Lannoitteiden hinta rajussa nousussa – kuinka käy metsälannoituksen?
Tähän asti lannoittamisen kustannuksista vajaa puolet on aiheutunut itse lannoitteesta ja loput kuljetuksesta, levityksestä ja työn organisoinnista. Tilastojen mukaan kivennäismailla kasvatuslannoituksen hehtaarikustannus on ollut 350 euron luokkaa, mutta korkeimmilla lannoitehinnoilla se nousee nyt jopa 500 euroon. Samalla lannoituksen vuotuinen prosentuaalinen tuotto puolittuu.
Tapion, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä (VaMeLa) -hankkeen tavoitteena on selvittää esteet, jotka rajoittavat lannoituksen käyttöä Suomen yksityismetsissä.
– Tekemämme selvityksen perusteella raju hintakehitys on jo keskeyttänyt monet hankkeet tai siirtänyt niitä eteenpäin. Lannoitusten määrän on arvioitu romahtavan jopa noin puoleen normaalista eri puolilla Suomea, kertoo VTT:n erikoistutkija Jyrki Raitila.
Yleisesti metsälannoituksen hyödyistä ollaan yksimielisiä. Se on nopea ja kustannustehokas tapa edistää nuoren tai varttuneen, hoidetun havupuuvaltaisen kasvatusmetsän järeytymistä. Lannoitus on myös erinomainen ilmastoteko, sillä nopeammin kasvava puusto sitoo ilmasta enemmän hiilidioksidia.
– Vaikka hintakehitykseen on jo reagoitu, kustannusten nousun jälkeenkin metsälannoitus on edelleen varsin kannattava metsänparannustoimi sisäisen koron ollessa viiden ja kymmenen prosentin välillä. Nähtäväksi jää, onko maakaasun hinnannousu ohimenevä ilmiö ja miten lannoitteiden valmistuskustannukset kehittyvät. On kuitenkin ymmärrettävää, että rajut kustannusvaihtelut ovat aina omiaan aiheuttamaan markkinahäiriöitä, toteaa Raitila.
Metsälannoitus on nopea ja tehokas keino lisätä metsien kasvua
Kivennäismailla puuston kasvua rajoittaa eniten typen puute, turvemailla puolestaan niukkuutta on usein kalista ja fosforista. Lannoituksella ravinnetasapainoa voidaan olennaisesti parantaa ja saada nopeasti lisäkasvua aikaiseksi. Joillakin kasvupaikoilla on tarvetta terveyslannoitukselle, jolloin lisätään esimerkiksi booria sitä tarvitseville metsiköille.
Etelä- ja Väli-Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä yhdellä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla, turvemailla PK- tai tuhkalannoituksella vuositasolla jopa 2–4 kuutiota. Pohjois-Suomen kivennäismailla saavutetaan 60–80 % Etelä-Suomen kasvunlisäyksestä. Lannoituksen vaikutus on kivennäismailla kuudesta kymmeneen vuotta ja ojitetuilla turvemailla jopa kolmekymmentä vuotta. Lannoituksia voidaan toteuttaa useampia puuston kiertoajan aikana.
– Tuhkalannoitteiden kilpailukyky metsälannoituksessa on myös kasvanut, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet. Kaikki muodostuvat puutuhkat eivät kuitenkaan ohjaudu lannoitekäyttöön, koska ne eivät täytä lannoitelainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi haasteena ovat lannoitekäytön kustannukset tuhkan tuottajalle, jotka ovat usein maarakennuskäyttöä korkeammat, kertoo VTT:n erikoistutkija Kirsi Korpijärvi.
VaMeLa-hankkeen alustavista tuloksista kerrotaan väliseminaarissa 28.4.2022
Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä (VaMeLa) -hankkeessa kehitetään lannoituskäytäntöjä ja tarkastellaan lannoitusten vaikutuksia erityisesti yksityismetsissä. Tavoitteena on kartoittaa keinovalikoimaa ja kehityspolkuja lannoituspinta-alojen kasvattamiseen. Hankkeen alustavista tuloksista ja etenemisestä kerrotaan to 28.4.2022 klo 9.30–11.45 järjestettävässä väliseminaarissa. Webinaarina järjestettävään tapahtumaan voi ilmoittautua 26.4. asti tästä linkistä.
VaMeLa-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.
Lisätietoja
Jyrki Raitila, VTT, jyrki.raitila@vtt.fi, 040 719 5117
Kirsi Korpijärvi, VTT, kirsi.korpijarvi@vtt.fi, 040 52 98464
Matti Virkkunen, VTT, matti.virkkunen@vtt.fi, 040 545 1743
Tommi Tenhola, Tapio, tommi.tenhola@tapio.fi, 029 432 6061
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä tapio.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija - metsäntuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tapio
Päivitetty Yhteismetsän vero-opas tarjoaa jäsenneltyä tietoa ja käytännönläheisiä esimerkkejä14.2.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhteismetsän vero-opas on kattava käsikirja yhteismetsän talousasioihin. Se sopii yhteismetsien luottamus- ja toimihenkilöille, kirjanpitäjille sekä yhteismetsän perustamista suunnitteleville.
EU kiinnostui maaperästä – miksi myös metsänomistajan pitäisi?1.2.2024 13:18:46 EET | Tiedote
Maaperä toimii kasvualustana, elinympäristönä, veden suodattajana, ravinteiden kierrättäjänä ja hiilivarastona. Siksi maaperän hyvästä kunnosta on syytä pitää huolta. Miten maaperä tulisi huomioida metsänhoidossa? Entä mitä uutta tuo tullessaan EU:n maaperädirektiivi suomalaisten metsien näkövinkkelistä? Metsäntuntijat-podcastin uudessa jaksossa aiheesta keskustelevat neuvotteleva virkamies Paula Perälä ympäristöministeriöstä, tutkija Tiina Törmänen Lukesta ja luonnonhoidon johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.
Uudet suositukset metsien harvennuksiin ja luonnonhoitoon on julkaistu30.1.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Metsänhoidon suosituksia on viime vuonna uudistettu merkittävästi. Tuoreeseen tutkimustietoon pohjautuvia toimintamalleja on nyt saatavilla kasvatusmetsien harvennuksiin, luontokohteiden tunnistamiseen ja turvaamiseen, vesiensuojeluun ja suometsien hoitoon sekä energiapuun korjuuseen. Uudistukset esiteltiin Tapion järjestämässä webinaarissa 30.1.
Metsäisiä direktiiviluontotyyppejä käsittelevä raportti tuo lisätietoa EU:n biodiversiteettistrategian kansallisten sitoumusten valmisteluun17.1.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Luontodirektiivin toimeenpanoa tukevassa hankkeessa selvitettiin neljän puustoisen luontotyypin tilaa, niitä koskevia tietopuutteita ja keinoja luontotyyppien turvaamiseksi. Tuloksia esitellään webinaarissa keskiviikkona 17.1. klo 14–16.
Turvetuotantoon vuokratun alueen palautus on tärkeä vaihe turvetuottajalle ja maanomistajalle – uusi neuvontamateriaali antaa vinkkejä11.1.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Merkittävä osa Suomen turvetuotantoalueista sijaitsee vuokramailla. Maanomistajan kannattaa valmistautua alueensa palautukseen hyvissä ajoin, ja suunnitella uutta maankäyttöä huolellisesti. Tapion koostama neuvontamateriaali antaa tietoa erityisesti vuokrasopimuksen päättymisen vaiheeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme