A-klinikkasäätiö

Kysely: Vanhemmat ja kaverisuhteet vaikuttavat aikuistuvan nuoren päihteidenkäyttöön

Jaa

Täysi-ikäistyminen lisää niin alkoholia kuin kannabista käyttävien nuorten osuuden yli puolitoistakertaiseksi alaikäisiin verrattuna, selviää A-klinikkasäätiön 16–20-vuotiaille teettämästä väestökyselystä. Valtaosa nuorista ajattelee tulevaisuutta myönteisesti, mutta täysi-ikäistymisen myötä huolestuneisuus lisääntyy. Täysi-ikäisistä moni toivoo vanhempien yhä osoittavan kiinnostusta siihen, mitä heidän elämäänsä kuuluu.

Väestökyselyn tulosten mukaan 16–17-vuotiaista alkoholia käytti ainakin joskus 53 % ja 18–20-vuotiaista 84 %. Päihteiden käyttöön liittyvistä väitteistä nuoret olivat yleisimmin samaa mieltä siitä, että humalassa oleminen kavereiden kanssa on hauskaa. Tätä mieltä oli 54 % nuorista. Sosiaaliset paineet tai rohkeuden tavoittelu olivat syynä päihteiden käytölle korkeintaan viidenneksellä käyttäjistä.

Vaikka juominen selvästi yleistyy laillisen ikärajan saavuttamisen myötä, alaikäistenkään kiinnostusta alkoholin käyttöön ei vähentänyt alkoholin hankkimisen vaikeus. Halu elää terveellisesti oli sekä alaikäisten (54 %) että täysi-ikäisten (43 %) yleisin kiinnostusta alkoholin käyttöön alentava tekijä. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat epämieltymys alkoholin makuun tai hajuun (28 %) ja se, ettei ole pitänyt siitä, miten on nähnyt alkoholin vaikuttavan kavereihin (19 %).

Väestökyselyn mukaan 16–17-vuotiaista 11 % ja 18–20-vuotiaista 17 % on käyttänyt kannabista ainakin joskus. Kysely ei tue yleistä väitettä, että kannabis olisi korvannut alkoholin nuorten päihteenä, sillä kannabista käyttävistä 98 % kertoi myös käyttävänsä alkoholia. Kannabista oli vähintään kokeillut 14 % (10 % alaikäisistä ja 17 % täysi-ikäisistä) nuorista. Kannabista käyttäneistä suurin osa kertoi käyttäneensä sitä kerran kuukaudessa tai harvemmin.

”Kun tuntee perusasiat nuorten päihteiden käytöstä, nuorta on helpompi tukea hyvissä valinnoissa ja esimerkiksi oikaista, mikäli nuorella on liioiteltu käsitys muiden nuorten päihteiden käytön yleisyydestä”, sanoo kehittämissuunnittelija Tuuli Saarainen A-klinikkasäätiön Nuortenlinkistä.

Suomalaisnuorten näkemyksiä tulevaisuudesta voidaan pitää yleisesti valoisina. Täysi-ikäistyminen kuitenkin vähentää nuorten tulevaisuuden uskoa, lisää yksinäisyyden tunnetta ja heikentää kokemusta vanhempien kiinnostuneisuudesta nuoren elämää kohtaan. Nämä tekijät voivat osaltaan olla yhteydessä nuoren lisääntyneeseen päihteiden käyttöön.

Nuoret käyttävät alkoholia sitä yleisemmin ja useammin, mitä huonommin vanhemmat heidän arvionsa mukaan tietävät, missä ja kenen kanssa he viettävät aikaansa. Täysi-ikäisistä nuorista, jotka eivät asuneet kotona, alkoholia käytti vähintään kerran kuussa 50 % ja vanhemman tai huoltajan kanssa asuvista 25 %. Täysi-ikäiset, ei kotona asuvat nuoret toivoivat muita nuoria yleisemmin, että vanhemmat kyselisivät heidän kuulumisiaan. Vanhempiensa alkoholinkäytöstä haittoja koki 29 % kaikista nuorista. Muualla asuvat nuoret kokivat useammin haittoja vanhempiensa alkoholinkäytöstä (13 %) kuin kotona asuvat (4 %).
 
”Suojaavia tekijöitä, kuten harrastuksia tai kiinnostuneita aikuisia, tuntuu usein puuttuvan elämästä niiltä nuorilta, jotka niitä eniten tarvitsisivat. Tämä olisi otettava huomioon nuorten palveluita suunniteltaessa”, tulkitsee kehittämiskoordinaattori Janne Takala.

