Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Laaja arviointi: laki tehostanut opiskeluhuoltoa, mutta korjaavat toimenpiteet eivät ole vähentyneet

Jaa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on tehostanut monin osin opiskeluhuoltoa ja parantanut opiskeluhuollon tilaa kokonaisuutena niin esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessakin. Kehitettävää on kuitenkin edelleen esimerkiksi yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisessa sekä opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja henkilöstön riittävyyden yhdenvertaistamisessa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2016–2017 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1287/2013 toimeenpanoa.

Arviointi kohdentui kaikkiin koulutuksen ja opetuksen järjestäjiin, näytteenä valittuihin esiopetusyksiköihin sekä otoksena valittuihin perusopetuksen kouluihin ja lukioihin. Arvioinnissa oli mukana opiskeluhuollon ohjausryhmiä, oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmiä tai koulutuksen järjestäjiä yhteensä 1 200, oppilaita ja opiskelijoita yhteensä 25 600 (perusopetuksen 5. ja 8. luokan oppilaat sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen toisen vuosikurssin opiskelijat) sekä 15 viranomaistahojen ja sidosryhmien edustajaa.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto ei näy kovin selkeästi koulujen ja oppilaitosten arjessa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain keskeinen tavoite oli opiskeluhuollon painopisteen siirtyminen yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, joka on ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea tarjoavaa. Arviointitulosten mukaan yhteisöllisen opiskeluhuollon painoarvo on lisääntynyt ja järjestäminen tehostunut kaikilla koulutusasteilla, vaikka opiskeluhuollon painopiste ei ole vielä kovin vahvasti siirtynyt yksilökeskeisestä yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen vaihtelee suuresti kouluittain ja oppilaitoksittain, ja opiskeluhuollon korjaavat toimenpiteet eivät ole vähentyneet.

– Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon tulisi kohdentaa voimavaroja kaikilla koulutusasteilla. On tärkeää turvata yhteisöllisen toimintakulttuurin mahdollistaminen, erityisesti ammatillisen koulutuksen reformissa, toteaa arviointiasiantuntija Tarja Frisk.

Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus parantunut hieman, eniten haasteita psykologipalveluissa

Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus pysyi kaikilla koulutusasteilla pääosin ennallaan. Terveydenhoitaja- ja kuraattoripalvelujen saatavuus koettiin pääsääntöisesti hyväksi. Laki tehosti kuraattori- ja psykologipalveluiden saatavuutta kohtalaisesti. Niiden saatavuus kuitenkin vaihteli kaikilla koulutusasteilla, kuten myös lääkäripalveluiden saatavuus. Edelleen on esiopetusyksiköitä, kouluja ja oppilaitoksia, joissa edellä mainittujen palvelujen saatavuus on heikkoa. Psykologipalvelujen saatavuus on yksi keskeisistä opiskeluhuollon haasteista.

Arviointitulosten mukaan oppilaat ja opiskelijat saavat opiskeluhuollon palvelut pääosin lain määrittelemissä määräajoissa. Tosin tämäkin vaihtelee alueittain ja kunnittain. Oppilaat ja opiskelijat kokivat avun pyytämisen erilaisiin huoliin yleensä helpoksi. Avun saaminen koettiin helpommaksi kuin avun pyytäminen.

Opiskeluhuollon tila ja oppijoiden vaikutusmahdollisuudet parantuneet

Opiskeluhuollon ohjausryhmät, oppilas- ja opiskeluhuoltoryhmät sekä koulutuksen järjestäjät arvioivat opiskeluhuollon tilan paremmaksi lain voimaantulon jälkeen kuin ennen sitä (kuvio 1). Lain myötä opiskeluhuoltotyöstä on tullut suunnitelmallisempaa ja monialaisempaa kaikilla koulutusasteilla.

– Oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä oppilaiden ja opiskelijoiden, erityisesti oppilas- ja opiskelijakuntien, vaikutusmahdollisuudet koulu- ja oppilaitosyhteisöissä paranivat. Lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden tietosuoja parani. Oppilaat ja opiskelijat pitivät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan tärkeinä, kertoo projektipäällikkö Anna-Mari Summanen.

Yhdenvertaisuus ei toteudu oppilaitosten ja alueiden välillä

Vaikka opiskeluhuolto on tehostunut monin osin oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä, siinä on edelleen paljon kehittämistä. Kehitettävää on esimerkiksi yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisessa sekä opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden ja henkilöstön riittävyyden yhdenvertaistamisessa koulujen, oppilaitosten ja maan eri osien välillä. Lisäksi opiskeluhuoltorekisterit, kirjaamiskäytänteet ja lain tulkintavariaatiot vaativat täsmentämistä. Kaikilla koulutusasteilla todettiin, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain kauaskantoisempien tavoitteiden saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi lastensuojelun tarpeen sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeen vähentäminen.

Arviointi liittyi eduskunnan opetus- ja kulttuuriministeriölle antamaan seurantatehtävään oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaikutuksista. Laki astui voimaan 1.8.2014, ja tässä arvioinnissa selvitettiin lain vaikutuksia opiskeluhuollon vaikuttavuuteen, tehostumiseen, palvelujen saatavuuteen ja henkilöstön riittävyyteen. Arviointi koski sekä esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta eli kaikkia lain soveltamisalaan kuuluvia koulutusasteita.

Lisätietoja:

Yleissivistävän koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi: projektipäällikkö Anna-Mari Summanen, anna-mari.summanen@karvi.fi, puh. 029 533 5523

Ammatillisen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi: projektipäällikkö Tarja Frisk, tarja.frisk@karvi.fi, puh. 029 533 5504

Julkistamistilaisuus ja julkaisut verkossa:

Arvioinnin tulokset julkaistaan 14.3.2018 klo 13.00–16.00 Finlandia-talon Terassisalissa. Raportit julkaistaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen verkkosivuilla http://www.karvi.fi/ julkistamistilaisuuden alkaessa.

Tietoja julkaisijasta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi
PL 28
00101 HELSINKI

029 533 5500http://karvi.fi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointiviranomainen, joka toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Karvi toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Arviointikeskus koostuu arviointineuvostosta, korkeakoulujen arviointijaostosta ja kolmesta osaamisyksiköstä: yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen ja vapaan sivistystyön yksiköstä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi

Arviointitulos: Varhaiskasvatussuunnitelmat antavat hyvät suuntaviivat varhaiskasvatustyölle15.8.2018 08:00Tiedote

Karvi on arvioinut varhaiskasvatustyötä ohjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia (vasu) ja niiden käyttöönottoa kunnissa ja yksityisissä palveluissa. Vasut toimivat melko hyvin työn tukena, mutta erityisesti lasten vasuissa ilmeni kuitenkin laadullisia ongelmia. Tulosten perusteella myös lasten yhdenvertaisuuteen varhaiskasvatuspalveluissa ja palvelujen tasaiseen laatuun tulisi kiinnittää huomiota.

Planerna för småbarnpedagogik ger goda riktlinjer för det småbarnpedagogiska arbetet15.8.2018 08:00Tiedote

Nationella centret för utbildningsutvärdering har utvärderat planerna för småbarnspedagogik som styr det småbarnspedagogiska arbetet och planernas implementering inom kommunala och privata tjänster. Planerna fungerar rätt väl som stöd för arbetet, men det förekom dock kvalitativa problem med barnens planer för småbarnspedagogik. Resultaten visar att fokus inom småbarnspedagogiken borde riktas på barnens likabehandling samt tjänsternas jämna kvalitet.

Ekaluokkalaisten kielellisiä ja matemaattisia taitoja arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa kansallisesti9.8.2018 08:00Tiedote

Noin 7000 ensiluokkalaista osallistuu kielellisten ja matemaattisten taitojen alkumittaukseen elokuussa heti koulutiensä alkajaisiksi. Samojen oppilaiden osaamisen kehittymistä seurataan koko peruskoulun ajan ja mahdollisesti vielä sen jälkeenkin. Huoltajakyselystä puolestaan saadaan tietoa varhaiskasvatuksen vaikutuksista osaamiseen. Arvioinnin tulokset julkaistaan vuodenvaihteessa.

Kutsu tulosten julkistamistilaisuuteen: Millainen on suomalainen lääkäri? – Lääketieteen peruskoulutus arvioitu ensimmäistä kertaa5.6.2018 12:38Kutsu

Aika: perjantai 15.6. mediatilaisuus klo 9.00-10.00, julkistamistilaisuus 10.00–13.00 Paikka: Suomen Kansallismuseo, Mannerheimintie 34 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut lääketieteen peruskoulutuksen ensimmäisen kansallisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin vuosina 2016–2018. Julkistamistilaisuudessa esitellään arvioinnin tuloksia ja suosituksia, jotka heijastavat lääkäreiden työn muuttuvia osaamisvaatimuksia ja tulevaisuuden toimintaympäristöä. Arvioinnissa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millainen on lääketieteellisen koulutuksen nykytila? Mitkä ovat sen vahvuudet ja haasteet? Miten lääkärikoulutus vastaa sote-uudistuksen tuomiin osaamistarpeisiin? Julkistamistilaisuudessa kuullaan edustajia kaikista viidestä Suomen yliopistosta, joissa lääketiedettä opetetaan. Tuloksia kommentoi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tutustu seminaarin ohjelmaan. Seminaarin kielenä on englanti. Tilaisuutta voi seurata myös verkosta tämän

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme