Lääkärit suhtautuvat nettiterapiaan positiivisesti mutta varovaisesti

Tiedot selviävät Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun vetämän monitieteisen ReDO-tutkimusprojektin toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin lääkärien näkemyksiä nettiterapioiden käytöstä ja hyväksyttävyydestä sekä lääkärien niihin liittämiä hyötyjä ja huolenaiheita. Kyselyyn vastasi 412 lääkäriä, joista kolme neljäsosaa toimi pääosin julkisessa terveydenhuollossa ja 41 % oli psykiatreja.

Lähes kaikki vastaajat olivat kuulleet nettiterapiavaihtoehdoista, mutta vain noin kolmannes oli ohjannut potilaitaan käyttämään niitä. Tieto terapioiden sisällöistä ja käytöstä oli varsin heikkoa. Pääosin julkisella sektorilla työskentelevien lääkärien asenne nettiterapioita kohtaan oli positiivisempi kuin yksityislääkärien, ja he pitivät nettiterapioita tehokkaana hoitomuotona.

Psykiatriaan erikoistuneiden lääkärien tietämys nettiterapioista oli suurin, mutta useimmin nettiterapioita aikoivat käyttää työterveyslääkärit. Nettiterapia nähtiin muita alkuvaiheen hoitoja paremmaksi vaihtoehdoksi hoidon saatavuuden ja kokonaiskustannusten näkökulmasta. Hyödyt liittyivät hoitomuodon tehokkuuteen, potilaalle miellyttävään tapaan tuottaa palvelu, parempaan palvelun saatavuuteen ja hoitomuodon resurssiviisauteen.

Nettiterapioiden hyötyinä lääkärit korostivat myös palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarjoamisen joustavuutta. Nettiterapiat pitäisi nähdä nimenomaan asiakaslähtöisenä, yhdenvertaisuutta lisäävänä ja kulloisellekin potilaalle sopivana vaihtoehtona.

Huolta aiheuttivat esimerkiksi kontaktin puuttuminen potilaaseen, tiedon puute nettiterapioista ja niihin ohjaamisesta, vastuukysymykset ja käytännön kysymykset, kuten kuka maksaa palvelun. Diagnosoinnin merkitys, nettiterapian potilaskohtaisen sopivuuden arviointi ja sen integrointi hoitoketjuun nähtiin tärkeiksi.

Tulokset lisäävät ymmärrystä digitaalisten itsepalvelujen palvelulogiikasta ja tarjoavat systemaattisen tavan ymmärtää nettiterapioiden käyttöönottoa ja sen esteitä.

”Tulokset osoittavat, että digitaaliset palvelut soveltuvat rutiininomaisten palvelujen lisäksi myös monimutkaisempien palvelujen tarjoamiseen osana terveydenhuollon hoitovalikoimaa. Tämä voi tarkoittaa uusia, potilasta ja lääkäriä tukevia rooleja palveluprosessin osapuolille”, tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, dosentti Saila Saraniemi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.

Digitaalisia palveluja on tärkeää kehittää vastaamaan lähettävien lääkärien tarpeisiin niin, että he saisivat tukea nettiterapiasta hyötyvien potilasryhmien tunnistamiseen ja pääsisivät paremmin seuraamaan potilaansa edistymistä. Lisäksi toimijoiden rooleja ja vastuita tulee selkeyttää ja varmistaa riittävä seuranta.

Kyselytutkimuksen toteutti monitieteinen ReDO-tutkimusprojekti (Redefining Digital Opportunities, 2015–2017), jonka tavoitteena on ymmärtää, kuinka digitaalisen arvonluonnin logiikkaa voidaan hyödyntää uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Projektissa on tutkijoita Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja australialaisen Griffithin yliopistoista sekä VTT:stä, HUSista ja HYKSistä.

Tutkimus jatkuu tarkastelemalla digitaalista palvelukokemusta potilaiden näkökulmasta. Tutkimusta digitaalisista itsepalveluista ja niihin liittyvistä asenteista tarvitaan myös muissa terveydenhuollon palveluissa, kuten myös siitä, millaiset rakenteet mahdollistavat parhaiten palvelujen integroimisen osaksi hoitopolkuja.