Kysely: Yritysten perintäkuluihin tarvitaan nopeasti katto

14 prosenttia yrittäjistä on joutunut perintätoimiston perintätoimien kohteeksi, käy ilmi tuoreesta Yrittäjägallupista. Sen teki Kantar TNS Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1007 yrittäjää.

Useimmin perintään joutuu yli 10 henkilöä työllistävä yritys (22 % vastaajista), ja harvinaisinta se on yksinyrittäjillä (10 %). Toimialoista perintään joutuu useimmin teollisuusyritys (19 %), harvinaisinta se on palvelualoilla (11 %).

- Kysely kertoo, että yrittäjät maksavat laskunsa säntillisesti. Perinnän kohteeksi voi kuitenkin joutua yllättäen esimerkiksi, jos suurasiakas on mennyt konkurssiin tai tilauskirja on talouden suhdanteesta johtuvasta syystä tyhjä, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Perintätoimien kohteeksi joutuneilta yrittäjiltä kysyttiin, kuinka suuria perintäkulut olivat. Yleisin summa oli 41–100 euroa (31 % vastaajista). 21 prosenttia vastaajista oli joutunut maksamaan 201–400 euron ja 18 prosenttia yli 400 euron perintäkuluja.

- On yllättävää, että lähes 40 prosentilta vastaajista on peritty yli 200 euron suuruisia perintäkuluja. Näin suuret kulut ovat kohtuuttomina ja perintälain vastaisina. Tarvitaan nopeita toimia pienten yritysten auttamiseksi. Samalla tuetaan yrittäjyyttä ja työpaikkojen säilymistä, Toivonen sanoo.

Perintätoimet koetaan lain ja hyvän tavan vastaisiksi

64 prosenttia perintätoimien kohteeksi joutuneista yrittäjistä koki, että toimet olivat lainsäädännön tai hyvän tavan vastaisia.

Heiltä kysyttiin myös, minkälaisista toimista oli kysymys. 73 prosenttia piti kuluja kohtuuttomina. 18 prosentille ne aiheuttivat maksuhäiriömerkinnän, vaikka yrittäjä oli kiistänyt maksun oikeellisuuden. 16 prosenttia kertoi, että heille ei ollut annettu velkaa tai perintäkuluja koskevia tietoja.

Lain mukaan velalliselta ei saa vaatia kohtuuttomia perintäkuluja, eikä perinnällä saa aiheuttaa maksuhäiriömerkintää epäselvien laskujen osalta. Myös velkaa ja perintäkuluja koskevat tiedot tulee aina pyydettäessä antaa velalliselle.

- 64 prosenttia vastaajista katsoo, että heihin kohdistuvassa perinnässä ei ole noudatettu lakia tai hyvää perintätapaa. Luku on niin suuri, että sen perustella on tarpeen tehostaa perintätoiminnan valvontaa. Onkin erinomaista, että valvonnan tehostamista tuetaan myös hallitusohjelmassa, Toivonen sanoo.

79 prosenttia kaikista vastaajista oli sitä mieltä, että perintäkuluille pitää säätää euromääräiset ylärajat myös silloin, kun velallinen on elinkeinonharjoittaja tai yritys. Hallitusohjelmassa on tästä selkeä kirjaus:

”Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan.”

Näin kysyttiin 

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.  

Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa. 

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. 

Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana..