Lämmin kevät ja alkukesä parantavat Pohjolan laululintujen pesintämenestystä
Tuore suomalaiseen pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että pikkulintujen poikastuotto on korkeampaa lämpimien keväiden ja kesien jälkeen. Kylmä sää vähentää hyönteisravinnon määrää, heikentää mahdollisuutta pesiä toistamiseen saman kesän aikana ja altistaa poikaset kylmettymiselle.
– Moni varmasti vielä muistaa viime vuoden kylmän loppukevään ja alkukesän. Silloin oli myös koko seurantahistorian heikoin poikastuotto pikkulinnuilla, kertoo tutkija Kalle Meller Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Lämpötilan vaikutus erilainen eri puolilla Eurooppaa
Lämpimät kevätkelit paransivat poikastuottoa Suomessa niin Euroopassa talvehtivilla lähimuuttajilla kuin tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla.
Etelämpänä tilanne saattaa puolestaan olla päinvastainen, sillä Länsi-Eurooppaan myöhään saapuvien kaukomuuttajien on havaittu olevan lämpiminä keväinä ongelmissa. Hyönteiset nimittäin reagoivat lämpötilaan lintuja nopeammin ja poikastuoton kannalta tärkeä hyönteisravinnon huippu voi ajoittua aikaisina ja lämpiminä keväinä ennen kuin kaukomuuttajien poikaset ehtivät kuoriutua. Pohjolassa kaukomuuttajilla ei näyttäisi olevan vastaavaa ongelmaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä poikastuotto Suomessa kasvatti pesimäkantoja seuraavana vuonna tänne kaukaa muuttavilla muttei lähialueilta saapuvilla.
– Euroopassa talvehtivien lähimuuttajien pesimäkantoihin vaikuttavat pesimämenestyksen lisäksi talven ankaruudesta riippuva kuolleisuus, pohtii tutkija Markus Piha Luomuksesta.
Vaikka toukokuun ja kesäkuun alun lämpötilat eivät ole merkittävästi muuttuneet viime vuosikymmeninä, lämpenevä ilmasto voi kasvattaa pikkulintujen pesimäkantojen kokoa Pohjois-Euroopassa ainakin lyhyellä aikajänteellä.
Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden kanssa ja perustuu vapaaehtoisten rengastajien keräämään seuranta-aineistoon 20 pikkulintulajilla vuodesta 1987 lähtien. Tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Oecologia-tiedesarjassa.
Alkuperäisjulkaisu: A positive relationship between spring temperature and productivity in 20 songbird species in the boreal zone
Lisätietoja:
Tutkija Kalle Meller, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, kalle.meller@helsinki.fi, puh 050 430 4496
Tutkija Markus Piha Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, markus.piha@helsinki.fi, puh 050 318 2350
Tutkija Anssi Vähätalo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, anssi.vahatalo@jyu.fi, 040 805 4744
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu medialle: Rehtori ja satusetä Topelius palaa Helsingin yliopistoon marraskuussa 201812.11.2018 09:00 | Kutsu
Kaikkien suomalaisten tuntema satusetä Zachris (Sakari) Topelius herää eloon Helsingin yliopistomuseossa marraskuussa, kun ensi-iltansa saa 28.11. klo 18 näytelmä Topeliuksen elämästä.
Vuoden nimiksi valittiin Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht9.11.2018 15:11 | Tiedote
Helsingi Sõnumid, Maaelu Tulevik ja Pealinnaleht on valittu Vuoden nimiksi 2018. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Skotlantilainen hiiri ja suomalainen potilas paljastivat aikaisen Parkinsonin taudin taustalla piilevän geenivirheen8.11.2018 15:24 | Tiedote
Skotlantilaisen hiiren ja suomalaisen potilaan väliltä löytyi yllättävä molekyylitason linkki, joka johdatti tutkijat Parkinsonin tautiin liittyvän geenivirheen jäljille. Tulokset saattavat avata uusia mahdollisuuksia hoitomenetelmien kehittämiselle.
/// Huom. korjattu väitöspaikka/// Kantojen korjuu pienentää maaperän hiilivarastoa8.11.2018 11:31 | Tiedote
/// Huom. korjattu väitöspaikka: auditorio B2 Raisio-sali (Latokartanonkaari 7)/// Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvisi, että kantojen korjuu ja keinotekoisen pohjaveden tuotanto häiritsevät pitkään metsämaaperän toimintaa ja toipumista muokkauksesta.
Suosittu Elements of AI -tekoälykurssi nyt myös suomeksi – jatkokurssi julkaistaan ensi vuonna8.11.2018 08:00 | Tiedote
Teknologiayhtiö Reaktorin ja Helsingin yliopiston kehittämän Elements of AI -verkkokurssin voi suorittaa nyt myös suomen kielellä. Alun perin toukokuussa englanniksi julkaistu kaikille avoin ja maksuton verkkokurssi on saanut jo satatuhatta ihmistä ympäri maailman tutustumaan tekoälyn alkeisiin.
Suojelualueet auttavat linnustoa sopeutumaan ilmastonmuutokseen7.11.2018 15:22 | Tiedote
Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme