Läheisen äkkikuoleman kohdanneet jäävät usein vaille tukea
Äkkikuolemalla tarkoitetaan menehtymistä henkirikoksen, tapaturman tai itsemurhan kautta, kohtukuolemia tai vaikka koronakuolemia. Surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta sanoo, että äkkikuolemaa kohdanneita läheisiä tuetaan heikosti yhteiskunnassa.
”Esimerkiksi saattohoidossa hoitosuhteet on luotu aikaisemmin, mutta äkkikuolemaan läheinen tai terveydenhuollon henkilökunta eivät ole voineet varautua. On keskeinen ongelma yhteiskunnassa, että terveydenhuollon ammattilaisetkaan eivät osaa suhtautua äkkikuolemiin ammattitaitoisesti.”, Aho sanoo.
Äkkikuolemaa käsittelevä Surukonferenssi järjestetään 21.-22. huhtikuuta Tampereella. Konferenssiin on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Torstaina kriisi- ja traumatyötä pitkään tehnyt psykoterapeutti Sirpa Tapio luennoi äkillisesti läheisensä menettäneiden kohtaamisesta kriisityössä. Perjantaina kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja Marko Lehtoranta puolestaan avaa, millaista on kuolinviestin vieminen poliisin virkatehtävänä. Perjantaina tieteellisessä sessiossa käsitellään myös pandemian vaikutuksia itsetuhoisuuteen uuden tutkimuksen valossa.
Harva tutustuu hautajaisjärjestelyihin etukäteen
Anna Liisa Ahon mukaan menetyksen kohdannut nykyihminen on usein surun lisäksi ymmällään kuolemaan liittyvistä käytännön asioista. Siksi surukonferenssissa on haluttu nostaa käytännön järjestelyt omaksi luentoteemakseen. Ennen oppi tuli läheltä, kun kuolevia hoidettiin kotona, ja lapsikuolemia tapahtui melkein joka torpassa.
”Ihmiset eivät enää nykyään tiedä, mitä pitää tehdä, kun läheinen kuolee. Monet lukevat monenlaisia self help -oppaita, mutta harva tutustuu hautausjärjestelyihin etukäteen”, Aho sanoo.
Torstain toisessa luennossa lakimies Laura Backström kertoo järjestelyistä ja lakisääteisistä velvoitteista, kuten kuolinpesän selvittämisestä, perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta.
Lisäksi konferenssin tieteelliset sessiot koskevat mm. kohtukuolemaa ja keskenmenoa, surevan kohtaamista työelämässä sekä sairaalapapin työssä. Perjantain viimeisessä luennossa apulaisprofessori Johanna Sumiala käsittelee kuolemaa mediassa.
Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea. Tapahtumaa järjestävät surujärjestöt, MIELI ry sekä Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö. Surukonferenssiin voi osallistua ilmoittautumalla osoitteessa www.surut.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö)
terhi.kantanen@huoma.fi
050 401 2230
Anna Liisa Aho
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori (TAU)
annaliisa.aho@tuni.fi
044 040 7066
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
A cry for help for the environment: “Humanity is doomed” - Young people’s concerns about future need to be attended to4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote
The eco-crisis and uncertainty about the future cast a shadow over the mental wellbeing of young people. Research studies show that as many as 75 percent of them consider future to be daunting and 56 percent think that humanity is doomed. The awareness campaign “Let’s face the eco-crisis together” starts on 4th March 2024. The aspiration of the campaign is to make young people’s worries visible to all, to challenge adults to face these emotions and thoughts and to assure young people that they will not be left alone with their worries. Young people’s concerns of the future shall not be ignored anymore.
Ympäristöhätähuuto: ”Ihmiskunta on tuhoon tuomittu” – nuorten tulevaisuushuolia on kuunneltava4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote
Ympäristökriisi ja tulevaisuuden epävarmuus kuormittavat nuorten mielenterveyttä. Jopa 75 prosenttia nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana ja 56 prosenttia ajattelee ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu, ilmenee tutkimuksista. Nuorten tulevaisuushuolia ei voi enää ohittaa.
Helsingin Lapinlahden Lähteelle Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinto19.2.2024 11:34:15 EET | Tiedote
Lapinlahden Lähde on yksi viidestä EU:n kansalaisyhteiskuntapalkinnon voittajista. Palkinto jaetaan vuosittain kansalaisten voittoa tavoittelemattomille ja innovatiivisille projekteille, jotka edistävät eurooppalaisia arvoja.
Det ständigt ökade hjälpbehovet överbelastade MIELI Kristelefon i fjol16.1.2024 03:00:00 EET | Tiedote
År 2023 gjordes igen ett rekordantal kontaktförsök till MIELI rf:s Kristelefon linjer. Uppringningarna var över 16 000 fler än år 2022. Den mest frekventa orsaken till samtalen var psykiskt illamående, men i fjol ökade samtalen där uppringaren var orolig för en närståendes självdestruktivitet.
Jatkuvasti kasvava avuntarve ruuhkautti Kriisipuhelimen ja -chatin viime vuonna16.1.2024 03:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2023 MIELI Kriisipuhelimessa tehtiin taas ennätys soittoyrityksissä, kun soittoja tuli yli 16 000 edellisvuotta enemmän. Suurimpana yhteydenottojen syynä oli paha olo, mutta viime vuonna lähti nousuun myös niiden puheluiden määrä, joissa oltiin huolissaan läheisen itsetuhoisuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme