Lääketutkimusten lisääminen onnistuu vain merkittävällä erityistuella sekä kansallisella yhteistyöllä
”Vuonna 2022 Suomessa rekisteröitiin vaatimattomat 107 uutta kliinistä lääketutkimusta, kun parhaina vuosina luku on ollut jopa 285. Koko EU-alueella uusia lääketutkimuksia rekisteröidään keskimäärin vuodessa 3 500. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan lääketutkimusten määrät ovat kaksinkertaiset meihin verrattuna”, sanoo kehittämispäällikkö Pirkko Lepola HUSista.
Terveydenhuollossa kliinisissä lääketutkimuksissa lääkettä tutkitaan potilailla, jotta saadaan uusia hoitoja ja lääkkeitä markkinoille. Nämä tutkimukset ovat erittäin tärkeitä yliopistosairaaloille. Lääketutkimuksissa käytettävät lääkkeet ovat potilaille ja sairaalalle maksuttomia, koska tutkimuksen rahoittajat maksavat tutkimuslääkkeet. Tämä tuo miljoonien eurojen säästöt vuositasolla. Lisäksi tutkimukset tukevat sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien ammatillista urakehitystä.
”Tutkimukset ovat myös ainoa mahdollisuus kehittää uusi hoito sairauksiin, joihin ei vielä ole mitään lääkehoitoa ja sellaisille potilasryhmille, kuten lapsille, joilta puuttuu paljon heille soveltuvia turvallisia lääkkeitä”, Lepola kertoo.
HUS teetti Sitran Terveysdata 2030 -hankerahoituksella konsulttiselvityksen kliinisten lääketutkimusten toteuttamisen edellytyksistä, pullonkauloista ja halukkuudesta HUSissa, sen hyvinvointialueilla, Tyksissä ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Selvityksestä ilmeni, että lääkäreiden ei ole mahdollista käyttää työaikaa lääketutkimusten tekoon, vaan suurin osa heistä teki tutkimustyötä muun työn ohessa. Lääkärit toivoivat myös lisätukea työn organisointiin. Täyspäiväisesti tutkimustyötä tekevät tutkimushoitajat taas kokivat koulutuksen ja palkkauksen riittämättömiksi. Molemmat ammattiryhmät olivat kuitenkin kiinnostuneita tekemään enemmän kliinistä lääketutkimusta ja kokivat, että tutkimus parantaa hoidon laatua.
Tutkimustyötä hidastivat lääkäreiden mukaan raskas tutkimusbyrokratia, toimimattomat tietojärjestelmät, puutteet tukipalveluissa sekä tutkimuksen valmisteluun, kuten koulutuksiin ja potilaiden rekrytointiin kuluva aika, jota ei lasketa tutkimustyöajaksi. Lääketeollisuuden näkökulmasta Suomen ongelmaksi nähtiin pienet potilasmäärät ja se, että akateemisesti ansioituneita tutkijoita on liian vähän, koska tutkimuskeskukset valitaan aiemman tutkimuskokemuksen perusteella.
Pohjoismaista mallia tutkimustyön tukemiseen
Kliinisen lääketutkimuksen kriisin ratkaiseminen vaatii muutoksia lääkärien työn järjestämiseen, tutkimuksen prosesseihin ja palveluiden tukirakenteisiin yliopistosairaaloissa ja hyvinvointialueilla.
”Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan muutoksia resursointiin ja rakenteisiin sekä yliopistosairaaloissa että hyvinvointialueilla, jotta tutkimusyhteistyötä voitaisiin edistää myös perusterveydenhuollon puolella”, toteaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Ville Kytö.
Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa tutkimustoimintaa tuetaan nykyisin vahvasti alueellisen ja kansallisen tason tukiverkostoilla ja -palveluilla. Siellä on kehitetty ammattilaisten urapolkuja ja potilaiden rekrytointia tuettu tutkimuksia kokoavilla hakukoneilla, joista voi etsiä avoimia tutkimuksia.
”Tarvitsemme selkeän yhteisen kansallisen tason tahtotilan kliinisen lääketutkimuksen verkostosta. Nyt käytössä olevat rahoitusinstrumentit ja osaamiskeskukset eivät yksinään auta kliinisten tutkimuspalveluiden ja -infran kehittämisessä, vaan tähän tarvitaan merkittävä erillisrahoitus”, sanoo HUSin tutkimusjohtaja Taneli Raivio.
Selvityksen toteutti 28.11.2022 - 28.02.2023 Nordic Healthcare Group. Raportti on luettavissa täällä. Raportin liitteet saa pyydettäessä HUSin tutkimuspalveluista osoitteesta tutkimusneuvonta@hus.fi
Lisätietoja
Pirkko Lepola, Kehittämispäällikkö, HUS
pirkko.lepola@hus.fi
Taneli Raivio, tutkimusjohtaja, HUS
taneli.raivio@hus.fi
Ville Kytö, tutkimus- ja kehitysjohtaja, VARHA
ville.kyto@varha.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Alla aktörer behövs för att stärka barns och ungas välbefinnande i huvudstadsregionen30.5.2023 12:48:57 EEST | Tiedote
Revisionsnämnderna i städerna i huvudstadsregionens samt HUS har tillsammans utvärderat hur målen för barns och ungas välbefinnande har uppnåtts. Även om välbefinnandet hos barn och unga har främjats på många sätt är tillgången till mentalvårdstjänster och psykologmottagningar inom studerandevården fortfarande en utmaning.
Pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikki tahot mukaan30.5.2023 12:42:03 EEST | Tiedote
Pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä HUSin tarkastuslautakunnat ovat yhdessä arvioineet alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointia on edistetty monin tavoin, haasteena on edelleen opiskeluhuollon psykologien vastaanotolle sekä mielenterveyspalveluihin pääsy.
Barnets motoriska utveckling kan följas med hjälp av en smart sparkdräkt25.5.2023 12:41:00 EEST | Tiedote
En nyligen publicerad studie i den ansedda vetenskapliga tidskriften eBiomedicine bekräftar att man genom de mätningar som gjorts med den smarta sparkdräkten MAIJU på ett tillförlitligt sätt kan undersöka den motoriska utvecklingen hos barn utan att belasta barnet. Den kan utnyttjas i uppföljningen av barnens utveckling.
Lapsen motorista kehitystä voi seurata älypotkupuvun avulla25.5.2023 12:40:00 EEST | Tiedote
Vastikään arvostetussa eBiomedicine-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vahvistettiin, että MAIJU-älypotkupuvulla tehdyillä mittauksilla voidaan tutkia lasten motorista kehitystä luotettavasti ja lasta kuormittamatta. Sitä voisi hyödyntää lasten kehitysseurannassa.
Över en halv miljon sårvårdsbehandlingar per år inom HUS område23.5.2023 12:57:00 EEST | Tiedote
De totala kostnaderna för sårvård inom hälso- och sjukvården är lika höga som vårdkostnaderna för fetmabehandling eller cancersjukdomar. Genom att gradera vården kan resurserna för sårvård användas effektivt och genom att höja kompetensen kan förekomsten av sår minskas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme