Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lisäävät sekä koirien että ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta

Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti sisällytetään maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan eläinten tunnistamislainsäädäntöön. Ministeriön teettämä selvitys tunnistusmerkintärekisterin perustamisesta valmistuu syksyllä.  

– Koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on säädetty lähes kaikissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa, ja on upeaa, että tämä erittäin tärkeä ja laajasti peräänkuulutettu asia on viimeinkin edennyt. Ilman tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä tietoa koiran alkuperästä, myyjästä tai välittäjästä, omistajasta, kasvatusoloista, terveydentilasta tai luonteesta ei ole kirjattuna minnekään. Yhdessä ne ovatkin kuin koiran sosiaaliturvatunnus, jotka tuovat turvaa sekä koirille että ihmisille niin ennaltaehkäisevästi kuin ongelmatilanteissa, Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kiittelee.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät eläinten hyvinvointia hyvin laaja-alaisesti. Ne tukevat puuttumista koirien laittomaan maahantuontiin ja pentutehtailuun, kun valvonnan työkalupakin vahvistumisen lisäksi tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin puuttuminen antaa koiranostajille vahvan signaalin siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Lisäksi eläinten hyvinvointilakiin esitetty eläinten hallitsemattoman lisääntymisen valvonta on erittäin vaikeaa, jos koirat eivät ole yksilöllisesti tunnistettavissa. Rekisteröimättömien koirien hyvinvointia ja jalostusta on mahdotonta valvoa.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti parantavat myös löytökoirien asemaa, kun koiran omistaja on parhaimmillaan mahdollistaa selvittää heti. Tällöin voidaan välttyä säilöönotolta ja joissain tapauksissa myös lopetuksilta. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistävät myös koirien hyvää huolenpitoa ja puuttumista koiran ongelmakäytökseen. Ne parantavat sekä koirien että ihmisten turvallisuutta myös tautien ehkäisyssä ja jäljittämisessä.

Kennelliitolla valmius osallistua rekisterin perustamiseen

Tilastokeskuksen vuoden 2016 kuluttajatutkimuksen mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa. Laskettuna koiran 10 vuoden odotetulla elinajalla, Suomen Kennelliiton koirarekisterissä on näistä yli 530 000 koiraa. Varsinaisen sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi Kennelliitolla on tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteri, johon voi kirjata sekarotuisen tai ulkomailta tuodun koiran. Tässä niin sanotussa FIX-rekisterissä on jo yli 16 000 koiraa. Kennelliitolla on valmius osallistua myös virallisen rekisterin perustamiseen.

Kaikkiaan Kennelliiton koirarekisteriin on kirjattu 2,1 miljoonan koiran tiedot 1940-luvulta alkaen. Sähköisen koirarekisterin toteutti vuonna 2008 ohjelmistoyhtiö Prettybit Projects Oy, jonka osakekannan Kennelliitto osti vuonna 2016. PrettyBit Projectsilla on yhteensä kuusi työntekijää Tampereella ja Espoossa. PrettyBit Projects tuottaa myös muut Kennelliiton sähköiset palvelut, kuten koirien terveys-, koe- ja näyttelytuloksia sisältävän kaikille avoimen jalostustietojärjestelmän, kansainvälisestikin kysytyn online-tulospalvelun ja Omakoira-järjestelmän.

– TUPAS-tunnistautumiseen perustuvalla koirarekisterillä on vahva tietoturva. Kennelliiton nykyisen rekisterin laajentaminen kattamaan kaikki koirat olisi teknisesti toteuttavissa varsin pienellä järjestelmämuutoksella, kertoo PrettyBit Projects Oy:n toimitusjohtaja Juha Tenhunen.

Vuonna 2015 valmistuneen Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan Euroopan eri maissa virallinen rekisteri on toteutettu eri tavoin. Pohjoismaista pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on ollut Tanskassa pakollista jo vuodesta 1993. Rekisteriä ylläpitää yhdistys. Ruotsissa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on ollut lakisääteistä vuodesta 2001 ja siitä vastaa Jordbruksverket.

– Valtakunnan tasolla päätetään rekisterin sisällöstä, ylläpitäjästä ja kustannuksista myös omistajalle. Uuden rekisteröintijärjestelmän rakentamisen sijaan olisi kaikkien kannalta kustannustehokasta hyödyntää olemassa olevaa järjestelmää. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan ministeriön selvityksen valmistumista, Lehkonen toteaa.

Eläinten hyvinvointilaki on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn alkusyksystä. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021 maakuntauudistuksen yhteydessä. Lakia tarkentavien asetusten valmistelu aloitetaan ministeriön mukaan tänä vuonna.