkevakuuttajat onnistuivat vuoden loppua kohden saamaan hyviä tuottoja. Vuoden viimeisellä neljänneksellä varojen määrä nousi 4 miljardilla. Vuoden 2015 loppuun verrattuna varojen määrä kasvoi yhteensä 7,6 miljardia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme