Suomen Akatemia

Laatu, vaikuttavuus ja tieteen uudistuminen Suomen Akatemian jakaman rahoituksen kulmakivinä

Jaa

Suomen Akatemia rahoitti syyskuun 2019 haussa 219 akatemiahanketta, joihin osallistuu yhteensä 263 osahanketta. Lisäksi rahoitusta myönnettiin 67 akatemiatutkijan, 107 tutkijatohtorin ja 12 kliinisen tutkijan tehtävään. Yhteensä tutkimuksen toimikunnat myönsivät rahoitusta 173,6 miljoonaa euroa laajasti eri tieteenaloille. Rahoituksen saaneista naisia oli 42 prosenttia.

Akatemia rahoitti toista kertaa nuoren tutkijasukupolven tutkijanuran edistämistä valtion talousarviossa osoitetulla 25 miljoonan euron erityismäärärahalla. Määräraha jaettiin akatemiahankerahoituksen yhteydessä. Rahoitus suunnattiin parhaille nuoren tutkijasukupolven edustajille, joiden väittelystä oli enintään kymmenen tai erikoislääkäreillä 14 vuotta.

Hakijamäärät ovat suhteellisen vakiintuneita eikä niissä ole ollut suuria muutoksia kahden viimeisen vuoden aikana. Hakijamäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Suurimmat hakijamäärät ovat luonnontieteissä. Niissä on myös eniten rahoitettuja hankkeita. Sukupuolijakauma sekä hakijoissa että rahoituksen saaneissa on pysynyt varsin tasaisena tutkijatohtoreissa, mutta akatemiatutkijoissa ja akatemiahankkeissa miesten osuus on selvästi suurempi.

Suomen Akatemia painotti rahoituspäätöksissään tutkimuksen korkeaa laatua ja vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino kertoo toimikunnan ilahtuneen saapuneiden hakemusten korkeasta laadusta. ”Valitettavan suuri määrä erinomaiseksi arvioituja akatemiahankehakemuksia jouduttiin jättämään rahoittamatta”, harmittelee Leino.

Hakemukset vertaisarvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa. Vuosittain noin 900 kansainvälistä tutkijaa osallistuu Suomen Akatemian arviointeihin. Vuoden 2019 syyskuun haun arviointipaneeleja oli 62 ja niissä oli yhteensä 650 asiantuntijaa. Lisäksi arviointiin osallistui 80 yksittäistä asiantuntijaa.

Paneelit sijoittivat arvioimansa hakemukset paremmuusjärjestykseen ottaen huomioon hakemusten tieteellisen laadun ja tutkimuksen uutuusarvon lisäksi rahoitusmuotokohtaiset tavoitteet. Akatemiahankkeet sijoitettiin paremmuusjärjestykseen tutkimussuunnitelman tieteellisen laadun ja innovatiivisuuden perusteella. Näiden kriteerien lisäksi tutkijantehtävissä huomioitiin myös hakijan pätevyys tehtävään.

Palautteessaan paneelien puheenjohtajat arvioivat Akatemian arviointiprosessia onnistuneeksi, ja heistä Akatemian verkkoasiointi on kansainvälistä huipputasoa. Myös paneelien kokoonpanoa pidettiin onnistuneena.

Kaikki varsinaiset rahoituspäätökset tehtiin toimikuntien etäyhteyskokouksissa Covid-19-taudin aiheuttamien toimien vuoksi. ”Yhteydet toimivat oikein hyvin eikä etäkokoustaminen millään lailla hankaloittanut päätöksentekoa”, kertoo biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Ursula Schwab.

Akatemiahankkeiden, akatemiatutkijoiden, tutkijatohtorien ja kliinisten tutkijoiden hakemusten päätökset tehtiin porrastetusti toista kertaa. Ensimmäisessä vaiheessa paneelien tekemässä tieteellisessä arvioinnissa pääsääntöisesti arvosanan 1–4 saaneet hakemukset saivat toimikunnan harkinnan mukaan kielteisen päätöksen. Akatemiahanke-, akatemiatutkija- ja tutkijatohtorihakemuksista 52-72 prosenttia päätettiin ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa vaiheessa käsiteltiin loput hakemukset, pääasiassa arvosanan 5–6 saaneet.

”Kaksivaiheisuutta on pidetty myönteisenä asiana, koska se aikaistaa päätöksentekoa. Ensimmäisen vaiheen päätöksenteko, jossa tulee pelkkiä kielteisiä päätöksiä ei ole herättänyt kielteistä kommentointia”, kertoo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Sami Pihlström.

”Teemme yhteistyötä tutkijoiden ja tutkimusyhteisön kanssa, jotta pystymme paremmin vastaamaan muutoksiin ja kehittämistarpeisiin haku- ja päätöksentekoprosessissa. Akatemian toimet ja rahoitusmuodot pyrkivät tukemaan tutkijoita tutkimustyön muutoksessa”, kertoo tutkimuksen ylijohtaja Riitta Maijala haku- ja päätöksentekoprosessin kehittämisestä.

Lisätietoja:

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Leena Vähäkylä
p. 0295 33 5139
etunimi.sukunimi@aka.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2020 rahoitamme tutkimusta 413 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Vetenskaplig kvalitet, genomslag och förnyelse hörnstenar i Finlands Akademis finansieringsbeslut24.6.2020 10:29:11 EESTTiedote

Finlands Akademis septemberutlysningen 2019 ledde till finansieringsbeslut för 219 akademiprojekt som omfattar totalt 263 delprojekt. Dessutom beviljade Akademin finansiering för 67 anställningar som akademiforskare, 107 anställningar som forskardoktor och 12 anställningar som klinisk forskare. Forskningsrådens finansiering riktades brett mot olika ämnesområden och uppgick sammantaget till 173,6 miljoner euro. Andelen kvinnor bland finansieringsmottagarna var 42 procent.

Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena mukaan strategisen tutkimuksen uusiin teemaehdotuksiin16.6.2020 09:17:24 EESTTiedote

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) ehdottaa valtioneuvostolle kolmea teemaa vuoden 2021 strategisen tutkimuksen ohjelmille . Teemoissa keskitytään hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita haastavaan väestön ikärakenteen muutokseen, luonnon monimuotoisuuden uhkaavaan vähenemiseen sekä pandemioihin yhteiskunnallisena haasteena. Neuvoston ehdotukset uusiksi strategisen tutkimuksen teemoiksi: - Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut - Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet - Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena Tutkimusteemoja läpileikkaavaksi painopisteeksi ehdotetaan hyvinvointia. Strategisen tutkimuksen vuotuisen teemavalmistelun tavoitteena on ennakoida Suomen tulevaisuuden kannalta merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita. Uudet teemaehdotukset täydentävät myös strategisen tutkimuksen aiempia teemoja. Yhdessä strategisen tutkimuksen teemat luovat monipuolisen kokonaisuuden sekä tukevat tietoon perustuv

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme