Helsingin yliopisto

Laiton villieläinkauppa kuriin sosiaalisessa mediassa tekoälyn avulla

Jaa
Laiton villieläinkauppa on yksi suurimmista uhkista uhanalaisten lajien säilymiselle. Kauppaa käydään yhä enemmän sosiaalisessa mediassa. Tämä on huolestuttavaa, kun ottaa huomioon sosiaalisen median suosion ja käytön helppouden. Luonnonsuojelu tarvitsee keinoja, joilla laitonta kauppaa voidaan jäljittää.
Uhanalaisia sarvikuonoja (Ceratotherium simum simum) elää suojelualueella Etelä-Afrikassa.
Uhanalaisia sarvikuonoja (Ceratotherium simum simum) elää suojelualueella Etelä-Afrikassa.

Äskettäin Conservation Biology -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissa Helsingin yliopiston Digital Geography Labin tutkijat osoittavat, että tekoäly auttaa jäljittämään laitonta uhanalaisten eläinten kauppaa, jota käydään sosiaalisen median palveluissa.

Työkaluja luonnonsuojeluun

Tutkija Enrico Di Minin johtaa monitieteistä tutkimusryhmää, joka kehittää uusia menetelmiä laittoman villieläinkaupan seuraamiseen sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median palveluista voidaan tekoälyn avulla seuloa dataa, joka paljastaa uhanalaisten eläinten kaupan eri tasoja.

- Tarvitaan välineitä laajamittaisen seurannan toteuttamiseen, jotta laittomaan kauppaan voidaan puuttua, sanoo Di Minin.

- Suuren tietomassan käsittely manuaalisesti on hidasta ja tehotonta, mutta algoritmien avulla relevantin tiedon seulonta voidaan tehdä automaattiseksi. Teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta menetelmät eivät vielä ole vielä yleisesti luonnonsuojelijoiden käytössä, kertoo Di Minin.

Kuvia, kieltä ja metadataa

- Monissa sosiaalisen median palveluissa on avoin rajapinta, jonka avulla tutkijat pääsevät käsiksi käyttäjien tuottamaan tekstiin, kuvin ja videoihin, sekä käyttäjien muodostamiin sosiaalisiin verkostoihin, sanoo tutkija Henrikki Tenkanen.

Tutkijoita kiinnostaa myös päivityksiin kytkeytyvä metadata, kuten milloin sisältö on ladattu palveluun.

- Koneoppimisen avulla voidaan kehittää malleja, jotka tunnistavat mitä lajeja tai niiden osia, kuten sarvikuonon sarvia, esiintyy sosiaaliseen mediaan ladatuissa kuvissa ja videoissa, kertoo tutkija Christoph Fink.

Myös päivityksissä käytettyä kieltä pystytään käsittelemään.

- Luonnollisen kielen prosessoinnin avulla voidaan tarkastella päivitysten merkityksiä ja määrittää sosiaalisen median käyttäjien asenteita ja suhtautumista laittomaan kauppaan. Erityisen merkittävää on, että algoritmit pystyvät käsittelemään kielellistä ja visuaalista sisältöä samassa yhteydessä, sanoo apulaisprofessori Tuomo Hiippala.

Tutkimus jatkuu. Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät yhä tarkempia koneoppimisen menetelmiä sosiaalisen median sisältöjen tunnistamiseen, mutta pitävät tärkeänä yhteistyötä lainvalvojien ja sosiaalisen median palveluiden kanssa, jotta laiton villieläinkauppa saadaan kitkettyä sosiaalisesta mediasta.

Alkuperäinen artikkeli:

Investigating illegal wildlife trade on social media using machine learning: Di Minin, E., Fink, C. A., Hiippala, T. & Tenkanen, H. T. O. 2018. Conservation Biology. Article DOI: 10.1111/cobi.13104. Internal Article ID: 15162111

Lisätietoja:

Enrico Di Minin, Digital Geography Lab
Sähköposti: enrico.di.minin@helsinki.fi
Puhelin:  South Africa: +27(0)713469726; Finland: +358(0)458413206
Twitter: @EnTembo

Apulaisprofessori Tuomo Hiippala, Kielten osasto / Digital Geography Lab / Kestävyystieteiden keskus, Helsingin yliopisto
Sähköposti: tuomo.hiippala@helsinki.fiPuhelin: +358 50 3773366

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Uhanalaisia sarvikuonoja (Ceratotherium simum simum) elää suojelualueella Etelä-Afrikassa.
Uhanalaisia sarvikuonoja (Ceratotherium simum simum) elää suojelualueella Etelä-Afrikassa.
Lataa
Tutkija Enrico Di Minin on kymmenen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä suojeluviranomaisten kanssa Etelä-Afrikassa.
Tutkija Enrico Di Minin on kymmenen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä suojeluviranomaisten kanssa Etelä-Afrikassa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye