Laajakaistamenetelmät varmistavat sähköverkon toiminnan keskellä tuotannon ja kulutuksen murrosta
Sähköverkkomme muodostuu suurista tahtigeneraattoreista, joiden tuottama energia kulutetaan suoraan verkkoon kytkeytyvissä laitteissa, kuten moottoreissa tai vastuksissa. Tämä rakenne on kuitenkin jäämässä historiaan, sillä 2000-luvun sähköverkossa sekä sähköntuotanto että sähkön kulutus ovat muuttumassa merkittävällä tavalla.
– Uudistuvaa sähköverkkoa muokkaa toisaalta uusiutuvan sähköenergiantuotannon, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, yleistyminen. Samaan aikaan vastaavasti sähköä kulutetaan enenevissä määrin informaatioteknologian sovellutuksissa, Henrik Alenius kertoo.
Tulevaisuuden sähköverkossa kulutukselle ja tuotannolle on yhteistä tehoelektroninen verkkorajapinta, jonka avulla sähköenergiaa muokataan kunkin sovellutuksen vaatimaan muotoon. Esimerkiksi aurinkopaneelissa tuotettu tasavirta tulee muokata vaihtovirraksi ennen sähköverkkoon syöttämistä. Vastaavasti pilvipalvelut mahdollistavien datakeskusten elektroniikka toimii tasavirralla, jota saadaan kytkeytymällä sähköverkkoon tasasuuntaajan avulla.
– Tehoelektronisten rajapintojen nopea yleistyminen muuttaa sähköverkon dynamiikkaa perustavanlaatuisella tavalla. Tehoelektroniset laitteet, kuten vaihto- ja tasasuuntaajat, vuorovaikuttavat toistensa ja sähköverkon kanssa poikkeuksellisen laajalla taajuusalueella. Tämä altistaa sähköverkon häiriötoiminnalle tai jopa pahimmassa tapauksessa romahdukselle, mikäli verkon hallinta menetetään, Alenius sanoo.
Väitöskirjassaan Henrik Alenius esittelee menetelmiä tehoelektroniikkakeskeisen sähköverkon stabiiliuden tai toiminnan tarkasteluun. Menetelmät soveltuvat laajan taajuusalueen tarkasteluun. Lisäksi niitä voidaan soveltaa reaaliaikaiseen tarkasteluun hyödyntämällä laitteilla itsellään tuotettua mittausdataa.
– Menetelmä kykenee tarkasti ennustamaan mahdolliset haitalliset vuorovaikutukset jo suunnitteluvaiheessa. Siten sen avulla voidaan ennaltaehkäistä paremmin häiriötilanteita ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta, Alenius sanoo.
Esitellyt laajakaistamenetelmät mahdollistavat myös aiempaa älykkäämmän sähköverkon hyödyntämisen. Siinä yksittäisten laitteiden on mahdollista mukautua sen hetkiseen toimintaympäristöön ja toisaalta verkon valvontaan voidaan tuottaa reaaliaikaista stabiiliustietoa.
– Stabiiliustarkastelumenetelmien yhtenä merkittävänä sovellutuksena on sähköverkkomme kantokyvyn varmistaminen uusiutuvalle sähköntuotannolle. Ilman tarkkoja menetelmiä vuorovaikutusten tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn uusiutuvien energianlähteiden liittäminen sähköverkkoomme vaikeutuu verkon rajallisen kantokyvyn vuoksi. Näin uusiutuvan tuotannon kapasiteetti jää rajoitetuksi.
Diplomi-insinööri Henrik Aleniuksen tehoelektroniikan alaan kuuluva väitöskirja Broadband Methods for Stability Analysis of Multi-Parallel Grid-Connected Converters tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.10.2021 kello 12 Hervannan kampuksella Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Väitöstilaisuuteen voi osallistua Panopto-etäyhteydellä. Vastaväittäjänä toimii professori Marko Hinkkanen Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tomi Roinila informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Henrik Alenius, puh. 040 7372205, henrik.alenius@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö parantaa autonomisten työkoneiden turvallisuutta24.4.2024 10:47:20 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Marea De Koning kehittää autonomisten liikkuvien työkoneiden mukautuvia turvallisuusjärjestelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tutkimus on paljastanut vakavia puutteita turvallisuuslakien noudattamisessa, kun käytetään tekoälyn ohjaamia liikkuvia työkoneita.
Uusi professuuri edistää kaupunkien elinvoimaisuudelle tärkeää elämystaloutta24.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto perustaa strategisessa yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa elämystalouden työelämäprofessuurin. Elämystalouden professuuriin kytkeytyy tutkimus- ja koulutuskokonaisuus, jonka avulla luodaan uutta ymmärrystä elämystalouden ekosysteemeistä ja kehitetään osaamista elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin.
Tampereen yliopistossa kehitetään syöpään uudenlaisia täsmälääkkeitä, jotka kohdistuvat RNA:n rakenteeseen22.4.2024 11:15:00 EEST | Tiedote
Tenure track -professori Minna-Liisa Änkö johtaa uutta hanketta, jossa tutkitaan solujen RNA:n laskostumiseen vaikuttavia tekijöitä paksusuolen syövässä. Tavoitteena on selvittää, voivatko syöpäsoluille tyypilliset RNA-rakenteet toimia perustana uusille kohdennetuille syöpähoidoille. Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi hankkeelle 932 000 euron rahoituksen.
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme