”Ihmisten kriisinsietokykyä vahvistaa osaltaan se, että Suomessa on luottamusta oikeusvaltion ja oikeus-järjestelmän toimintaan. Järjestelmän toimintakyvystä, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoi-keuksien turvaamisesta tulee huolehtia myös muuttuneessa turvallisuustilanteessa”, kansanedustaja, lakivaliokunnan sd-valiokuntavastaava Paula Werning sanoo.

Muuttunut turvallisuustilanne tulee lisäämään erilaisten rikosten määrää. Monia hybridivaikuttamisen alle lukeutuvia keinoja voidaan käsitellä myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi informaatiovai-kuttamiseen voi liittyä uhkailua, kun taas palvelunestohyökkäys voidaan rangaista tietoliikenteen häirin-tänä. Sotaa pakenevien siviilien, erityisesti naisten ja lasten, haavoittuvaan asemaan liittyy hyväksikäytön riski esimerkiksi ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön osalta.

”Suomen on nyt varauduttava monenlaisiin vaikutuksiin muuttuneen turvallisuustilanteen seurauksena. Niitä tulee hyvin todennäköisesti näkymään niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. On myös pidettävä kiinni siitä, että rikosketju toimii ja rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan. Myös tällä lisätään luot-tamusta yhteiskunnan toimintaa kohtaan”, kertoo kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

”Venäjä on toimillaan loukannut vakavasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja syyllisyys tulee selvit-tää perin pohjin. On tärkeää, että Suomi on mukana tukemassa Ukrainassa tehtyjen sotarikosten tutkin-taa. Tuki yhtäältä EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön kautta ja toisaalta kansainväliselle rikostuomioistui-melle (ICC) on tärkeää, että sotarikokset saadaan tutkittua ja saatettua syytteeseen”, kansanedustaja Matias Mäkynen toteaa.