Oulun yliopisto

Lääkärit suhtautuvat nettiterapiaan positiivisesti mutta varovaisesti

Jaa

Digitaaliset etähoitomuodot, kuten nettiterapiat, ovat mahdollisuus vastata tehokkaasti terveyspalvelujen kasvavaan kysyntään. Lääkärikunnan enemmistön mielestä nettiterapiat ovat hyväksytty tapa tarjota hoitoa. Lääkärien mielestä ne täydentävät hyvin alkuvaiheen hoitoa, mutta eivät saisi olla ainoa vaihtoehto.

Kuva: Mikko Törmänen
Kuva: Mikko Törmänen

Tiedot selviävät Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun vetämän monitieteisen ReDO-tutkimusprojektin toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin lääkärien näkemyksiä nettiterapioiden käytöstä ja hyväksyttävyydestä sekä lääkärien niihin liittämiä hyötyjä ja huolenaiheita. Kyselyyn vastasi 412 lääkäriä, joista kolme neljäsosaa toimi pääosin julkisessa terveydenhuollossa ja 41 % oli psykiatreja.

Lähes kaikki vastaajat olivat kuulleet nettiterapiavaihtoehdoista, mutta vain noin kolmannes oli ohjannut potilaitaan käyttämään niitä. Tieto terapioiden sisällöistä ja käytöstä oli varsin heikkoa. Pääosin julkisella sektorilla työskentelevien lääkärien asenne nettiterapioita kohtaan oli positiivisempi kuin yksityislääkärien, ja he pitivät nettiterapioita tehokkaana hoitomuotona.

Psykiatriaan erikoistuneiden lääkärien tietämys nettiterapioista oli suurin, mutta useimmin nettiterapioita aikoivat käyttää työterveyslääkärit. Nettiterapia nähtiin muita alkuvaiheen hoitoja paremmaksi vaihtoehdoksi hoidon saatavuuden ja kokonaiskustannusten näkökulmasta. Hyödyt liittyivät hoitomuodon tehokkuuteen, potilaalle miellyttävään tapaan tuottaa palvelu, parempaan palvelun saatavuuteen ja hoitomuodon resurssiviisauteen.

Nettiterapioiden hyötyinä lääkärit korostivat myös palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tarjoamisen joustavuutta. Nettiterapiat pitäisi nähdä nimenomaan asiakaslähtöisenä, yhdenvertaisuutta lisäävänä ja kulloisellekin potilaalle sopivana vaihtoehtona.

Huolta aiheuttivat esimerkiksi kontaktin puuttuminen potilaaseen, tiedon puute nettiterapioista ja niihin ohjaamisesta, vastuukysymykset ja käytännön kysymykset, kuten kuka maksaa palvelun. Diagnosoinnin merkitys, nettiterapian potilaskohtaisen sopivuuden arviointi ja sen integrointi hoitoketjuun nähtiin tärkeiksi.

Tulokset lisäävät ymmärrystä digitaalisten itsepalvelujen palvelulogiikasta ja tarjoavat systemaattisen tavan ymmärtää nettiterapioiden käyttöönottoa ja sen esteitä.

”Tulokset osoittavat, että digitaaliset palvelut soveltuvat rutiininomaisten palvelujen lisäksi myös monimutkaisempien palvelujen tarjoamiseen osana terveydenhuollon hoitovalikoimaa. Tämä voi tarkoittaa uusia, potilasta ja lääkäriä tukevia rooleja palveluprosessin osapuolille”, tutkimushankkeen tieteellinen johtaja, dosentti Saila Saraniemi Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.

Digitaalisia palveluja on tärkeää kehittää vastaamaan lähettävien lääkärien tarpeisiin niin, että he saisivat tukea nettiterapiasta hyötyvien potilasryhmien tunnistamiseen ja pääsisivät paremmin seuraamaan potilaansa edistymistä. Lisäksi toimijoiden rooleja ja vastuita tulee selkeyttää ja varmistaa riittävä seuranta.

Kyselytutkimuksen toteutti monitieteinen ReDO-tutkimusprojekti (Redefining Digital Opportunities, 2015–2017), jonka tavoitteena on ymmärtää, kuinka digitaalisen arvonluonnin logiikkaa voidaan hyödyntää uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Projektissa on tutkijoita Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja australialaisen Griffithin yliopistoista sekä VTT:stä, HUSista ja HYKSistä.

Tutkimus jatkuu tarkastelemalla digitaalista palvelukokemusta potilaiden näkökulmasta. Tutkimusta digitaalisista itsepalveluista ja niihin liittyvistä asenteista tarvitaan myös muissa terveydenhuollon palveluissa, kuten myös siitä, millaiset rakenteet mahdollistavat parhaiten palvelujen integroimisen osaksi hoitopolkuja.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, ReDO-tutkimusprojekti, tieteellinen johtaja, saila.saraniemi@oulu.fi, p. 0294 487783

Kuvat

Kuva: Mikko Törmänen
Kuva: Mikko Törmänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Veden kiertokulussa arktisilla alueilla havaittu jo monia muutoksia – Tutkijat esittävät seurannan tehostamista vaikutusten ymmärtämiseksi ja lieventämiseksi20.5.2019 10:00:00 EESTTiedote

Makean veden kiertokulussa arktisilla alueilla on ilmastonmuutoksen seurauksena tapahtunut jo huomattavia muutoksia. Kokonaissadannan määrä monilla seuduilla on lisääntynyt johtuen muun muassa Jäämeren aikaisempaa pidemmästä avovesikaudesta. Lumen osuus sadannasta vähenee vaikuttaen voimakkaasti pohjoisten alueiden vedenkiertoon ja ekosysteemeihin.

Esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautipotilaan sydänriskiä20.5.2019 05:00:00 EESTTiedote

Tyypin 2 diabeteksen esiaste eli niin sanottu esidiabetes ei lisää sepelvaltimotautia sairastavan sydänriskiä. Diabeteksen esiasteen vaikutuksia sepelvaltimotautipotilaiden sydänriskiin selvitettiin Oulun yliopiston johtamassa laajassa tutkimuksessa, jossa seurattiin noin 2000 sepelvaltimotautipotilaan terveyttä kuuden vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen seurantatutkimus aiheesta.

Oulun yliopisto sai 6,6 miljoonaa euroa tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseen17.5.2019 10:30:27 EESTTiedote

Suomen Akatemia on tehnyt rahoituspäätökset yliopistojen tutkimuksen profiloitumisen vahvistamiseksi. Oulun yliopisto sai yhteensä 6,6 miljoonaa euroa digitaalisen terveyden, epäorgaanisten sivuvirtojen kiertotalouden sekä suurten data-aineistojen matemaattisen analyysin ja tekoälyn tutkimuksen vahvistamiseen. Nelivuotisella rahoituksella tuetaan yliopistojen strategioidensa pohjalta valitsemien tutkimusalojen kehittämistä ja korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten vahvistamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme