Lämmin kevät ja alkukesä parantavat Pohjolan laululintujen pesintämenestystä
Tuore suomalaiseen pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että pikkulintujen poikastuotto on korkeampaa lämpimien keväiden ja kesien jälkeen. Kylmä sää vähentää hyönteisravinnon määrää, heikentää mahdollisuutta pesiä toistamiseen saman kesän aikana ja altistaa poikaset kylmettymiselle.
– Moni varmasti vielä muistaa viime vuoden kylmän loppukevään ja alkukesän. Silloin oli myös koko seurantahistorian heikoin poikastuotto pikkulinnuilla, kertoo tutkija Kalle Meller Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Lämpötilan vaikutus erilainen eri puolilla Eurooppaa
Lämpimät kevätkelit paransivat poikastuottoa Suomessa niin Euroopassa talvehtivilla lähimuuttajilla kuin tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla.
Etelämpänä tilanne saattaa puolestaan olla päinvastainen, sillä Länsi-Eurooppaan myöhään saapuvien kaukomuuttajien on havaittu olevan lämpiminä keväinä ongelmissa. Hyönteiset nimittäin reagoivat lämpötilaan lintuja nopeammin ja poikastuoton kannalta tärkeä hyönteisravinnon huippu voi ajoittua aikaisina ja lämpiminä keväinä ennen kuin kaukomuuttajien poikaset ehtivät kuoriutua. Pohjolassa kaukomuuttajilla ei näyttäisi olevan vastaavaa ongelmaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä poikastuotto Suomessa kasvatti pesimäkantoja seuraavana vuonna tänne kaukaa muuttavilla muttei lähialueilta saapuvilla.
– Euroopassa talvehtivien lähimuuttajien pesimäkantoihin vaikuttavat pesimämenestyksen lisäksi talven ankaruudesta riippuva kuolleisuus, pohtii tutkija Markus Piha Luomuksesta.
Vaikka toukokuun ja kesäkuun alun lämpötilat eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosikymmeninä, lämpenevä ilmasto voi kasvattaa pikkulintujen pesimäkantojen kokoa Pohjois-Euroopassa ainakin lyhyellä aikajänteellä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden kanssa ja perustuu vapaaehtoisten rengastajien keräämään seuranta-aineistoon 20 pikkulintulajilla vuodesta 1987 lähtien. Tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Oecologia-tiedesarjassa.
Alkuperäisjulkaisu: A positive relationship between spring temperature and productivity in 20 songbird species in the boreal zone
Lisätietoja:
Tutkija Kalle Meller, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, kalle.meller@helsinki.fi, puh 050 430 4496
Tutkija Markus Piha Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, markus.piha@helsinki.fi, puh 050 318 2350
Tutkija Anssi Vähätalo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, anssi.vahatalo@jyu.fi, 040 805 4744
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Traaginen gorillatarina joka päättyy Helsingin Luonnontieteelliseen museoon13.7.2018 08:25 | Tiedote
Luonnontieteellisen museon toisessa kerroksessa näyttelyvitriinistä katsoo surumielisesti gorillanaaras. Vasta äskettäin tämän gorillan traaginen tausta tuli esiin – se on yksi Dian Fosseyn Sumuisten vuorten gorilloista.
Luotettava diagnostiikka ja hypernopea hoitoketju – aivoinfarktipotilaiden hoito HUSissa on maailman huippua13.7.2018 07:00 | Tiedote
Helsingin yliopistolliseen sairaalaan on vuosien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksena rakennettu maailman tehokkain aivoinfarktipotilaiden päivystyshoitoketju. Neurology-lehdessä vastikään julkaistu tutkimus osoittaa, että hoitoketju toimii paitsi äärimmäisen nopeasti myös luotettavasti.
Suomalaistutkimus: Sydänkuoleman riski kasvaa, jos veren ’pahaa’ kolesterolia kuljettavat hiukkaset ovat huonolaatuisia11.7.2018 14:44 | Tiedote
Juuri julkaistussa suomalaistutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa veren ”pahaa” kolesterolia kuljettavien LDL-hiukkasten huonon laadun ennustavan sydänkuolemaa.
Itämeren ensimmäinen kotoperäinen kalalaji sai nimen11.7.2018 13:32 | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat tunnistivat ja nimesivät uuden kotoperäisen kalalajin "Itämeren kampelan" Itämeressä. Kalalajin latinankieliseksi nimeksi tuli Platichthys solemdali.
Tieteisfiktion harrastajat suhtautuvat aivojen digitointiin myönteisesti11.7.2018 13:05 | Tiedote
Mind upload -teknologian tavoitteena on tehdä ihmisen aivoista toimiva kopio tietokoneeseen. Tätä aivojen digitointiin ja yksityiskohtaiseen solutason kuvaamiseen liittyvää teknologiaa kehitetään tällä hetkellä miljardien rahoituksella. Tieteisfiktiota harrastavat ihmiset suhtautuvat teknologiaan muita positiivisemmin.
Tavin poikaset rakastavat ekosysteemi-insinööriä6.7.2018 14:00 | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa tavipoikueiden suosivan majavapatojen yläpuolelle muodostuvia tulvalampia. Monilla alueilla majavan patoaltaiden määrä on jopa tärkein tekijä tavien poikastuotolle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme