MessukeskusMessukeskus

Lääkäri 19: Lapsillakin voi olla selittämättömiä oireita

Jaa

Kuten aikuisilla, myös lapsilla ja nuorilla esiintyy toiminnallisia häiriöitä, joiden taustalta ei löydy elimellistä tai psykiatrista perussairautta. Vaikka oireiden syytä ei löydettäisi perusteellisissakaan tutkimuksissa, oireet ovat aitoja, muistuttaa lastenneurologi Tuuli Immonen.

Noin joka viidennellä yleislääkärin vastaanotolle tulevasta potilaasta on oireita, joille ei löydy selitystä. Tällaisia oireita tai oireyhtymiä kutsutaan toiminnallisiksi häiriöiksi. Aikuisilla yleisimpiä toiminnallisia häiriöitä ovat muun muassa monikemikaaliherkkyys ja fibromyalgia.

Myös lapsilla ja nuorilla esiintyy toiminnallisia häiriöitä, yleisimmin kipuoireita. Vaikka oireiden syytä ei löydettäisi perusteellisissakaan tutkimuksissa, oireet ovat aitoja, eivät teeskenneltyjä.

Toiminnallisten häiriöiden syntymekanismia ei tunneta tarkasti, mutta eräs keskeinen tekijä vaikuttaisi olevan stressin säätelymekanismien häiriintyminen ja elimistön hälytysjärjestelmien poikkeava herkistyminen. Sen voi laukaista esimerkiksi infektiosairaus tai psyykkisesti kuormittava tapahtuma.

Lasten ja nuorten toiminnallisiin häiriöiden hoitoon on paneuduttu Suomessa nyt koko maan laajuudelta. Jokaiseen yliopistosairaalaan on perustettu moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat kaikki lapsia hoitavat erikoisalat. Tavoitteena on, että jokaisella potilaalla on oma vastuulääkäri.

– Työryhmässä on mukana myös lasten- ja nuorisopsykiatria, sillä heillä on työkaluja kuntoutukseen, kun lapsen toimintakyky on heikentynyt. Painotan, että toiminnallisissa oireissa ei kuitenkaan yleensä ole kyse psyykkisistä häiriöistä, kertoo lastenneurologi, LT Tuuli Immonen HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta.

Toipuminen on aina mahdollista

Tarve moniammatillisten työryhmien perustamiseen on syntynyt perheiden tilanteesta. Kun lapsi on tutkittu huolellisesti eikä oireille ole löytynyt syytä, perhe on voinut kokea jäävänsä tyhjän päälle. Nyt tilanteesta päästään eteenpäin kuntouttavalla otteella.

Immonen muistuttaa, että perusterveydenhuollon lääkärit hoitavat valtaosan toiminnallisista häiriöistä ja suuri osa potilaista toipuu. Jos lapsen tai nuoren toimintakyky heikkenee selvästi ja hänelle tulee poissaoloja koulusta, hänet tulisi lähettää erikoissairaanhoitoon. Ongelmilla on tapana monimutkaistua odotellessa.

– Toiminnallisten häiriöiden mekanismien ymmärrys aivotasolla on vasta alussa, mutta apua on saatavilla ja suurin osa lapsipotilaista toipuu. Hoidon täytyy perustua olemassa olevaan tutkimustietoon ja tutkimustietoa vaikuttavista hoidoista tarvitaankin lisää. Lasten ja nuorten kohdalla kokeellisia hoitoja on arvioitava erityisen tarkasti.

Toiminnallisissa häiriöissä esiintyy laaja kirjo oireita eikä niihin voida käyttää vain jotain tiettyä hoitoa.

Eväitä pitkälle elämään

Tavoitteena on, että moniammatillinen hoito-ote kantaa lapsen ja nuoren elämässä.

– Usein potilas reagoi tietynlaiseen stressitilanteeseen tietyllä tavalla. Saatuaan hoitoa lapset ja nuoret ovat valppaampia huomioimaan tilanteet, joissa heille saattaa syntyä vahva somaattinen reaktio.

Lastenneurologi Tuuli Immosen mukaan erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon tulee tiivistää yhteistyötä, jotta lapsen rinnalla kuljetaan tiiviisti ja häntä voidaan tukea koulussa.

– Pedagoginen näkemys pitää saada mukaan, jotta lapsi ja nuori voi käydä koulua. Se on erityisen tärkeää.

Lisätietoja:

Lastenneurologi Tuuli Immonen, HUS Lasten ja nuorten sairaala
puh. 09-4711 (vaihde)

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Messukeskus
Messukeskus
Messuaukio 1
00520 HELSINKI

+358 40 450 3250http://www.messukeskus.com

Messukeskus edistää suomalaista elinkeinoelämää mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain noin sata messutapahtumaa sekä 2000 kokousta ja kongressia, joihin osallistuu yli miljoona vierasta. Messukeskuksen omistajayritys Suomen Messut Osuuskunta täyttää 100 vuotta vuonna 2019. | Messukeskus – sata vuotta tapahtumien keskipisteessä 

Messukeskus Helsinki, Expo and Convention Centre, promotes Finnish welfare by enabling effective face to face encounters at exhibitions, meetings, conferences and other events. Annually, a hundred exhibitions and 2000 meetings and congresses are held at MessukeskusOver one million visitors take part in the events. The Finnish Fair Corporation, the company that owns Messukeskus Helsinki, celebrates its 100th anniversary in 2019. | Messukeskus – A century in the centre of events 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Messukeskus

ChemBio Finland 2019 tarjoaa paljon uutta tietoa ympäristöasioista18.3.2019 15:44:11 EETTiedote

Kemia on vahva toimija kiertotaloudessa ja sillä on oma iso roolinsa ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Uusiutuva energia, ympäristön kemikalisoituminen, kiertotalous, ydinonnettomuudet, uusiutuvat polttoaineet ja luonnosta löytyvät materiaalit ovat aiheita, jotka ovat esillä kemian ja bioalan ammattitapahtuman seminaareissa. ChemBio Finland 2019 -tapahtuma järjestetään 27. – 28.3.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Avajaispäivän ohjelman kruunaavat kemian nobelistien puheenvuorot.

ChemBio Finland 2019 tarjoaa uutta tietoa lääketieteellisistä tutkimuksista18.3.2019 13:15:39 EETTiedote

ChemBio Finland 2019 -tapahtumassa 27. – 28.3.2019 Messukeskuksessa Helsingissä järjestetään paljon ohjelmaa, josta osa liittyy lääketieteellisiin tutkimuksiin. Raskauden aikaisen ympäristökemikaalialtistumisen vaikutukset, syövän hoito ja diagnosointi, biopankkien merkitys, musiikin tuki ikääntymiseen, stressin vaikutukset aivoihin jo kohdussa, vähän kajoava leikkaustekniikka kasvualana, stimulaatiohoito selkäydinvammapotilaille ja tekoäly ovat aiheita, jotka ovat esillä kemian ja bioalan ammattitapahtumassa. Tapahtumassa on torstaina 28.3. terveysalan vaalikeskustelu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme