Oulun yliopisto

Lähes 20 000 suomalaiselle eliölajille luettu DNA-viivakoodi

Jaa

Suomessa on kymmenen vuotta toiminut projekti, jonka tavoitteena on luoda perimään perustuva DNA-viivakooditunniste kaikille suomalaisille eliölajeille. Viivakoodi on nyt ehditty lukea noin 20 000 lajista. Kaikkiaan Suomessa on arvioitu esiintyvän noin 45 000 eliölajia.

DNA-viivakoodien lukeminen perustuu kehittyneeseen geeniteknologiaan. Eliön ulkonäön ja muiden ominaisuuksien perusteella tunnistaminen on usein vaikeaa tai jopa mahdotonta. Perimään perustuva eliölajien viivakoodaus helpottaa ja nopeuttaa niiden tunnistamista ja erottamista toisistaan.

Eliölajien viivakoodausta Suomessa toteuttaa FinBOL-tutkimusprojekti, jota koordinoi Oulun yliopisto. Hanke toimii osana kansallista FinBIF-tutkimusinfrastruktuurihanketta. FinBOL on myös osa maailmanlaajuista kansainvälistä IBOL (International Barcode of Life) -projektia, jossa luodaan DNA-viivakoodikirjastoa ja tavoitteena on lopulta sisällyttää siihen maailman kaikki eliölajit.

Lajien tunnistamista DNA-tuntomerkkien avulla on kehitetty pian parikymmentä vuotta. Nyt on olemassa tehokas menetelmä niin eläimille, kasveille kuin sienille. Suomen eliölajistosta arviolta noin puolet on hyönteisiä.

”Sekvensointitekniikat ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosikymmenien aikana eikä hintakaan ole enää merkittävä este”, sanoo Suomen hankkeen koordinaattorina toimiva yli-intendentti Marko Mutanen Oulun yliopistosta.

Eliöissä on monia lajiryhmiä, joissa lajien erottaminen toisistaan pelkästään ulkoisten tuntomerkkien perusteella on melkein mahdotonta. ”Näissä lajeissa DNA-viivakoodi on usein käytännöllisin keino määrittää lajit. DNA-viivakoodi toimii myös epätäydellisissä, rikkoutuneissa näytteissä ja kaikissa yksilön kehitysvaiheissa”, kertoo Mutanen.

Nyt käytössä oleva menetelmä on nopea ja objektiivinen ja säästää tutkijoiden aikaa työläässä tunnistusvaiheessa. ”Lajiseurantoja voidaan tehdä uudella volyymilla ja tarkkuudella. Tämä on valtava etu, kun seurataan muutoksia lajikohtaisesti tai yhteisötasolla.”

Tutkijoille erityisen mielenkiintoisia ovat niin sanotut kryptiset lajit.

”Kryptisellä lajilla tarkoitetaan lajia, joka on aiemmin ollut sekoitettuna toiseen lajiin samanlaisen ulkoasun vuoksi. Esimerkiksi meillä jalokoisana (Pyralis regalis) pidetty perhoslaji ei DNA:n perusteella olekaan kyseinen laji, vaan toinen, läheinen laji, jota on hyvin vaikea ulkonäön perusteella erottaa Keski-Euroopassa esiintyvästä jalokoisasta,” Mutanen kertoo.

DNA-viivakooditutkimus parantaa käsitystämme biodiversiteetistä ja lisää ymmärrystämme lajien välisistä suhteista ja koko ekosysteemin toiminnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yli-intendentti Marko Mutanen, Oulun yliopisto, Ekologian ja genetiikan yksikkö, puh. 040 8246 749

Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulu yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tuore 6G-lehti esittelee tutkimusta monipuolisesti19.10.2020 09:31:11 EESTTiedote

Oulun yliopiston 6G Flagship -tutkimusohjelma on julkaissut uuden numeron 6G Waves -lehdestään. Tuhti 56-sivuinen lukupaketti kerää yhteen viimeisimmän aihepiirin tutkimuksen, mielenkiintoisia ihmisiä ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Tutkimus ja sen kehitysaskeleet esitetään havainnollisesti. Suomen Akatemian Oulun yliopistolle myöntämän 6G Flagship –tutkimuskokonaisuuden kokonaisbudjetti kahdeksalle vuodelle on 251 miljoonaa euroa.

Tutkimus selvittää internetin ja somen käytön yhteyksiä nuorten aikuisten hyvinvointiin9.10.2020 06:00:00 EESTTiedote

Nuoret aikuiset käyttävät yhä enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa. Viime aikoina sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista hyvinvointiin on alettu puhua aiempaa enemmän, mutta Suomessa asiaa ei ole juurikaan tutkittu. Oulun yliopiston ja Sosped-säätiön toteuttama kyselytutkimus selvittää nyt 18–35-vuotiaiden kokemuksia internetin ja sosiaalisen median käytöstä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme