Lämmin kevät ja alkukesä parantavat Pohjolan laululintujen pesintämenestystä
Tuore suomalaiseen pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että pikkulintujen poikastuotto on korkeampaa lämpimien keväiden ja kesien jälkeen. Kylmä sää vähentää hyönteisravinnon määrää, heikentää mahdollisuutta pesiä toistamiseen saman kesän aikana ja altistaa poikaset kylmettymiselle.
– Moni varmasti vielä muistaa viime vuoden kylmän loppukevään ja alkukesän. Silloin oli myös koko seurantahistorian heikoin poikastuotto pikkulinnuilla, kertoo tutkija Kalle Meller Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Lämpötilan vaikutus erilainen eri puolilla Eurooppaa
Lämpimät kevätkelit paransivat poikastuottoa Suomessa niin Euroopassa talvehtivilla lähimuuttajilla kuin tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla.
Etelämpänä tilanne saattaa puolestaan olla päinvastainen, sillä Länsi-Eurooppaan myöhään saapuvien kaukomuuttajien on havaittu olevan lämpiminä keväinä ongelmissa. Hyönteiset nimittäin reagoivat lämpötilaan lintuja nopeammin ja poikastuoton kannalta tärkeä hyönteisravinnon huippu voi ajoittua aikaisina ja lämpiminä keväinä ennen kuin kaukomuuttajien poikaset ehtivät kuoriutua. Pohjolassa kaukomuuttajilla ei näyttäisi olevan vastaavaa ongelmaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä poikastuotto Suomessa kasvatti pesimäkantoja seuraavana vuonna tänne kaukaa muuttavilla muttei lähialueilta saapuvilla.
– Euroopassa talvehtivien lähimuuttajien pesimäkantoihin vaikuttavat pesimämenestyksen lisäksi talven ankaruudesta riippuva kuolleisuus, pohtii tutkija Markus Piha Luomuksesta.
Vaikka toukokuun ja kesäkuun alun lämpötilat eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosikymmeninä, lämpenevä ilmasto voi kasvattaa pikkulintujen pesimäkantojen kokoa Pohjois-Euroopassa ainakin lyhyellä aikajänteellä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden kanssa ja perustuu vapaaehtoisten rengastajien keräämään seuranta-aineistoon 20 pikkulintulajilla vuodesta 1987 lähtien. Tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Oecologia-tiedesarjassa.
Alkuperäisjulkaisu: A positive relationship between spring temperature and productivity in 20 songbird species in the boreal zone
Lisätietoja:
Tutkija Kalle Meller, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, kalle.meller@helsinki.fi, puh 050 430 4496
Tutkija Markus Piha Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, markus.piha@helsinki.fi, puh 050 318 2350
Tutkija Anssi Vähätalo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, anssi.vahatalo@jyu.fi, 040 805 4744
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Opettajankoulutusta uudistetaan Suomessa21.5.2018 13:50 | Tiedote
Miksi uudistaa jo kansainvälisesti erinomaiseksi kehuttua opettajankoulutusta? Mitä opettajan on osattava nyt ja tulevaisuudessa? Helsingin yliopistosta johdetussa ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa laajassa opettajankoulutuksen uudistamishankkeessa etsitään ratkaisuja ja tarjotaan koulutusta ja tukea nykyisille ja tuleville opettajille. Hankkeen 12 osahanketta johtavat professorit ja dosentit Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa ja hanketta koordinoi professori Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskuksesta.
Suomalaisuus on vahva viitekehys koulutuksen kentässä21.5.2018 13:05 | Tiedote
Suomalaisuus ja suomalainen koulutus herättävät mielenkiintoa ympäri maailmaa. Aiheita koskevissa keskusteluissa korostuu tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja erinomaisuuden eetos. Kansainvälisestä näkökulmasta suomalainen yhteiskunta, elämä ja koulutuksen laatu näyttävät olevan hyvällä mallilla: oppimista mittaavien vertailujen mukaan koulutuksellinen tasa-arvoisuus tuottaa laatua oppimisessa. Suomalaisen koulun menestys siivittää myös monia koulutusvientihankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja yksityisen yritystoiminnan areenoilla.
Yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR järjestää ilmastofestivaalin ja toimintansa avajaiset Tiedekulmassa perjantaina 25.5.201817.5.2018 14:26 | Tiedote
Helsingin yliopistoon perustettiin vuoden 2018 alussa Ilmakehätieteiden keskus INAR, Institute for Atmospheric and Earth System Research. Perjantaina 25.5. keskus tutkijoineen esittäytyy yliopiston Tiedekulmassa. Festivaaliohjelmaa on aamusta iltaan. Tervetuloa mukaan!
Gravitaatioaallot ja ajan suunnan kääntäminen; kaksi maailmankaikkeuden aihetta fysiikan nobelistien luennoidessa Helsingissä toukokuussa16.5.2018 14:04 | Tiedote
Helsingin yliopistossa luennoi toukokuun lopussa kaksi fysiikan nobelistia. Tilaisuudet ovat avoimia. Torstaina 24.5. kello 17.00 yliopiston juhlasalissa luennoi vuoden 2004 fysiikan nobelisti Frank Wilczek otsikolla The strange, unfinished story of time reversal. Viikon kuluttua torstaina 31.5. kello 10.00 Kumpulassa alkavassa symposiumissa vuoden 2017 fysiikan nobelisti Rainer Weiss puhuu otsikolla The beginnings of gravitational wave astronomy.
Väitös: Aasian katolisen kirkon teologia on inklusiivista16.5.2018 13:06 | Tiedote
Länsimaisiin rakenteisiin sidoksissa olevan opetuksen sijaan Aasian katolinen kirkko tulkitsee ja ilmaisee kristinuskoa maanosan ominaispiirteet huomioiden. Teologiassa korostuu pyrkimys harmoniaan ja erilaisten näkemysten toisiaan täydentävyys. Toisten uskontojen seuraajat mielletään ”kanssapyhiinvaeltajiksi”.
Kaupungistuminen ja energiantuotannon tekninen kehitys helpottavat Itämeren ympäristötavoitteisiin pääsyä16.5.2018 07:00 | Tiedote
Itämeren suojelu ei ole täysin omissa käsissämme, sillä ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat siihen vahvasti. Elintarviketuotannon ja meriympäristöihin liittyvien tavoitteiden yhteensovittaminen aiheuttaa tulevaisuudessa suuria haasteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme