Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Lajihavainnot laajaan käyttöön suunnittelun ja päätöksenteon tueksi

Jaa

Lajitiedon sujuva jakaminen parantaa edellytyksiä huomioida luonnon monimuotoisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtionhallinnon organisaatiot jakavat jatkossa lajitietonsa Suomen Lajitietokeskuksen kautta. Palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne, on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Kuva: Pekka Malinen (CC BY-NC-4.0)
Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne, on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Kuva: Pekka Malinen (CC BY-NC-4.0)

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Ruokavirasto, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Suomen Lajitietokeskuksen viranomaispalveluita suunnitteleva ja edistävä työryhmä on sopinut lajitiedon jakamisen periaatteista. Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus ovat allekirjoittaneet Luomuksen kanssa sopimuksen tuottamansa ja ylläpitämänsä tiedon jakamisesta.  

Uudenlainen toimintamalli vaati pitkäjänteistä keskustelua ja yhteistä suunnittelua.  Digitaalinen tiedonjako yhden palvelun kautta tehostaa tiedon yhteiskäyttöä. Siitä on apua esimerkiksi maankäytön ja suojelualueiden suunnittelussa sekä päätöksenteossa.

Yli sektorirajojen solmittu sopimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Suomi on nyt edelläkävijä tiedon jakamisessa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävässä toiminnassa, iloitsee Suomen Lajitietokeskuksen ja Luomuksen johtaja Leif Schulman. 

Luotettavat lajitiedot yhdeltä luukulta 

Lajitietokeskuksessa on käytettävissä muun muassa maamme luonnontieteellisten kokoelmien digitoituja tietoja sekä Luomuksen tutkimus- ja pitkäaikaisseurantojen aineistot. Lajitietokeskuksessa on tällä hetkellä lähes 35 miljoonaa lajihavaintoa.  Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalan organisaatioiden aineistot kasvattavat havaintojen määrää huomattavasti. Näiden toimijoiden tuottama tieto on asiantuntijoiden keräämää tai tarkistamaa ja sitä myös päivitetään säännöllisesti. Tietoa kertyy inventointien, seurantojen ja tutkimusten yhteydessä. Viranomaisten päätöksenteossa tiedon luotettavuus on keskeistä, joten asiantuntijoiden varmistaman tiedon tarve korostuu.  

Valtaosa aineistosta on kaikkien saatavilla avoimesti Laji.fi-palvelusta. Uhanalaisten lajien suojelemiseksi osasta aineistoa ei julkaista kuitenkaan tarkkoja paikkatietoja, kuten julkisuuslaki edellyttää. Osassa aineistoja on myös muita, muun muassa tutkimuskäyttöön perustuvia käyttörajoituksia.  

Viranomaistehtäviä hoitavilla tiedon käyttäjillä, kuten ELY-keskuksilla ja kuntien kaavoittajilla, on sopimuksen perusteella jatkossa suora pääsy kaikkeen lajitietoon viranomaisportaalin kautta, kun aikaisemmin tietoja on jaettu eri toimijoiden kesken monia eri kanavia pitkin. Tämä on merkittävä parannus muun muassa maankäytön suunnitteluun.  

Tietoja jakavien tahojen lisäksi suora pääsy käyttörajoitettuun lajitietoon on ympäristöministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä, ELY-keskuksilla, Suomen metsäkeskuksella, Suomen riistakeskuksella, Ruokavirastolla ja jatkossa esimerkiksi kunnilla. 

Muita merkittäviä lajitiedon käyttäjiä ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointeja tekevät konsultit, yritykset, metsätalous ja tutkijat. Näiden käyttäjien perustellut pyynnöt käyttää rajoitettua aineistoa ohjataan Lajitietokeskuksen Laji.fi palvelun kautta aineistopyyntöjärjestelmään, jossa tiedon omistajat voivat valtuuttaa aineistojen käyttämiseen 

Yhden luukun -periaate edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua 

Sopimus on merkittävä askel Suomen Lajitietokeskuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tiedon löydettävyyteen ja saavutettavuuteen perustuvan, kansallisesti kattavan toimintamallin luominen on suuri kulttuurinmuutos. Yhden luukun -periaatteen noudattamisen ja lajitiedon avoimuuden hyödyistä oltiin lopulta hyvin yksimielisiä. Kun tieto on mahdollisimman helposti saatavissa, lajien esiintymät ja sopivien elinympäristöjen säilyttäminen voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa entistä paremmin. 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aino Juslén, eläintieteen yksikön johtaja, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, aino.juslen@helsinki.fi, 050 310 9703

Kari Lahti, biodiversiteetti-informatiikan yksikön päällikkö, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, kari.lahti@helsinki.fi, 0400 727 955

Kuvat

Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne, on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Kuva: Pekka Malinen (CC BY-NC-4.0)
Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne, on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Kuva: Pekka Malinen (CC BY-NC-4.0)
Lataa
Pikkuapollon havaintokartta.
Pikkuapollon havaintokartta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kortikosteroidihoitoa raskausaikana saaneiden äitien lapsilla muita enemmän kehityksen ja käyttäytymisen häiriöitä20.5.2020 08:00:00 EESTTiedote

Uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä äidille annettava kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja. Hoidon saaneilla lapsilla todetaan kuitenkin enemmän psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä kuin muilla lapsilla, kertoo Helsingin yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme