Suomalainen työntekijä tarvitsee huomattavan pitkän loman palautuakseen työn rasituksista eurooppalaisiin kollegoihinsa verrattuna. Eurooppalaiset tarvitsevat keskimäärin 17 lomapäivää ladatakseen akkunsa. Italialaisille riittää 11 lomapäivää ja brittityöntekijöille vain 8,5 päivää.  

”Espanjassa ja Suomessa loman tarve on omaa luokkaansa. Espanjalaisen loman pitäisi kestää 27 päivää ja suomalaisen 34 päivää, jotta akut latautuvat täyteen”, Suomen SD Worxin maajohtaja Petteri Hannula kertoo.  

Kaikkiaan 37 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä on valmis pitämään palkatonta vapaata virallisen vuosiloman lisäksi. Eniten palkaton vapaa kiinnostaa ruotsalaisia (44 %) sekä brittejä (43 %). Suomalaisista useampi kuin neljä kymmenestä (42 %) suosii palkatonta lisälomaa. Harvinaisinta palkaton vapaa on Espanjassa, jossa siihen olisi valmis vajaa kolmannes (27%) työntekijöistä.  

Tiedot käyvät ilmi Euroopan johtavan henkilöstö- ja palkkapalvelujen tarjoaja SD Worxin teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi yli 10 000 eurooppalaista työntekijää. Kyselyllä kartoitettiin, kuinka työntekijät lomailevat: minkä verran lomaa he tarvitsevat palautuakseen, kuinka paljon etukäteen lomista sovitaan ja mihin aikaan vuodesta työntekijät pitävät lomansa.  

Joka kolmas tekee töitä loman aikana 

”Loma ei nykyään ole enää pelkkää lomaa. Joka kolmas eurooppalainen vastaa toisinaan työpuheluihin tai -sähköposteihin vuosilomansa aikana. Suomalaisten osuus on yhtä suuri kuin eurooppalaisten keskimäärin”, Hannula kertoo. 

Yleisintä loman aikana työskentely on Norjassa (45 %), Alankomaissa (37 %) ja Italiassa (34 %). Saksalaiset työntekijät viettävät selvästi vähemmän aikaa töiden parissa lomalla ollessaan: heistä vain 23 prosenttia vastaa loman aikana puheluihin tai sähköposteihin. 

Useampi kuin joka viides suomalainen ei pääse irti töistä lomalla 

Kolmasosa kyselyyn vastanneista eurooppalaisista kokee, että loman aikana on vaikeaa päästää töistä irti. Suomalaisista tätä mieltä on hieman yli viidesosa (21,5 %). Haasteita työstä irrottautumisessa on erityisesti norjalaisilla (36 %), briteillä (33 %) ja italialaisilla (32 %).   

”Työstressi vähenee iän myötä. Nuorilla työntekijöillä on eniten haasteita työajatuksista irrottautumisessa”, Hannula kertoo. 

25–34-vuotiaista työntekijöistä lähes neljä kymmenestä (38 %) kokee töistä irtautumisen hankalaksi. Yli 55-vuotiaista sen sijaan joka vain viides (20 %)pitää sitä vaikeana.  

Suomalaiset eivät piittaa vakiintuneista loma-ajoista 

Euroopan maiden kesken on yllättävän vähän eroja siinä, pidetäänkö vuosilomaa samaan aikaan vuodesta.Vastaajista keskimäärin 37 prosenttia kertoo viettävänsä lomansa aina samaan aikaan. Runsas kolmasosa (33 %) suosii lyhyempiä lomia kuten pitkiä viikonloppuja tai yksittäisiä vapaapäiviä. 

Varsinkin hollantilaiset (45 %), italialaiset (42 %) ja belgialaiset (42 %) työntekijät ovat vakiintuneiden lomailuaikojen kannattajia. Sen sijaan suomalaiset työntekijät ovat vähemmän halukkaita viettämään vuosilomaa samaan aikaan joka vuosi.  

”Suomalaisista vain reilu viidennes suosii aina samaa loman ajankohtaa.Vakiintuneet lomailuajat ovat kaikkialla Euroopassa erityisesti perheellisten työntekijöiden suosiossa. Sinkuista kolmasosa kertoo pitävänsä lomansa joka vuosi samaan aikaan”, Hannula kertoo.  

Lomasta sopiminen ei vielä suju digitaalisesti 

Euroopan maissa on hyvin erilaisia käytäntöjä sen suhteen, miten vuosilomista sovitaan. Keskimäärin lomat lyödään lukkoon 37 päivää ennen loman alkua. Käytäntö on Suomessa sama kuin muualla Euroopassa. 

Saksassa lomista täytyy sopia peräti 75 päivää etukäteen. Espanja on kakkossijalla 61 päivällä, ja Alankomaat kolmantena 55:llä. Ruotsalaiset (26 päivää), norjalaiset (14 päivää) ja italialaiset (11 päivää) voivat sopia lomista muita nopeammin.  

Vaikka työelämä digitalisoituu, lomien ajankohdista ei monessakaan maassa voi vielä sopia verkossa. Vain puolet kyselyyn vastanneista sopii lomasta sähköisiä työkaluja käyttäen. Tämä on yleistä erityisesti Alankomaissa (66 %), Norjassa (59 %) ja Ruotsissa (58 %). Älykännykällä lomasta sopii silloin tällöin 38 prosenttia eurooppalaisista.  

”Kaikkialla Euroopassa työnantajat kilpailevat parhaista osaajista. Joustavuus lomien suunnittelussa on kilpailuetu, joka tekee työpaikasta houkuttelevan. Tärkeää olisi mahdollisuus suunnitella lomat itsenäisesti ja sujuvasti, mieluiten digitaalisia välineitä apuna käyttäen. Lisäksi digitaalisten työkalujen käyttäminen lomien suunnittelussa vapauttaa HR-osastojen työaikaa strategisesti merkittävämpiin tehtäviin kuten työhyvinvoinnin lisäämiseen ja rekrytointiin”, Hannula toteaa.  

Kyselytutkimus työntekijöiden suhtautumisesta lomailuun toteutettiin maaliskuussa 2022 Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Suomessa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Norjassa, Sveitsissä, Irlannissa, Puolassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.Kyselyyn osallistui kaikkiaan 10 119 työntekijää. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox.