Kysymykset pahuudesta ja hyvästä onnesta puhuttivat keskiajan filosofisessa teologiassa
Ajatus Jumalan kaitselmuksesta on ollut keskeinen kristillisessä teologiassa sen synnystä lähtien. Käsitteen taustalla on valtavirran kristillisen teologian ajatus siitä, että Jumalalla on hyvä suunnitelma luomakunnan kaitsemiseksi sen sijaan että hän vain loisi maailman ja jättäisi sen oman onnensa nojaan.
Mikko Postin väitöskirjassa tarkastellaan, miten Jumalan kaitselmuksen oppi ymmärrettiin 1200- ja 1300-lukujen latinankielisessä filosofisessa teologiassa.
− Pohdintojen keskiössä olivat muun muassa kysymykset siitä, koskeeko Jumalan kaitselmus kaikkia partikulaarisia olioita vai vain olioiden lajeja ja aiheuttaako Jumalan kaitselmus vaikutuksensa välittömästi vai sekundaaristen syiden välityksellä, Posti kertoo.
Nykyaikana ajatus Jumalan kaitselmuksesta tulee Postin mukaan esille erityisesti pahan äärellä.
− Kun jokin luonnonkatastrofi tai väkivallanteko järkyttää ihmisiä, moni kysyy, miksi Jumala salli tämän tapahtua. Tällaisia kysymyksiä ei heräisi, jos Jumalalla ei ajateltaisi olevan kaitselmusta suhteessa luomakuntaan.
1200- ja 1300-lukujen teologiassa pahan ongelmaan oli kaksi lähestymistapaa: aksidentaalinen ja instrumentaalinen. Ensin mainittu yhdistettiin satunnaisuuteen ja jälkimmäinen välineellisyyteen.
Aksidentaalisen strategian mukaan paha seuraa Jumalan hyvästä suunnitelmasta sivuvaikutuksena, joka on Jumalan ennalta tietämä, mutta ei erikseen tahtoma. Vaikka pahat asiat eivät ole osa Jumalan kaitselmusta itsessään, ne tulevat kaitselmuksen vaikutuspiiriin saadessaan osakseen oikeudenmukaisen rangaistuksen.
Instrumentaalisen strategian mukaan pahoilla asioilla taas on Jumalan suunnitelmassa välineellinen rooli.
− Kyseisessä ajattelussa paha on todella pahaa luodun maailman näkökulmasta, mutta sillä on positiivinen välinearvo Jumalan näkökulmasta, Posti tiivistää.
Hyvä onni: luonnon, järjen vai Jumalan aiheuttamaa?
1200- ja 1300-luvuilla akateemisessa teologiassa väiteltiin myös paljon siitä, miksi yksillä on jatkuvasti enemmän onnea ja menestystä kuin toisilla ja oliko Jumala onnen ja epäonnen antaja.
Tähän liittyen Posti on tutkinut verrattain tuntematonta 1200-luvulla syntynyttä teosta Liber de bona fortuna. Kyseinen teos on latinankielinen käännös Aristoteleen Eudemoksen etiikan ja Suuren moraaliopin hyvää onnea käsittelevistä luvuista.
− Keskiajan teologeja kiinnosti erityisesti kysymys siitä, olivatko Aristoteleen ajatukset hyvästä onnesta yhteensopivia kristinuskon kanssa. Henri Gentiläinen (n. 1217–1293) esitti, että Jumalan kaitselmus oli ihmisten onnen ja onnettomuuksien aiheuttaja. Aegidius Roomalainen (1245–1316) vastaavasti puolusti naturalistisempaa tulkintaa, jossa onni ja epäonni perustuivat ihmisten synnynnäisiin eroihin.
TM Mikko Posti väittelee 9.12.2017 kello 10.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Divine Providence in Medieval Philosophical Theology 1250–1350". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XV, Unioninkatu 34.
Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Andrea Robiglio, KU Leuven, ja kustoksena professori Sami Pihlström Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Mikko Posti, s-posti: mikko.posti@helsinki.fi, puh. 040 838 7025
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka RautioViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 5531pekka.rautio@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme