Helsingin yliopisto

Lääkehoitoon sitoutuminen parantaa sydäninfarktipotilaiden ennustetta - statiinihoidon lopettaneiden potilaiden kuolleisuus kolminkertainen

Jaa

Sydänkohtauksesta toipuvan potilaan pitkäaikaisennusteeseen voidaan vaikuttaa merkittävästi hyvällä lääkehoidolla, jos potilaat sitoutuvat siihen. Tutkimuksen mukaan infarktin jälkeen määrätyn kolesterolilääkkeen käytön lopettaminen lisäsi selvästi potilaiden kuolemia. Lisäksi beetasalpaajista näyttävät hyötyvän kaikki sydäninfarktipotilaat.

Sydäninfarktin hoito on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana merkittävästi, erityisesti suonensisäisten hoitojen edistymisen myötä. Lisäksi sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyyn on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Sepelvaltimotauti on siitä huolimatta maailmanlaajuisesti yhä yleisin kuolinsyy.

Riskitekijöiden hyvä lääkehoito vaikuttaa sydäninfarktipotilaiden pitkäaikaisennusteeseen. Lääkehoitoihin kuuluvat muun muassa kolesterolilääke statiini ja joissakin tilanteissa beetasalpaaja. Potilaiden sitoutumisen lääkehoitoon on kuitenkin havaittu olevan vain välttävää. Aiemmissa tutkimuksissa jopa 5–20 % infarktipotilaista ei käyttänyt heille määrättyjä lääkkeitä lainkaan ja 20–50 % söi lääkkeitään vain epäsäännöllisesti tai lopetti ne ensimmäisen seurantavuoden aikana.

LL Jaakko Allonen on Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan selvittänyt sydäninfarktipotilaiden lääkkeiden käyttöä ja sen vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka 95 %:lle sydäninfarktipotilaista kirjoitettiin sairaalasta kotiutuessa statiiniresepti, vain vähän yli 60 % potilaista käytti statiinia säännöllisesti. Vajaa 5 % ei käyttänyt statiinia lainkaan ja yli 30 % käytti lääkitystä vain epäsäännöllisesti. Statiinia käyttämättömien potilaiden kuolleisuus oli tutkittavana ajanjaksona kolminkertainen verrattuna säännöllisesti statiinia käyttäviin.

– Säännöllisesti statiinia käyttävien kuolleisuus oli tutkimuksen tulosten mukaan 4,9 %, kun potilailla, jotka eivät käyttäneet statiinia, se oli 14,9 %, Allonen kertoo.

Tutkimukseen osallistuneista sydäninfarktipotilaista beetasalpaajia käytti ensimmäisen vuoden aikana säännöllisesti lähes 87 % potilaista, mutta kahdeksantena seurantavuotena vastaava luku oli vain 71 %. Tutkimuksen mukaan kuolleisuuden riski oli lähes kaksinkertainen, jos potilas ei käyttänyt beetasalpaajia.

– Beetasalpaajien merkitystä sydäninfarktin jälkihoidossa on kyseenalaistettu erityisesti matalan riskin infarktipotilailla, mutta heidän keskuudessaan kuolleisuuden riski oli edelleen 1,6 -kertainen, mikäli potilas ei käyttänyt beetasalpaajaa, huomauttaa Allonen.

Tulehduskipulääkkeitä tulisi välttää sydäninfarktipotilailla

Viime vuosina on useammissa tutkimuksissa todettu, että tulehduskipulääkkeet eivät sovi sydäninfarktipotilaille, sillä ne lisäävät kuolleisuuden ja uusintasydäninfarktinkin riskiä. Silti osa sydäninfarktin sairastaneista käyttää reseptillä määrättyjä tulehduskipulääkkeitä.

– Yli puolet aineistomme potilaista osti reseptillä määrättyä tulehduskipulääkettä vähintään kerran infarktin jälkeen. Vaikka tieto tulehduskipulääkkeiden haitallisuudesta sydänpotilailla on lisääntynyt, tulehduskipulääkkeiden käyttö väheni vain hyvin vähän, Allonen täsmentää.

Tulehduskipulääkkeitä määrätään siis suosituksista huolimatta edelleen sydäninfarktipotilaille.

Väittelijän yhteystiedot:

LL Jaakko Allonen
p. 040 532 8606
sähköposti: jaakko.allonen@helsinki.fi

LL Jaakko Allonen väittelee 13.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Therapeutic factors contributing to the long-term survival of acute coronary syndrome patients". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum, Luentosali 1, Haartmaninkatu 8, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Juha Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Karl Lemström.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Katso etätapahtuman tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista.

*************************

Ystävällisin terveisin

Anu Koivusipilä
Viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 050 472 5881
Sähköposti: anu.koivusipila@helsinki.fi



Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Evon tiedekansallispuistohankkeen tiedetyöryhmä: kansalaiset mukaan tieteen tekemiseen ja luonnon havainnointiin18.6.2021 15:44:36 EEST | Tiedote

Tiedetyöryhmän juuri valmistuneessa raportissa esitetään tiedekansallispuiston tutkimustoimintaan ja tutkimuksen havainnollistamiseen ideoita ja sisältöjä, joiden kantava ajatus on kansalaisten vahva osallistaminen. Raportissa korostuu asiantuntijoiden näkemys luonnonsuojelun tärkeydestä tieteen tekemiselle. Lisäksi tiedetyöryhmä ehdottaa säätiön perustamista toiminnan tueksi.

Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat16.6.2021 10:31:31 EEST | Tiedote

Suot ovat merkittävä ilmakehän hiilenkiertoa säätelevä ekosysteemi. Helsingin yliopiston vetämä monitieteinen tutkijaryhmä selvitti Venäjällä sijaitsevan ikiroutasuon ilmastovastetta viimeisen 3 000 vuoden aikana. Ryhmä huomasi yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, aiheutti positiivisen eli lämmittävän ilmastovaikutuksen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme