Oulun yliopisto

Laidunnus suojaa tundrakasvien monimuotoisuutta lämpenevässä ilmastossa

Jaa

Ilmaston lämpeneminen vähentää tundran kasvilajien lukumäärää, mutta kasveja syövät eläimet kuten porot ja myyrät voivat muuttaa lämpenemisen negatiivisen vaikutuksen positiiviseksi. Suomalais-ruotsalaisen tutkijaryhmän tänään Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että laiduntajat lisäävät valon määrää syömällä korkeita, leveälehtisiä kasveja, minkä seurauksena useammat kasvilajit voivat kasvaa yhdessä.

kuva: Anu Eskelinen / Oulun yliopisto
kuva: Anu Eskelinen / Oulun yliopisto

Aikaisempien tutkimusten mukaan tundrakasvien monimuotoisuus vähenee lämpenevän ilmaston seurauksena. On kuitenkin tärkeää tietää, kuinka lämpenemisen vaikutus riippuu laiduntavista eläimistä, kuten poroista ja myyristä, jotka ovat yleisiä tundran ekosysteemissä.

Oulun yliopiston ja ruotsalaisen Uumajan yliopiston tutkijat selvittivät ilmaston lämpenemisen vaikutuksia kokeessa, jossa he lämmittivät tundraniityn kasvillisuutta porojen ja myyrien läsnä ollessa sekä niiden puuttuessa. Tutkimuksessa havaittiin, että lämmitys lisäsi kasvilajien lukumäärää laidunnetuilla koealoilla, sillä laiduntaminen mahdollisti pienten tundrakasvien menestymisen. Mutta kun porojen, myyrien ja sopulien pääsy koealoille estettiin, kasvillisuudesta tuli tiheämpää ja valon määrä väheni, minkä seurauksena useat pienet ja hitaasti kasvavat kasvit hävisivät.

”Nämä tutkimustulokset osoittavat, että kasveja syövät nisäkkäät voivat yleisesti auttaa suojaamaan kasviston monimuotoisuutta lämpenevässä ilmastossa estämällä pienten ja hitaasti kasvavien kasvilajien häviämisen”, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Oulun yliopiston akatemiatutkija Anu Eskelinen.

Tutkimus suoritettiin Kilpisjärvellä, Käsivarren Lapissa, missä tutkijaryhmä testasi laiduntavien eläinten, ilmaston lämpenemisen ja ravinteiden saatavuuden merkityksiä hyödyntäen pieniä kasvihuoneita, aitauksia ja lannoitusta. Kasvihuoneiden avulla voitiin nostaa kesälämpötilaa 1–2 asteella, ja aidoilla estettiin porojen, myyrien ja sopulien pääsy kasveihin.

Tutkijaryhmään kuuluu Oulun yliopiston akatemiatutkija Anu Eskelinen, joka työskentelee tällä hetkellä saksalaisissa Helmholtz Centre for Environmental Research ja German Centre for Integrative Biodiversity Research -tutkimuskeskuksissa, Uumajan yliopiston Climate Impact Research Centre (CIRC) -keskuksen tutkijatohtori Elina Kaarlejärvi (johtava kirjoittaja), joka työskentelee tällä hetkellä belgialaisessa Vrije Universiteit Brussel -yliopistossa sekä Johan Olofsson, joka toimii apulaisprofessorina Uumajan yliopiston ekologian ja ympäristötieteiden laitoksella ja CIRC-keskuksessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

akatemiatutkija, Anu Eskelinen, p. +49 1575 775 6447, email anu.eskelinen@idiv.de
tutkijatohtori, Elina Kaarlejärvi, p. +32 4848 521 67, email elina.kaarlejarvi@umu.se

viestintäpäällikkö Tapio Mäkinen, Oulun yliopisto, puh. 040 546 3413

Kuvat

kuva: Anu Eskelinen / Oulun yliopisto
kuva: Anu Eskelinen / Oulun yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Yrittäjyyskasvatuspäivillä Oulun yliopistossa kehitetään yrittävän kulttuurin työkaluja19.9.2017 08:00Tiedote

Valtakunnalliset Yrittäjyyskasvatuspäivät järjestetään Oulun yliopistossa 20.-21.9. Päivien aikana luodaan yhteistyön siltoja ja löydetään uusia yrittäjyyskasvatuksen työkaluja, joilla rakennetaan yrittävää kulttuuria ja tehdään rohkeita kokeiluja. Yrittäjyyskasvatuspäivillä esitellään yrittäjyyskasvatuksen kansallisia suuntaviivoja, tutkimuksen kärkiä sekä hyväksi havaittuja toimintatapoja ja -käytäntöjä.

Väitös: Piilotiedon tulkinta ihmisen kasvoista14.9.2017 00:20Tiedote

Kasvot ovat monipuolinen informaatiolähde ja keskeinen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Pystymme päättelemään paljon yhdestäkin kasvokuvasta, mutta kasvoissa on paljon tietoa, jota ei pysty irrottamaan ilman erityiskeinoja. Tässä työssä analysoidaan konenäöllä ihmiselle vaikeasti havaittavaa tietoa: mikroilmeitä ja sydämen sykettä. Tahdosta riippumattomat mikroilmeet paljastavat tunteita, joita ihmiset pyrkivät piilottamaan. Mikroilmeiden havaitseminen on vaikeaa niiden nopeuden ja pienuuden vuoksi, joten automaattinen analyysi voi johtaa uusiin merkittäviin sovelluksiin.

Väitös: Heinien ja sienten väliset yhteydet ovat hyvin vaihtelevia14.9.2017 00:15Tiedote

Lähes kaikki kasvit elävät läheisessä vuorovaikutuksessa erilaisten symbionttisten sienten kanssa. Esimerkkejä kasvien kanssa elävistä sienistä ovat muun muassa sienijuuren muodostavat mykorritsat sekä erilaiset kasvien sisällä elävät endofyyttiset sienet. Perinteisesti monien näiden kasvi-sieni-vuorovaikutusten on oletettu olevan molempia osapuolia hyödyttäviä, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat symbionttisten suhteiden olevan vaihtelevia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme