Lääkärit kaipaavat lisää keinoja tupakoinnin lopettamisen tukeen – aikapula ja puutteelliset hoitoketjut esteenä
Väitöstutkimuksessa suomalaisten 46-vuotiaiden tupakoijien riski saada vakava sydän- tai verisuonitapahtuma seuraavan kymmenen vuoden kuluessa oli keskimäärin kaksi kertaa suurempi kuin heillä, jotka joko eivät olleet koskaan tupakoineet tai jotka olivat aiemmin tupakoineet, mutta lopettaneet vähintään kuukausi sitten. Myös suuremmasta metabolisen oireyhtymän riskistä oli merkkejä: tupakoivilla oli keskimäärin korkeammat triglyseridiarvot, epäedullisempi vyötärö–lantiosuhde, ja tyypin 2 diabetes oli heillä peräti kaksi kertaa yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet koskaan tupakoineet, vaikka painoindeksi huomiotiin analyyseissä. Tyypillisesti metabolisen oireyhtymän mielletään liittyvän vain ylipainoon.
Tupakoivan kohonnut sydän- ja verisuonitautiriski realisoituu tyypillisesti myöhemmällä iällä. Tutkimuksessa seuratut tupakoijat käyttivät kuitenkin tupakoimattomia enemmän perusterveydenhuollon palveluita jo alle viisikymppisinä. Käytännössä ero muodostui lisääntyneistä käynneistä terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla. ”Rahassa tämä ero merkitsi noin neljänneksen korkeampia vuosittaisia perusterveydenhuollon kustannuksia”, havainnollistaa väitöstutkija Jaana Keto.
Tulokset ovat peräisin Kedon väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin tupakointihistorian ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden sekä perusterveydenhuollon käytön yhteyttä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa 46 vuoden iässä. Kohortin jäseniä on seurattu kyselyin ja kliinisin tutkimuksin heidän syntymästään lähtien. Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten lääkäreiden tupakkaan liittyviä asenteita ja toimintaa.
Tupakoinnin lopettamisella keski-iässä voidaan ehkäistä terveysriskien realisoitumista ja myöhempää monisairautta. ”Joissain maissa tupakoivat karttavat perusterveydenhuollon palveluita, jolloin myöhempien sairauksien ehkäisy on vaikeampaa. Suomessa näin ei näytä olevan. Suomalaisella lääkärillä onkin kultainen mahdollisuus auttaa potilasta lopettamaan tupakointi keski-iässä, jos kohonneet riskitekijät tunnistetaan hälytysmerkeiksi”, Keto kuvaa.
Entuudestaan tiedetään, että lääkärin tarjoaman lopettamistuki on kustannusvaikuttavaa. Tukeen kuuluu muun muassa keskustelu, ohjaaminen vertaistukiryhmään tai tupakkahoitajalle, nikotiinikorvaustuotteiden suositteleminen tai vieroituslääkkeen määrääminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan suurin osa suomalaisista tupakoijista haluaa lopettaa, mutta vain vähemmistö keskustelee asiasta lääkärin kanssa. ”Tämän epäsuhdan ymmärtämiseksi lääkäreille tehtiin kyselytutkimus tupakasta”, väitöstutkija kertaa. Tutkimukseen osallistui 1 141 suomalaista lääkäriä.
Kyselytutkimukseen osallistuneet lääkärit näkivät velvollisuudekseen yrittää saada tupakoiva potilas lopettamaan, mutta käytännön toimet tupakkariippuvuuden hoitamiseksi olivat kuitenkin harvinaisia. Yleisimmin raportoidut esteet vieroitustyölle olivat aikapula ja puutteelliset hoitopolut. Kedon mielestä nämä esteet ovat hallinnon ja johdon ratkaistavissa, mikäli niihin halutaan tarttua.
Tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä neljä viidesosaa kannatti lisäresurssien ohjaamista tupakoinnin lopettamispalveluihin. Alle kolmanneksen mielestä tupakasta vieroitus toteutui edes jokseenkin hyvin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Myös Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan Suomella on parantamisen varaa lopettamisen tukipalveluissa ja tupakkariippuvuuden hoidon integroimisessa terveydenhuoltojärjestelmään, vaikka verotuksella ja kielloilla ohjaamisessa olemmekin globaalia kärkikaartia.
___
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (terveyden ja farmasian biotekniikka) Jaana Keto väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 26.1.2018. Yleislääketieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: The middle-aged smoker in health care. Primary health care use, cardiovascular risk factors, and physician’s help in quitting (Keski-ikäinen tupakoitsija terveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon käyttö, sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, sekä lääkärin apu tupakoinnin lopettamisessa). Vastaväittäjänä toimii dosentti Seppo Lehto Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Markku Timonen. Väitöstilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 10 (Fabianinkatu 33, 00170 Helsinki) alkaen kello 12.15.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (terveyden ja farmasian biotekniikka) Jaana Keto
puh. 045 130 4653
jaana.keto@gmail.com
Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme