MessukeskusMessukeskus

Lääkäri 19: Sallivampi suhtautuminen lisää kansanterveyttä

Jaa

Kun ihminen kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään, se vahvistaa hänen henkistä ja fyysistä terveyttään. Sukupuolivähemmistöön kuuluva henkilö saattaa vältellä terveyspalveluja ymmärtämättömän kohtelun pelossa. Se heijastuu muita huonompana terveytenä.

Sallivampi suhtautuminen kanssaihmisiin on täysin ilmainen keino tuottaa lisää terveyshyötyä koko kansan tasolla, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Teemu Kärnä.

– Niin sanotun vähemmistöstressin lievittyminen parantaa tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Tiedossa on, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat ajoittain syrjintää terveyspalveluissa, jonka takia osa välttelee lääkäriin menoa turhan pitkään, kertoo Kärnä, joka toimii lääketieteellisenä johtajana Psykiatrikonsultaatiot Hilla Oy:ssä.

Hänen mukaansa viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että sukupuolen yksilöllinen hahmottaminen on selvästi yleisempää kuin perinteisesti on ajateltu. Seksuaalivähemmistöt ovat jo tulleet näkyviksi, samanlainen kehitys on nyt käynnissä sukupuolivähemmistöjen kohdalla.

Hoitosuhde perustuu luottamukseen

Kärnä kouluttaa lääkäreitä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta.

– Tietoisuus on lisääntynyt merkittävästi. Nuoret lääkärit kokevat sukupuolen moninaisuuden arkipäiväisenä, mutta esimerkiksi omien lääkäriopintojeni aikaan 1990-luvulla asiasta ei puhuttu lainkaan.

Jos kohtaaminen vastaanotolla tuntuu vaikealta, kommunikaatio lamautuu eikä potilaan ja lääkärin välille synny luottamusta, jolloin tavallistakin tavallisempi perusasia voi jäädä hoitamatta.

– Oli vastaanotolle tulon syy mikä tahansa, lääkärin pitää tietää vaivaan olennaisesti vaikuttavat asiat. Myös silloin, kun osa niistä saattaa liittyä sukupuolen ja seksuaalisuuden alueelle. Jos puhutaan terveyshuolista, joihin potilaan lähisuhteet vaikuttavat merkittävästi, myös lähisuhteet tulee kartoittaa avoimin mielin.

Kärnä muistuttaa, että lääkärikunnan arvoihin on aina kuulunut potilaiden yhdenvertaisuus.

– Yhdenvertaisuus koskee myös sukupuolivähemmistöjä, siksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt pitäisi ehdottomasti huomioida lääketieteellisessä perusopetuksessa.

Miksi olen juuri minä?

Vaikka seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä on puhuttu laajemmin vasta viime aikoina, ne ovat aina olleet osa ihmiskuntaa. Kärnä muistuttaa, että keskustelu normaaliudesta ja epänormaaliudesta ei ole hedelmällistä. Mekanismi- tai solutasolla ei tiedetä, miksi sukupuoli-identiteetti muotoutuu tavanomaisesta erilaiseksi tai seksuaalinen suuntautuminen muodostuu muuksi kuin heteroseksuaalisuudeksi.

– Emme tiedä myöskään, miksi suurimmasta osasta ihmisiä tulee heteroja ja miksi suurin osa on cis-sukupuolisia, joiden sukupuoli-identiteetti on sopusoinnussa kehon kanssa. Ei siis tiedetä, miksi ihmisestä tulee juuri hän.

Psykiatri Teemu Kärnän mukaan asenteita ei voi lailla määrittää, mutta lainsäädäntö muokkaa asenteitamme. Hänen mukaansa transsukupuolisia koskeva laki tulisi uudistaa pikimmiten.

– Laissa on useita epäkohtia, mutta räikeintä on edellyttää hedelmättömyyttä sukupuolen juridista korjaamista anovalta henkilöltä. Tästä Suomea ovat korventaneet muun muassa EU:n ihmisoikeustuomioistuin ja YK. Voimme kaikki olla yhtä mieltä siitä, että sivistyneessä yhteiskunnassa ei voida vaatia osaa kansasta steriloitavaksi.

Lisätietoja:

Psykiatrian erikoislääkäri Teemu Kärnä, Psykiatrikonsultaatiot Hilla Oy
puh. 040-523 6481
sähköposti: teemu.karna@hillaoy.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Messukeskus
Messukeskus
Messuaukio 1
00520 HELSINKI

+358 40 450 3250http://www.messukeskus.com

Messukeskus edistää suomalaista elinkeinoelämää mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain noin sata messutapahtumaa sekä 2000 kokousta ja kongressia, joihin osallistuu yli miljoona vierasta. Messukeskuksen omistajayritys Suomen Messut Osuuskunta täyttää 100 vuotta vuonna 2019. | Messukeskus – sata vuotta tapahtumien keskipisteessä 

Messukeskus Helsinki, Expo and Convention Centre, promotes Finnish welfare by enabling effective face to face encounters at exhibitions, meetings, conferences and other events. Annually, a hundred exhibitions and 2000 meetings and congresses are held at MessukeskusOver one million visitors take part in the events. The Finnish Fair Corporation, the company that owns Messukeskus Helsinki, celebrates its 100th anniversary in 2019. | Messukeskus – A century in the centre of events 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Messukeskus

ChemBio Finland 2019 tarjoaa paljon uutta tietoa ympäristöasioista18.3.2019 15:44:11 EETTiedote

Kemia on vahva toimija kiertotaloudessa ja sillä on oma iso roolinsa ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Uusiutuva energia, ympäristön kemikalisoituminen, kiertotalous, ydinonnettomuudet, uusiutuvat polttoaineet ja luonnosta löytyvät materiaalit ovat aiheita, jotka ovat esillä kemian ja bioalan ammattitapahtuman seminaareissa. ChemBio Finland 2019 -tapahtuma järjestetään 27. – 28.3.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Avajaispäivän ohjelman kruunaavat kemian nobelistien puheenvuorot.

ChemBio Finland 2019 tarjoaa uutta tietoa lääketieteellisistä tutkimuksista18.3.2019 13:15:39 EETTiedote

ChemBio Finland 2019 -tapahtumassa 27. – 28.3.2019 Messukeskuksessa Helsingissä järjestetään paljon ohjelmaa, josta osa liittyy lääketieteellisiin tutkimuksiin. Raskauden aikaisen ympäristökemikaalialtistumisen vaikutukset, syövän hoito ja diagnosointi, biopankkien merkitys, musiikin tuki ikääntymiseen, stressin vaikutukset aivoihin jo kohdussa, vähän kajoava leikkaustekniikka kasvualana, stimulaatiohoito selkäydinvammapotilaille ja tekoäly ovat aiheita, jotka ovat esillä kemian ja bioalan ammattitapahtumassa. Tapahtumassa on torstaina 28.3. terveysalan vaalikeskustelu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme