Helsingin yliopisto

Laatuongelmat lisäävät ristiriitoja hoivajohtajien ja hoitajien välille

Jaa

Hoivatyöntekijät voivat nähdä itseensä kohdistuvat odotukset kohtuuttomina, mutta tilanne on hankala myös hoivatyön lähijohtajille: Yhteiskuntapoliittisten odotusten mukaisesti hoivajohtajien tulisi ratkaista hoivan laatuongelmia aktivoimalla alaisiaan. Mikäli alaiset kyseenalaistavat aktivoinnin mielekkyyden, näyttäytyy johtajien työ mahdottomana, jopa haitallisena, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

- Ristiriidat julkisen sektorin hoivajohtajien ja hoivatyöntekijöiden välillä tulevat vain lisääntymään, mikäli vanhushoivan taloudellisia resursseja ei lisätä.  Samalla lähijohtajien eettinen paine kasvaa, kun he pyrkivät ratkaisemaan hoivan laatuongelmia lisäämällä alaistensa aktiivisuutta, omatoimisuutta ja motivaatiota, sanoo väitöstutkija Antero Olakivi.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kahta ratkaisuehdotusta, joita yhteiskuntapolitiikassa on esitetty vastauksena julkisen vanhushoivan laatuongelmiin: Visiota, jonka mukaan laatuongelmia voidaan ratkaista uusilla, paljolti yksityiseltä sektorilta omaksutuilla johtamisopeilla, jotka tähtäävät hoivatyöntekijöiden ammatillisen aktiivisuuden, itsenäisyyden, sitoutumisen ja motivaation parantamiseen.  Toiseksi tutkittiin visiota, jonka mukaan laatuongelmia voidaan ratkaista rekrytoimalla hoivatyöhön valmiiksi sitoutuneita siirtolaistaustaisia hoitajia.



Hoitajista laatuongelmat johtuvat resurssipulasta

Väitöstutkimus tuo esiin, kuinka ratkaisuehdotukset aiheuttavat uudenlaisia ristiriitoja, kun niitä jalkautetaan hoivatyöpaikkojen sisäiseen keskusteluun. Hoitajat eivät välttämättä hyväksy tulkintaa, jonka mukaan hoivan laatua voidaan parantaa kehittämällä heidän aktiivisuuttaan, omatoimisuuttaan ja motivaatiotaan.

- Hoitajille laatuongelmat voivat näyttäytyä ongelmina, jotka johtuvat ensisijassa resurssipulasta. Näiden ongelmien ratkaisemisessa hoitajien aktivointi ei tietenkään auta, Antero Olakivi sanoo.

- Hoitajat voivat toimia aktiivisesti, jopa yrittäjämäisesti, mutta tällaisen toimijuuden vaatiminen tai odottaminen heiltä voi näyttäytyä hoitajille epäoikeudenmukaisena ja epäreiluna, hän jatkaa.

Johtajille uutta toivoa ilman lisäresurssejakin

Väitöstutkimus osoittaa, miten mainitut yhteiskuntapoliittiset ratkaisuehdotukset hoivan kehittämisestä voivat näyttäytyä houkuttelevina myös hoivatyöpaikkojen henkilöstölle. Erityisesti visio, jonka mukaan lähijohtajat voivat ratkaista hoivan ongelmia kehittämällä alaistensa aktiivisuutta, itsenäisyyttä, sitoutumista ja motivaatiota, tai rekrytoimalla valmiiksi yrittäjämäisiä siirtolaistaustaisia hoitajia.

- Tämä visio luo uudenlaista toivoa ja mielekkyyttä lähijohtajien työhön: heidän on mahdollista kehittyä omassa työssään, kehittää alaisiaan ja täten ratkaista hoivan ongelmia myös ilman lisäresursseja.

Samalla myös johtajiin itseensä kohdistuu uudenlaisia osaamisvaatimuksia: hoivatyön sisältöosaamisen lisäksi lähijohtajien on kyettävä olemaan johtamisen, aktivoinnin ja kulttuurisen monimuotoisuuden asiantuntijoita.

Samat visiot voivat näyttäytyä houkuttelevina myös hoitajille.  Väitöstutkimuksessa ei löytynyt yhtään hoitajaa, joka ei olisi halunnut esittäytyä ja tulla nähdyksi aktiivisena, omatoimisena, sitoutuneena ja motivoituneena hoitajana.

- Mahdollisuus tulla nähdyksi näiden ihanteiden mukaisesti on erityisen tärkeää siirtolaistaustaisille hoitajille, joiden ammatilliseen osaamiseen ja sitoutumiseen on julkisuudessa kohdistunut myös epäilyjä, Olakivi toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti miltä hoivan laatuongelmiin esitettyjen ratkaisuehdotusten  uskottavuus näyttää suomalaissyntyisten hoivatyön lähijohtajien ja siirtolaistaustaisten hoitajien näkökulmasta. Tutkimus perustuu haastatteluihin.

*********************************

Antero Olakivi väittelee 23.2.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The relational construction of occupational agency - Performing professional and enterprising selves in diversifying care work". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus (uusi puoli), sali 12, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Davina Allen, University of Cardiff ja kustoksena professori Anssi Peräkylä.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot:
Antero Olakivi
Puh. 040-7569444
antero.olakivi@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme