Lahden armoton Red Bull 400 kisattiin helteisessä säässä – Iivo Niskaselle pronssia

Ennen Suomen Red Bull 400 -kilpailua spekulaatiota aiheutti erityisesti suomalaisten hiihtäjätähtien keskinäinen paremmuusjärjestys. Niskanen oli haastanut parisprintin olympiakultaa Sotshissa kanssaan voittaneen Jauhojärven kanssaan lähtöviivalle ja mukaan kisaan ilmoittautuivat myös yhdistetyn tähdet Herola ja Mutru. Vaikka ylämäkijuoksu onkin lajina ainutlaatuinen koettelemus, pärjäsivät hiihtäjät verrattain hyvin. Kaikki hiihtotähdet selvittivät tiensä alkueristä 50 nopeimman joukkoon ja yhdistetyn kärkimies Ilkka Herola kantoi finaalissa ennakkosuosikin viittaa. Hänellä on aiemmista Red Bull 400 -kilpailuista kaksi toista sijaa ja yksi kolmossija. Herola voittikin oman karsintaeränsä turvallisella marginaalilla, mutta Lahdessa vauhti ei riittänyt podiumille saakka. Toinen yhdistetyn mies Leevi Mutru esitti finaalissa vahvoja otteita sijoittuen neljänneksi. Aktiiviuransa viime kauden päätteeksi päättänyt Jauhojärvi osoitti olevansa vielä eläkepäivilläkin rautaisessa kunnossa sijoittuen kilpailussa 14. sijalle. 

Miesten finaali

Miesten finaalissa kärkipään juoksijat alkoivat repiä eroa muihin heti ensimmäisen sadan metrin aikana. Samat nimet miehittivät kärkipaikkoja aina 300 metriin asti, jonka jälkeen alettiin tehdä ratkaisuja. Ensimmäisenä vauhtimäen saavutti Mikko Patana. Suunnistuksen erikoispitkien matkojen Suomen mestari vuodelta 2012 onnistui pitämään kärkipaikkansa viimeisen sadan metrin ajan repien eroa seuraaviin kilpailijoihin kevyellä askelluksellaan vielä viimeisten kymmenien metrien aikana.

“Ihan älytön olo, ei voi sanoin kuvailla – tuntuu kuin jalat olisi naulattu lattiaan”, kovan ajan 3:30 kellottanut Mikko Patana kertoi tuoreeltaan finaalin jälkeen ja jatkoi: Tuntui, että jokaisen puomin kohdalla olisi voinut jättää leikin kesken.” Patanan aika oli 1,1 sekuntia nopeampi kuin viime vuonna Titisee-Neustadtissa juostun MC-finaalin voittajalla.

Muista kärkipään miehistä ei ollut haastajaksi Patanan perässä vauhtimäkeä nousseelle Juho Veikkolaiselle. Kolmannesta sijasta käytiin sen sijaan tiukka loppusuorakamppailu, jonka vei lopulta nimiinsä Iivo Niskanen viime hetken ohituksella Leevi Mutrusta.

“Ajattelin kiristäväni tahtia vauhdinottomäessä, mutta siitä kiristä ei ollut iloa kuin 25 metriksi, jonka jälkeen meno tuntui entistä pahemmalta”, koko vauhtimäen nousun ajan käsillään reisiä tukenut Iivo Niskanen kertoo ja jatkaa: ”Vaikka 400 metriä kuulostaa 50 kilometriin verrattuna kevyeltä loikalta, niin viimeiset metrit ja hapot Red Bull 400 -loppusuoralla tuntuivat vähintään yhtä pahalta. Loppusuoralla oli ruuti reisistä poissa”.

Eero Ettala juoksi ensimmäisessä karsintajuoksussa ollen eränsä 7. nopein. Kesäinen sää ei estänyt Ettalaa juoksemasta alkuerää tavaramerkiksi muodostunut pipo päässään.

Yhdistetyn kärkinimi Ilkka Herola juoksi kolmannessa karsintaryhmässä. Herolalla on aiemmista Red Bull 400 kilpailuista kaksi toista sijaa ja yksi kolmossija. Herola voitti turvallisella marginaalilla oman karsintaeränsä, mutta tällä kertaa vauhti ei riittänyt podiumille saakka.

Naisten finaali 

Tasaisena käyntiin lähtenyt naisten finaali yltyi puolen välin jälkeen kaksintaisteluksi Mila Koljosen ja Laura Mannisen välillä. Kovakuntoiset naiset ratkaisivat paremmuutensa vasta viimeisellä 100 metrillä varsin poikkeuksellisella tavalla, sillä Manninen lähti nousemaan mäkihyppytorniin samaa rataa kuin lähes koko finaalin ajan kisan kärkipaikkaa pitänyt Koljonen. Mannisen jalka oli kuitenkin lopulta kevyempi ja hän onnistui ohittamaan Koljosen vain 50 metriä ennen maalia.

“Ajattelin, että jos pääsen viimeiselle 100 metrille kärkipäässä, niin tämä on mun vahvuus ja loppusuoralla sitten ohitin”, ensimmäiseen Red Bull 400 -kilpailuunsa osallistunut entinen maailmanennätysmaratoonari Laura Manninen kertoi finaalin jälkeen.

Viestit

Naisten viestissä keskinäisestä paremmuudesta taisteli 13 nelihenkistä joukkuetta, joiden jokainen jäsen juoksi kilpailussa 100 metrin matkan. Viestikilpailussa joukkueen jäsenet sijoittuvat radalle 100 metrin välein haluamaansa järjestykseen, mikä avasi mahdollisuuden taktikointiin. Kilpailun ratkaisut nähtiin kuitenkin vasta viimeisellä osuudella. Kovalla vauhdilla startannut kilpailu säilyi tasaisena kahden ensimmäisen osuuden ajan, kunnes kolme kärkijoukkuetta ottivat selvän eron takana tuleviin. Kamppailu voitosta äityi senttipeliksi, mutta lopulta voiton vei Petra Hännikäisen, Lea Tuomisen, Sanni Tuomisen ja Minna-Maria Kongan muodostama joukkue. 

Miestin viestin ylivoimaiset voittajat olivat virolaiset Rauno Tiits, Rando Riks, Sander Kaur ja Mardo Lundver.

Lahden Red Bull 400 kommentit

Onnittelut pronssimitalista Iivo Niskanen, mitkä ovat päällimmäiset tuntemuksesi rääkin jälkeen?

Yllättävän ok. Nyt on lomakausi lusittu ja paluu numerolapputoimintaan heti suoraan. Tämä meni kivuttomammin kuin edellisillä kerroilla.

Miten valmistauduit kisaan?

En mitään juoksulenkkiä ole tehnyt, mutta olen rullahiihtänyt esimerkiksi toissa päivänä 75 km ja eilen ajoin pyörällä kolme ja puoli tuntia, eli sellaista peruskestävyystreeniä. Mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun mies raapaistiin hengityksen puolesta oikein kunnolla ahtaalle.

Erosiko Lahden hyppyrimäki mielestäsi Kuopion vastaavasta?

Ehkä se on vähän jyrkempi pidemmän matkaa. Kuopiossa pöytä hyppyrin jälkeen on myös pidempi. Tai en tiedä tuntuiko se siltä, koska silloin minulla oli huonompi kunto. Mäki oli siedettävässä kunnossa ja alusta piti hyvin, mikä on tärkeää.

Mikä tekee tästä kilpailusta erityisen?

Tätä on erittäin vaikea kuvailla. Nyt voitti suunnistaja ja kisassa on ollut monen lajin edustajia, jotka ovat pärjänneet. Ideaalikroppaisella urheilijalla tässä lajissa pitäisi olla mahdollisimman kevyt ylävartalo ja lisäksi se vaatii voimaa ja lihaskestävyyttä. Kun suoritus on kuitenkin päälle sen kolme minuuttia, vaatii se jo myös jonkin verran kestävyyttä.

Nähdäänkö Iivo taas ensi vuonna Red Bull 400 -kisassa?

Eiköhän. Kovat oli panokset, kun minulta odotettiin ennakkoon sijoitusta 10 parhaan joukkoon. Tällä tuli toivottavasti kuitattua seuraava sponsorisopimus, joten uusi koetinkivi on sitten taas ensi vuonna. 

Naisten kilpailun voittaja Laura Manninen, mitkä ovat päällimmäiset fiiliksesi?

Tietenkin olen onnellinen ja yllättynyt. En olisi uskonut, että pystyisin kampeamaan muut tällaisena kankeana maratoonarina.

Olitko valmistautunut tähän kilpailuun?

Maratonien juokseminen loppui itselläni reilu vuosi sitten loukkaantumiseen, mutta löysin tammikuussa lomamatkallani Etelä-Afrikassa porraskoneen paikalliselta kuntosalilta ja huomasin, että se ei tehnyt kipeää ja innostuin siitä. Suomeen päästyämme tilasin sitten porraskoneen kotiin. Tein sitten treeniohjelman tätä tapahtumaa silmällä pitäen ja se näköjään tuotti tulosta.

Oliko kokemus rankempi kuin mitä odotit?

Se on vähän kaksipiippuinen juttu, koska jaloissa suoritus ei tuntunut juurikaan, mutta se oli teknisesti kuitenkin vaikea. Muuten kilpailu oli aika pitkälti sitä mitä odotinkin.

Minkälaisia ajatuksia juoksun aikana syntyy?

Ei siinä paljoa muuta ajattele kuin, että mistä köydenpätkästä otan seuraavaksi kiinni.

Nähdäänkö sinut ensi vuonna Red Bull 400-mäessä?

Näköjään minulta hieman vielä sellaista kisaviettiä löytyy, joten on se paljon mahdollista.

Miesten kilpailun voittaja Mikko Patanen, minkälaiset fiilikset kisasta jäi?

Olen jostain lukenut, että tämä on elämän rankin 400 metrin kilpailu, ja se todellakin piti paikkansa. Ei tätä voi verrata mihinkään.

Miten olit valmistautunut juoksuun?

En mitenkään spesifisti valmistautunut, mutta suunnistuksessa kun tulee vielä kilpailtua ja lajissa eteen tulee usein jyrkkiä seinämiä, jotka sitten mennään ihan nelinkontin ylös. Joten lajitausta oli varmasti jonkin verran hyötyä.

Oliko juoksu rankempi kuin mitä oletit?

Oli koska se veti koko kropan selkää, reisiä ja nivusia myöten aivan piippuun.

Ilkka Herola ja Sami Jauhojärvi, minkälaiset on päällimmäiset fiilikset kisan jälkeen?

Ilkka: Hengissä selvittiin.

Sinulla ei mennyt kilpailu tällä kertaa aivan yhtä nappiin kuin edellisillä kerroilla, mistä se johtui?

Ilkka: Ei mennyt ei, kun en tänä vuonna ehtinyt oikein valmistautua. Sen kyllä huomasi, koska suhteettoman pahalta tuntuu nyt.

Oliko sillä vaikutusta, että mäki siirtyi täksi vuodeksi Kuopiosta tänne Lahteen?

Ilkka: Ei. Samalla tavalla se mäki toimii, mutta en vaan oikein saanut itsestäni irti tänään.

Mitkä ovat Samin fiilikset kisasta?

Sami: Tiesin ettei siihen auta täysiä ampua. Omaa tasaista vauhtia mentävä, ihan sama miten muut menivät. Ei tarvinnut kertaakaan pysähtyä, mikä oli tavoite. Ja lopussa pystyin muihin nähden vähän kirimään. Kokenut kehäkettu lähti tekemään omaa suoritustaan.

Minkälaisia ajatuksia kisan aikana syntyy?

Sami: Lähinnä alan katsoa kelloa. Kun on menty 1.40 tuossa hyppyrinnokalla niin siinä alkaa sitten laskemaan, että suurin piirtein menee vielä minuutin verran ennen kuin ollaan hanskassa. Sitten katson vähän maksimisykettä, että nousee se näköjään vielä. Yritin myös eri tekniikoita kisan aikana.

Nähdäänkö herrat mäessä jälleen ensi vuonna?

Ilkka: Saa nähdä. Tässä vaiheessa tuntuu ainakin siltä, ettei enää ikinä, mutta ehkä se mieli vielä muuttuu. Valmistautumatta en kyllä enää lähde.

Sami: Miksei sitä nyt kerran vielä voisi vetää itsensä vähän piippuun. Eihän tämä nyt paha ollut. Voisin juosta viikon päästä uudestaan.

Mikä Red Bull 400?

Vuoteen 2018 mennessä kisoja on järjestetty yhteensä 36 ja kuluvana vuonna Red Bull 400 juostaan 17 mäkihyppymäessä Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajin maailmanmestari kruunataan kuluvana vuonna toista kertaa. Maailmanmestaruudesta kamppaillaan tällä kertaa Itävallan legendaarisessa Bischofshofenin lentomäessä. Suomen Red Bull 400 -kilpailu järjestettiin vuosina 2014-2016 Kuopion Puijolla ja vuonna 2018 uskaliaat urheilijat hakevit rajojaan Lahden Salpausselällä lauantaina 12. toukokuuta.