Lähes puolet eurooppalaisista (46 %) ja miltei yhtä moni suomalaisista (43,8 %) työntekijöistä ei näe ongelmallisena viestiä avoimesti palkoista. Joka neljäs (25 %) eurooppalainen ja hieman useampi suomalainen  (28,3 %) työntekijä sen sijaan pitäisi palkka-asiat mieluiten omana tietonaan. Joka kolmannella eurooppalaisella (30 %) sekä suomalaisella (27,9 %) ei ole mielipidettä asiasta.  

Suurinta palkka-avoimuus on Kroatiassa, jossa 59 prosenttia työntekijöistä olisi halukkaita puhumaan palkkojen suuruudesta avoimesti. Salailuun eniten taipuvaisia ovat tanskalaiset työntekijät, joista 38 prosenttia haluaisi mieluiten vaieta palkoista. 

Tiedot käyvät ilmi Euroopan johtavan henkilöstö- ja palkanlaskentatoimittajan SD Worxin helmikuussa teettämästä kansainvälisestä palkkausta koskevasta tutkimuksesta, johon vastasi yli 16 000 työntekijää 16 maassa.  

Direktiivin tahtotila toteutuu jo monessa maassa 

Yritysten palkka-avoimuus on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, sillä Euroopan unioni hyväksyi maaliskuussa uuden palkkausta koskevan direktiivin. Sen mukaan työnantajan on kerrottava työntekijöilleen palkan, palkkatason ja palkankorotusten määräytymisperusteet. Jos työntekijä pyytää, työnantajan on annettava hänelle tieto työntekijän kanssa samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskimääräisestä palkkatasosta.    

SD Worxin mukaan direktiivin tahtotila toteutuu jo monissa eurooppalaisissa yrityksissä. Useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisesta (41,9 %) ja lähes yhtä moni eurooppalainen (38 %) tietää jo hyvin, mitä hänen lähin, samassa asemassa työskentelevä kollegans aansaitsee. Sen sijaan sveitsiläisistä usea (43 %) ja yhtä moni belgialaisista (41 %) eivät vielä tiedä mitään kollegoidensa palkoista.  

Avoimuutta löytyy myös työnantajien taholta. Kaikkiaan puolet kyselyyn vastanneista eurooppalaisista ja useampi kuin neljä kymmenestä suomalaisista (41,8 %) työnantajayrityksistä viestii jo läpinäkyvästi palkkapolitiikastaan ja palkkapakettien sisällöistä.   

Erityisen suurta palkka-avoimuus on puolalaisissa ja brittiläisissä yrityksissä, joista molemmista useampi kuin kuusi kymmenestä (61 %) soveltaa jo avointa palkkapolitiikkaa. Sen sijaan joka kolmas norjalainen työnantaja (30 %) ilmoittaa pitävänsä palkkatiedot mieluummin yksityisinä. 

– Avoin viestintä palkkauksesta on yhä tärkeämpää sekä työntekijöille että työnantajille ja sitä myös vaaditaan yhä enemmän. Läpinäkyvyys tässä asiassa lisää työntekijöiden arvostusta ja motivaatiota, Suomen SD Worxin maajohtaja Hanna Mattinen painottaa.    

Suomessa Euroopan eniten hyvinvointietuja 

Myös luontoisetujen käyttö vaihtelee maittain ja yrityksittäin. Suomalaisyritykset ovat kyselyn mukaan kunnostautuneet hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä eduissa. Suomalaisista työntekijöistä 64 prosenttia saa niitä rahapalkan lisäksi, mikä on enemmän kuin missään muussa tutkitussa maassa.  

Liikuntaetuja käytetään ahkerimmin Belgiassa, jossa edun piirissä on 57 prosenttia vastaajista. Suomessa liikuntaedusta nauttii 38,3 prosenttia vastaajista. Vapaa-aikaan liittyvistä luontoiseduista nauttii reilu kolmasosa eurooppalaisista (36 %) ja hieman yli puolet suomalaisista (51,2 %) työntekijöistä. 

Hieman harvempi kuin joka neljäs (23 %) eurooppalaisista työntekijöistä saa valita luontoisetunsa vapaasti tietyn budjetin puitteissa. Suomalaisista tämä on mahdollista alle viidesosalle (16,7 %) vastaajista. 

Suurinta luontoisetujen valinnanvapaus on Irlannissa, jossa lähes puolet työntekijöistä (44 %) saa valita vapaasti etunsa. Seuraavina tulevat Britannia (33 %), Puola (30 %) ja Italia (27 %). 

Suomalainen ymmärtää palkkansa paremmin kuin muut 

Jos palkka pitää sisällään erilaisia lisiä ja luontoisetuja, työntekijän voi olla vaikeaa hahmottaa, mistä palkkaus oikeastaan koostuu. Suomalaiset työntekijät tuntevat palkkapakettinsa paremmin kuin muut eurooppalaiset: 74 prosenttia suomalaisista kertoo ymmärtävänsä tarkalleen, mitä heidän palkkansa sisältää.   

Eurooppalaisista keskimäärin 61 prosenttia ymmärtää palkkaansa yhtä kattavasti kuin suomalaiset. Sen sijaan neljännes ranskalaisista ei täysin hahmota, mitä heidän palkkansa sisältää. Myös Alankomaissa useampi kuin joka viides (21 %)  työntekijöistä ei tarkalleen hahmota, mistä palkka koostuu.  

Myös palkkalaskelman tulkinta voi olla ongelmallista. Suomalaiset pärjäävät tässäkin muita eurooppalaisia paremmin: useampi kuin seitsemän kymmenestä suomalaisesta (76 %) osaa lukea palkkalaskelmaansa. Eurooppalaisista samaan kykenee keskimäärin 64 prosenttia vastaajista. Ranskalaisilla on myös palkkalaskelmien tulkinnassa eniten haasteita: lähes joka neljäs heistä (23 %) ei ymmärrä palkkalaskelmaansa.  

 – Vaikeus tulkita palkkalaskelmaa liittyy usein paikallisen lainsäädännön monimutkaisuuteen, ja monimutkaiset lait sekä säädökset voivat tehdä myös palkanlaskennasta haastavaa. Jo aiemmat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että monimutkaiset palkan osatekijöitä koskevat säännöt hankaloittavat palkanlaskentaa. Lisäksi palkanlisät ja luontoisedut vaihtelevat yrityksen ja toimialan mukaan, mikä ei todellakaan tee palkanlaskennasta helpompaa, Mattinen huomauttaa. 

SD Worxin kyselyyn palkkapolitiikasta osallistui helmikuussa 2023 kaikkiaan 16 011 työntekijää 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Irlannissa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Tanskassa.