Lääkäriliitto: Sote-uudistuksen on edettävä
Sote-uudistuksessa keskeisimpinä tavoitteina Lääkäriliitto näkee eri väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen sekä laadukkaiden palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantamisen. Voimavarojen kohdentaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa nykyistä enemmän perustason palveluihin on välttämätöntä.
Lääkäriliitto korostaa ensisijaisen terveydenhuollon eli perusterveydenhuollon vahvistamisen tärkeyttä. Ensisijainen terveydenhuolto on saatava kuntoon, jotta yhdenvertainen hoito toteutuu kustannustehokkaasti, väestöryhmien välisiä terveyseroja vähentäen.
Terveyserojen kaventamisen keskeinen keino on perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn varmistaminen. Lääkäriliitto vaatii, että potilas pääsee terveyskeskuslääkärin hoitoon kiireettömissä asioissa viimeistään seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista.
Hyvinvointialueet palveluiden järjestäjinä
Viisi alueellista järjestäjää olisi väestöpohjavaatimuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Pienet väestöpohjat eivät mahdollista nykyaikaisten terveyspalveluiden täysipainoista järjestämistä ja tuottamista, ja ne myös synnyttävät rahoitustarpeen suurta satunnaisvaihtelua. Yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta optimaalisena voidaan pitää noin 12 järjestäjän lukumäärää, sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusten hillinnän kannalta enintään viiden järjestäjän lukumäärää. 18 alueellista järjestäjää on ehdoton enimmäismäärä.
Rahoituksen riittävyys ja kohdentaminen
Yhteiskunnan on turvattava riittävä rahoitus yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saamiseksi koko maan alueella. Perustuslaki edellyttää, että ”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”
Perustuslain asettamat reunaehdot vaativat tarvittavan rahoituksen turvaamista hyvinvointialueille riittävien sote-palvelujen järjestämiseksi. Lääkäriliitto korostaa hyvinvointialueiden tarveperusteista rahoitusta oikeudenmukaisena ja palvelujen yhdenvertaista saatavuutta mahdollistavana rahoitusmallina.
Terveydenhuoltoa ei tulisi nähdä vain tai ensisijaisesti kulueränä, vaan tarkoituksenmukaisena investointina väestön terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Investointina, joka parhaimmillaan tuottaa taloudellista hyötyä koko kansantaloudelle. Priorisointi on terveydenhuollossa kuitenkin välttämätöntä, koska kysyntä on aina suurempi kuin hoitomahdollisuudet ja yhteiskunnan taloudelliset resurssit. Priorisoinnilla tulee tavoitella resurssien tehokasta käyttöä ja potilaiden yhdenvertaisuutta.
Hyvinvointialueet palveluiden tuottajina
Lausuntokierroksella olleen ehdotuksen vaatimus potilaan hoitoon liittyvien päätösten rajaamisesta lähes pelkästään virkasuhteessa työskentelevälle lääkärille ei vastaa nykyistä käytäntöä ja laintulkintaa, ja se estäisi hyvinvointialueiden palvelutuotannon järjestämisen esimerkiksi niiden kokonaisuudessaan omistamien julkisomisteisten yhtiöiden kautta.
Lääkäriliiton mielestä järjestämisvastuullisille hyvinvointialueille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa vastuullaan olevan tuotannon järjestelyissä. Hyvinvointialueiden tiukasti rajattua päätöksentekoa vastuullaan olevan tuotannon järjestelyistä on hallituksen linjauksessa julkisuudessa olleiden tietojen perusteella nyt lievennetty aiempaan nähden, mikä on tervetullut muutos.
Yksityisen ja kolmannen sektorin täydentävä palvelutuotanto on tärkeä osa nykyistä sote-palvelujärjestelmäämme, niin palvelusetelitoiminnan kuin erilaisten ostopalvelujen tai osaulkoistusten muodossa. Yksityisen sektorin täydentävän käytön perusteeton hillitseminen lainsäädännön rajoituksilla vaikeuttaisi erityisesti syrjäisten alueiden, lääketieteen monien erikoisalojen ja suun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä.
Lisätietoja:
Tuula Rajaniemi, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Lääkäriliitto, tuula.rajaniemi@laakariliitto.fi, 040 542 7211
Heikki Pärnänen, politiikkatoimialan johtaja, Suomen Lääkäriliitto, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, 040 546 5316
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuula RajaniemiHallituksen puheenjohtaja
Puh:040 5427211tuula.rajaniemi@fimnet.fiHeikki PärnänenPolitiikkatoimialan johtaja
Puh:040 5465316heikki.parnanen@laakariliitto.fiTietoja julkaisijasta
Mäkelänkatu 2
00500 HELSINKI
http://www.laakariliitto.fi
Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu noin 93 % Suomessa toimivista lääkäreistä. Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry
Max Oker-Blom -tunnustuspalkinto Kirsi Pietiläiselle24.1.2024 10:36:44 EET | Tiedote
Lääkäriliiton kymmenes Max Oker-Blom -tunnustuspalkinto on myönnetty sisätautien erikoislääkäri, LT, ETM Kirsi Pietiläiselle. Palkinnolla toimikunta haluaa korostaa Pietiläisen ansioita niin kliinisessä työssä ja tutkimuksessa, opetuksessa kuin kansanterveystyössä.
Lääkäriliitto: Kela-korvausmalli toteutettava omalääkärimallina21.12.2023 12:42:23 EET | Tiedote
Lääkäriliitto katsoo, että pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite hoitojonojen purusta ja hoidon saatavuuden parantamisesta toteutuu parhaiten, kun kertaluontoinen valtion rahoitus 3x134 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027 ohjataan uuden Kansaneläkelaitoksen järjestämän omalääkärimallin kokeilemiseen.
Lääkäriliiton politiikan toimialan johtajaksi Jukka Mattila27.10.2023 09:34:09 EEST | Tiedote
Lääkäriliiton hallitus on valinnut liiton politiikan toimialan johtajaksi LL Jukka Mattilan. Mattila aloittaa liiton palveluksessa 7.12.2023 ja seuraa tehtävässä Heikki Pärnästä, joka siirtyy Savonlinnaan viettämään ansaittuja eläkepäiviä ensi vuoden alkupuolella.
Kannanotto paperittomien terveyspalveluiden turvaamisesta30.8.2023 12:00:45 EEST | Tiedote
Pääministeri Orpon hallitus on kiireisellä aikataululla poistamassa paperittomilta oikeuden muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pidämme tätä monella tapaa hyvin ongelmallisena ja vahingollisena.
Lääkkeiden vuosiomavastuun ositusta tarvitaan kipeästi26.6.2023 09:01:19 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisältyy monen pitkäaikaissairaan kannalta tervetullut kirjaus, lääkkeiden vuosiomavastuun osittaminen. Kalenterivuosittainen liki 600 euron vuosiomavastuu on kohtuuton etenkin pienituloisille ja erityisesti nykytilanteessa, jossa vuosittain yli 8000 potilasta joutuu maksamaan sen yhdellä kertaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme