Kysely perheille osoittaa: Sosiaaliturvaa ei voi uudistaa ydinperheen näkökulmasta

Monimuotoiset perheet -verkosto julkaisi Mihin rahat riittävät? -kyselyn raportin helmikuun lopussa. 528 vastaukseen perustuva aineisto osoittaa, että sosiaaliturvaa ei voi uudistaa ydinperheen näkökulmasta. Suomessa jo yli kolmannes lapsiperheistä on rakenteeltaan monimuotoisia. Tästä syystä myös tukijärjestelmän on vastattava perheiden erilaisiin tarpeisiin joustavammin.

Monimuotoiset perheet -verkoston mukaan sosiaaliturvan tasoa tulee nostaa etenkin yhden vanhemman perheissä. Etuusjärjestelmästä on rakennettava selkeä ja helposti ennakoitava, jotta työhön palaaminen sekä osa-aikatyön ja keikkatyön vastaanottaminen helpottuvat. Tärkeässä roolissa ovat myös maksuttomat tai kohtuuhintaiset palvelut, joiden merkitys korostuu erityisesti yhden vanhemman perheissä, kaksos- ja kolmosperheissä sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten perheissä.

”Ymmärrys perheiden arjesta on avainasemassa nyt, kun sosiaaliturvaa lähdetään uudistamaan. Jos esimerkiksi vuorohoitoa ei ole saatavilla tai sitä ei ole tarjolla esimerkiksi pienille koululaisille, on perheen ainoan aikuisen lähes mahdotonta tehdä vuorotyötä,” sanoo Monimuotoiset perheet -verkoston erityisasiantutija Sara Mäkäräinen.

Kursiivilla merkityt suorat lainaukset ovat peräisin Mihin rahat riittävät? -kyselyn raportista.

”Pätkätöitä ei voi yksinhuoltajana ottaa vastaan, kun silloin ei tiedä koska taas rahaa tulee, kun ei ole sitä puolison tiliä turvaamassa taloutta.”

”En oikein voi ilmoittautua työttömäksi enkä saada työttömyyskorvausta koska en voi vammaisen lapsen aikataulujen ja yövalvomisen takia ottaa vastaan kokoaikatyötä.”

”Työ 140km päässä, kaikki tulot kuluisivat työmatkoihin sekä kaksosten päivähoitokustannuksiin. Ei ole varaa kulkea sitä ensimmäistäkään kuukautta, joka tulisi kulkea ennen ensimmäisen palkan saamista.”

Perheiden kokemien haasteiden taustalla on tyypillisesti useita eri epävarmuustekijöitä. Perhemuotoon liittyvien erityispiirteiden ohella monet ennakoimattomat muutokset perhetilanteessa, kuten perheenjäsenen kuolema, perhesijoituksen äkillinen purkautuminen, vanhempien avioero tai lapsen vuoroasuminen, vaikuttavat monen perheen talouteen heikentävästi. Myös lapsen täysi-ikäistyminen aiheuttaa monessa perheessä toimeentulohaasteita.

”Yksi lapsista täytti juuri 18. Toivoisin, ettei hänen tulojansa (esim. kesätyötuloa) otettaisi huomioon vaikkapa perheemme asumistuessa. Toivoisin, että köyhästä perheestään huolimatta hänellä olisi mahdollisuus säästää ennen kuin muuttaa omaan kotiin.”

”Vajaa vuosi sitten sijoittava kunta siirsi lapsen pois ilman irtisanomisaikaa, ja tulot puolittuivat”

”Systeemit eivät tunnista ollenkaan vuoroasuvan lapsen tilannetta. Tukia puolitetaan, vaikka kulut eivät puolitu, päinvastoin ne väkisin kasvavat jonkin verran. Vuoroasuminen on vain varakkaiden etuoikeus.”

”Hain työttömyyskorvauksen lapsikorotusta, koska miehen lapset asuvat meillä puolet vuodesta. Kielteinen päätös, koska olemme väestörekisterissä lapseton pariskunta.”

”On hyväksyttävä se tosiasia, että vuoroasuvasta lapsesta tulee yhdessä kodissa asuvaa lasta enemmän kustannuksia. Vuoroasuva lapsi onkin jatkossa huomioitava myös sen vanhemman sosiaaliturvassa, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla. Muuten vuoroasuminen jää varakkaiden etuoikeudeksi,” Mäkäräinen sanoo.

Sosiaaliturvauudistusta varten perustetun parlamentaarisen komitean on määrä aloittaa työskentelynsä maaliskuussa. Monimuotoiset perheet -verkosto muistuttaa, että sosiaaliturvauudistuksen tulee perustua ymmärrykseen perheiden arjesta ja erityistarpeista. Lähtökohdaksi tulee ottaa perhemuotojen ja perhesuhteiden monimuotoisuus ja toisaalta liikkuvuus. Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu, jos käsitys perheestä perustuu kahden kokoaikatyössä olevan tai sellaista hakevan, samassa kodissa asuvan vanhemman sekä heidän biologisten lastensa muodostamaan ydinperhemalliin.