Nuorten päihdeasenteissa näkyy vastuu ja huolenpito sekä omasta että ystävän hyvinvoinnista. Täysi-ikäisten ikäluokissa päihteiden käyttö yleistyy huomattavasti. Alaikäisiin verrattuna mielentilat, joissa päihteitä käytetään, ovat kielteissävytteisiä: joko surullisena, tylsistyneenä tai ahdistuneena päihteitä kertoi käyttäneensä yli 10 % täysi-ikäistä päihteidenkäyttäjistä.

Aikuistumisen paineet näkyvät päihteiden käytön yhteydessä. Monilta nuorilta puuttuu turvallinen aikuinen aikuistumisvaiheessa. Tuloksia voi pitää nuorten toiveena kodin aikuisille ja palveluista päättäjille: Nuori tarvitsee yhä aikuista – täysi-ikäistyttyäänkin.

Kuvio: Oma suhtautuminen päihteisiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Nuorten päihteidenkäyttö: kehittämissuunnittelija Tuuli Saarainen, A-klinikkasäätiö, p. 050 5139 796

Vanhempien ja kodin vaikutus: kehittämiskoordinaattori Janne Takala, A-klinikkasäätiö, p. 050 3629 014

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)a-klinikka.fi.

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

A-klinikkasäätiö
A-klinikkasäätiö
Ratamestarinkatu 7 A, 6. krs
00520 Helsinki

tiedotus@a-klinikka.fihttp://www.a-klinikkasaatio.fi

Kyselyn tilasivat A-klinikkasäätiön nuortenpalvelut Nuortenlinkki ja Varjomaailma. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy internet-paneelilla ja siihen vastasi koko väestöä edustavasti 404 16–20-vuotiasta nuorta. Nuorten mielipiteitä ja käsityksiä selvitettiin kyselyssä suorilla kysymyksillä, joissa piti valita omaan tilanteeseen parhaiten sopiva/sopivat vaihtoehto/vaihtoehdot. Lisäksi kyselyssä käytettiin erilaisia väittämiä, joita nuoret arvioivat Likert-asteikoilla (5 = sopii täysin, 1 = ei sovi lainkaan). Tarkasteltavia päihteitä olivat alkoholi ja kannabis.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta A-klinikkasäätiö

Tutkimus: Järjestöjen toiminnan avulla voidaan vahvistaa hyvinvointia21.12.2018 05:40:00 EETTiedote

Järjestöjen toimintaan osallistumisella on yhteys vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden, matalan kynnyksen kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa kävijöiden sekä työllistettyjen ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien koherenssin tunteeseen. Vahva koherenssin tunne auttaa selviytymään kuormittavista tilanteista ja säilyttämään hyvinvoinnin. Siihen voidaan vaikuttaa läpi elämän. Hyvinvointikyselyyn vastasi 936 päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistunutta.

Etsivä tartuntatautityö tavoittaa erityisryhmiä, jotka muuten voivat jäädä hoitokontaktin ulkopuolelle12.12.2018 06:35:00 EETTiedote

Street-hankkeessa tavoitettiin satoja huumeita pistämällä käyttäviä henkilöitä. He suhtautuivat kadulla tehtävään testaukseen myönteisesti. Kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset. On tärkeää tavoittaa tartunnan saaneet varhaisessa vaiheessa. HCV-maksatulehduksen hoitoaste on Suomessa kuitenkin alhainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Tilannetta tukisi hoitohenkilökunnan aktiivinen ote HCV-infektion testaamisessa ja hoitamisessa.

Tutkimus: Vapaaehtoistoiminnassa on säilytettävä kolmannen sektorin ominaislaatu – samalla moni vapaaehtoinen toivoo polun avautumista työelämään9.11.2018 08:33:39 EETTiedote

Omaehtoiseen toimintaan osallistumalla kuntoutujat ja heidän omaisensa voivat vapautua aktiiviseen toimijuuteen itsensä ja viiteryhmänsä hyväksi. Ammattilaiset taas voivat hyödyntää osaamistaan vapaammin kuin palkkatyössä. Moni toivoo, että vapaaehtoistoiminta avaisi polun työelämään. Järjestöissä on tärkeää huomioida toimintaan osallistuvien taustat ja mahdollistaa tehtävien moninaisuus. Näin vertaistuen antaminen ja saaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä asiantuntijuuden ja ammattitaidon vahvistaminen tulevat mahdollisiksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme