Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Lähiöiden huono maine vaikuttaa liioitellulta

Jaa

Suomalaisessa asumiskulttuurissa turvallisuutta ja rauhallisuutta pidetään tärkeinä asuinalueen ominaisuuksina. Asuinalueen turvattomuus ja sosiaaliset häiriöt voivat syventää segregaatiota, heikentää asukkaiden arkista hyvinvointia ja aiheuttaa stressipohjaisia terveysongelmia. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, kerrostalolähiöt ovat kärsineet vuosikymmeniä huonosta maineesta, jossa huono-osaisuus ja sosiaalisen järjestyksen ongelmat ovat kietoutuneet yhteen.

Tuoreessa Teemu Kemppaisen väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty, onko lähiöiden huonolla maineella pohjaa todellisuudessa. Tutkimuksen mukaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostalolähiöissä ei käytännössä esiinny sosiaalisia häiriöitä merkittävästi enempää kuin muillakaan kaupunkimaisilla asuinalueilla, huolimatta lähiöiden epäsuotuisasta sosio-ekonomisesta kehityksestä. Tulos perustuu laajamittaiseen kysely- ja rekisteriaineistoon, joka kerättiin Helsingin seudulta vuonna 2012.

Lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita

Toisaalta on muistettava, että pääkaupunkiseudulla lähiöt eivät ole yhtenäinen ryhmä asuinalueita, sillä niiden välillä on huomattavan suuria eroja esimerkiksi varallisuus- ja koulutustasossa. Lähiöitä löytyy myös varsin hyväosaisilta alueilta, kuten Lauttasaaresta, Kulosaaresta ja Tapiolasta. Näillä alueilla tilanne onkin varsin erilainen kuin huono-osaisemmissa lähiöissä, joissa sosiaaliset häiriöt ovat tyypillisesti yleisempiä.

Sosiaalisen sekoittamisen politiikan toimivuudelle on tutkimusnäyttöä

Pääkaupunkiseudulla on pyritty ns. sosiaalisen sekoittamisen politiikan keinoin estämään yksipuolisesti vuokravaltaisten asuinalueiden kehittyminen alueelle. Helsingin osalta sekoittamispolitiikan juuret ovat 1960-luvulla, jolloin Siilitien asuinalueen varhaisten vuosien nuorisolevottomuudet herättivät huolta sosiaalisen järjestyksen kehittymisestä uusilla asuinalueilla. Kemppaisen tutkimus on osoittanut, että vuokravaltaisissa lähiöissä sosiaalisten häiriöiden esiintyminen on yleisempää kuin omistusvaltaisemmilla alueilla. Näin on erityisesti, mikäli niissä on runsaasti kaupungin vuokra-asuntokantaa.

Tutkimuksen mukaan vuokravaltainen asuntojen hallintasuhderakenne on yhteydessä sosio-ekonomiseen huono-osaisuuteen, mikä puolestaan altistaa sosiaalisten häiriöiden esiintymiselle. Näin käy osaltaan siksi, että huono-osaisen alueen paikallisyhteisön kyky sosiaaliseen kontrolliin on tutkimuksen mukaan tavanomaisesti heikompi kuin varakkaammilla alueilla. Vaikuttamalla alueen hallintasuhdepohjaan pystytään vaikuttamaan myös sen sosio-ekonomiseen koostumukseen, millä näyttää olevan ratkaiseva merkitys paikalliselle sosiaaliselle elämälle.

Tutkimus selvittää asukkaiden asuinalueillaan kokemaa sosiaalista epäjärjestystä ja turvattomuutta

Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu sosiaalista elämää erilaisilla asuinalueilla. Asiaa on tutkittu asukkaiden tuntemusten ja havaintojen kautta keskittyen heidän omilla asuinalueillaan havaittuun sosiaaliseen epäjärjestykseen ja koettuun turvattomuuteen. Sosiaalinen epäjärjestys viittaa julkiseen juopotteluun, ilkivaltaan, uhkaavaan käytökseen ja muihin vastaaviin sosiaalisiin häiriöihin. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat suomalaiset 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut lähiöt. Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittaman PREFARE-hankkeen (2012–2015) ja Koneen säätiön rahoituksella.

Tutkimus on samalla valtiotieteiden maisteri Teemu Kemppaisen väitöskirja. Se tarkastetaan lauantaina 10.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Teemu Kemppainen, tutkija, Helsingin yliopisto, puh. 040 7400 765, e-mail: teemu.t.kemppainen@helsinki.fi
Timo Cantell, kaupunkitietopäällikkö, Helsingin kaupunginkanslia, puh. 09 310 73362, e-mail: timo.cantell@hel.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

PL 1,00099 Helsingin kaupunki

09 310 1641https://www.hel.fi

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista, kirjasto- ja tietopalvelusta sekä Helsinki Region Infosharesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia

Korjaus tiedotteeseen Valtuusto hyväksyi Jätkäsaaren liikuntapuiston hankesuunnitelman11.10.2017 21:35Tiedote

Jätkäsaareen aletaan rakentaa uutta liikuntapuistoa. Helsingin kaupunginvaltuuston tänään hyväksymän hankesuunnitelman mukaan liikuntapuisto parantaa Jätkäsaaren alueen asukkaiden liikunta- ja virkistysaluetarjontaa ja toimii myös lähiympäristön koulujen liikuntapaikkana. Puiston pohjoisosia voidaan hyödyntää jopa koulujen välituntikäytössä. (Korjattu kohta tiedotteen 2. kappaleessa)

Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi10.10.2017 11:32Tiedote

Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme