Helsingin yliopisto

Lääkkeiden valmistamisen käytännöt sairaalaosastoilla hyvällä tasolla

Jaa

Lisäkoulutusta kaivattaisiin aseptisissa toimintatavoissa, joilla pyritään suojaamaan lääkettä mahdollisimman tehokkaasti mikrobeilta.

Monet laskimonsisäisesti annettavat lääkkeet vaativat esimerkiksi jauheen liuottamista ja lääkkeen laimentamista ennen annostelua potilaalle. Suurin osa tällaisista toimenpiteistä tehdään sairaaloiden osastoilla.
 
Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa väittelevä Eeva Suvikas-Peltonen on laatinut
tarkastustyökalun, jonka avulla voidaan arvioida osastoilla tapahtuvan lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen laatua ja saada tietoa osastojen käytännöistä.
 
Tarkastustyökalua testattiin Porissa sijaitsevan Satakunnan keskussairaalan kaikilla niillä kahdellakymmenellä osastolla, joissa lääkkeitä saatetaan käyttökuntoon. Erityisesti lääkkeiden logistiikkaan ja laadunvalvontaan liittyvät käytännöt olivat väitöstutkimuksen mukaan hyvällä tasolla.
 
– Lääkkeiden tilaaminen ja lääketilauksen hyväksyminen sekä lääkkeiden säilyttäminen ja hävittäminen hoidettiin sairaalan osastoilla hyvin. Osastojen lääkehuoneet olivat melko hyvin varusteltuja. Osastoilla myös kirjattiin ja käsiteltiin hyvin käyttökuntoon saattamisessa tapahtuneet virheet ja läheltä piti -tilanteet. Laadunvarmistukseen oli panostettu, ja osastoilla oli paljon ohjeistuksia lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen, Suvikas-Peltonen luettelee.
 
Eniten parannettavaa on aseptiikkaan eli infektioiden synnyn estämiseen liittyvissä käytännöissä. Eeva Suvikas-Peltosen mukaan sairaaloissa tulisikin kouluttaa henkilökuntaa lisää erityisesti työskentelytilan oikeaan käyttöön ja puhdistukseen, hanskojen käyttöön sekä desinfiointiin.
 
– Farmasian alan ammattilaiset voisivat olla enemmän mukana lääkkeiden käyttökuntoon saattamiseen liittyvien toimintaohjeiden laatimisessa, kouluttamisessa, lääkehuoneiden suunnittelussa sekä käytäntöjen tarkistamisessa. Sairaala-apteekki voisi lääkeasioiden asiantuntijan roolissa auttaa osastoja niille sopivien ratkaisujen luomisessa.
 
– Osastofarmaseutti tuo tarvittavaa farmasian alan asiantuntemusta osastoille, mutta välillä osaston ulkopuolinen arviointikin on paikallaan, Eeva Suvikas-Peltonen suosittelee.
 
____________________

Farmasian lisensiaatti Eeva Suvikas-Peltonen väittelee 23.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta Lääkkeiden turvallisen käyttökuntoon saattamisen edistäminen sairaaloiden osastoilla. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Satakunnan keskussairaalan auditorio, Sairaalantie 3, Pori.
 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

proviisori, FaL Eeva Suvikas-Peltonen
puh. 040 7047 991
eeva.suvikas-peltonen@satadiag.fi

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04Tiedote

Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.

Att skyd­da Öster­sjön är inte helt och hål­let upp till oss – på­ver­kas även av kli­mat­för­änd­ring­en och sam­hälls­för­änd­ring­ar­na16.5.2018 07:00Tiedote

Urbaniseringen och den tekniska utvecklingen inom energiproduktionen gör det lättare att nå de nuvarande miljömålen gällande Östersjön. Å andra sidan skulle till exempel en ökad efterfrågan på animaliska proteiner göra det svårare att få Östersjön i gott skick. Att få livsmedelsproduktionens mål och de mål som gäller havsmiljöer att gå ihop kommer att bli en stor utmaning i framtiden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme