HUS

Lähes joka kolmas suomalainen sairastuu aivoverenkiertohäiriöön

Jaa

Maailmanlaajuisesti joka neljäs ihminen (24,9 %) saa elinaikanaan aivoverenkiertohäiriön, mutta Suomessa lähes joka kolmas (29,3 %). Omien elintapojen korjaaminen on paras keino välttää vakava sairaus, josta parhaiden hoitojenkin jälkeen jää usein lieviä tai vaikeitakin pysyviä oireita tai haittoja.

Kansainvälinen tutkijaverkosto tutki elinaikaista aivoverenkiertohäiriön riskiä jokaisessa maailman maassa osana Global Burden of Disease -tutkimusta. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisista miehistä 27,9 % ja naisista 30,8 % saa aivoverenkiertohäiriön elinaikanaan. Naiset saavat aivoverenkiertohäiriön miehiä useammin ensisijaisesti pidemmän elinaikansa vuoksi.
 
- Miehet saavat kuitenkin aivoverenkiertohäiriön tyypillisemmin nuorempina, koska heillä on keskimäärin enemmän riskitekijöitä, kertoo tutkimuksen suomalainen edustaja, HUS Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.
 
Aivoverenkiertohäiriöt aiheutuvat joko verisuonen tukkeutumisesta (aivoinfarkti) tai sen repeämästä (aivoverenvuoto). Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ovat mm. tupakointi, alkoholin käyttö, korkea verenpaine, korkea kolesteroli, ylipaino ja vähäinen liikunta. Omaa sairastumisriskiään voi vähentää riskitekijöihin vaikuttamalla. Tiedot riskitekijöistä ja niiden hoidosta löytyvät HUSissa kehitetystä Aivotalo.fistä.
 
- Aivoverenkiertohäiriön oire voi olla suupielen roikkuminen, käden tai jalan heikkous tai kömpelyys, puhe- tai näköhäiriöt sekä äkillinen voimakas päänsärky. Jos tällaisia oireita ilmaantuu äkisti, on heti soitettava numeroon 112, koska ainoastaan nopeasti aloitettu hoito voi parantaa oireet.
 
HUSissa on kehitetty viime vuosina useita tehokkaita hoitomuotoja aivoverenkiertohäiriöihin liittyen, kuten liuotushoito tai mekaaninen tulpanpoisto. Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti mm. aivoverenvuotojen hoitoon.
 
- Kuitenkin parhaatkin hoidot auttavat vain osaa potilaista. Suurimmalle osalle aivoverenkiertohäiriön saaneista jää lieviä ja usein vaikeitakin pysyviä oireita tai haittoja. Tästä syystä omien elintapojen korjaaminen on parasta turvaa aivoverenkiertohäiriön varalta. Kukaan meistä ei halua vetää kolmesta tikusta sitä lyhyttä, toteaa Atte Meretoja.
  

Yhteyshenkilöt

Atte Meretoja
toimialajohtaja, Neurokeskus
p. 050 466 6679
atte.meretoja@hus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Ostopalvelupsykoterapiaan jatkossa helpommin palvelusetelin avulla23.8.2019 10:44:21 EESTTiedote

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsingin kaupunki, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY), Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Kymsote), Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri (EKSOTE) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri valmistelevat yhdessä palvelusetelimenettelyn käyttöönottoa ostopalvelupsykoterapioiden hankinnassa. Palvelusetelin käyttöönotolla pyritään helpottamaan ulkoiseen psykoterapiaan hakeutumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme