Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Länsi- ja Sisä-Suomen valmiustoimikunta: Varautumisessa on keskeisesti kyse myös kyvystä kuvitella erilaisia ja tuntemattomia uhkia

Jaa

Länsi- ja Sisä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui 13.1.2022 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa päivittämään tilannekuvaa koronan ja muiden ajankohtaisten turvallisuushavaintojen osalta. Tutkija Ossi Heino Tampereen yliopistosta kertoi valmiustoimikunnalle kriiseistä oppimisesta kriittisestä ja syvällisemmästä lähestymiskulmasta.

Valmiustoimikunnan puheenjohtaja, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Marko Pukkinen kertoi koronatilannekatsauksessaan, että ilmaantuvuusnäkymät ovat valitettavan tutut ja huonot koko valtakunnassa. ”Karmeita numeroita. Onko nyt kuitenkin neljännen aallon huippu jo saavutettu ja jo ehkä ohitettukin, vaikea arvioida”, totesi Pukkinen ja pohti myös sitä miltä lukemakäyrät ilman rokotteita voisivat näyttää.

Pukkinen nosti esiin suotuisan rokotuskattavuuden edistymisen ikäryhmittäin, myös lasten ja nuorten osalta. Vaikka teho-osastoilla tilanne on juuri nyt suhteellisesti parempi, hän huomioi perus- ja erikoissairaanhoidon korkean ja huolestuttavan kuormitustason. Pukkinen mainitsi myös hallituksen valmistelut poikkeusoloja varten ja valmiuslain käyttöönoton mahdollisuuden, kun sairaanhoidon kantokykyä pyritään turvaamaan.

Ylijohtaja Pukkinen kertoi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa olevan paraikaa meneillään neljän sairaanhoitopiirin kuulemisvaihe tartuntatautilain eri pykäliin perustuvien päätösten valmistelussa. Tällä hetkellä tartuntatautilain pykälä 58 g mukaisia tilojen sulkemista koskeva päätös on voimassa vain Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Pukkisen mukaan alueilla on havaittavissa pyrkimys pitää lapset ja nuoret rajoitustoimien ulkopuolella, mikä vaikuttaa olevan myös sairaanhoitopiirien näkemys.

Ajankohtainen turvallisuustilanne ja muut havainnot

Elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö -toimikunta (ELVAR) nosti esiin tuoreimman tilannekatsauksensa 13.1.2022 Huoltovarmuuskeskukselle, jonka mukaan ELVAR-toimintaan osallistuvilla yrityksillä on varsin hyvä tilanne toiminnan ja tuotannon osalta omikronvariantin leviämisestä huolimatta. Huoltovarmuuskriittistä tuotantoa suojellaan nyt kaikin keinoin koko maassa.

Alueellisesti tai kansallisesti merkittävät huoltovarmuuskriittiset toimijat suunnittelevat myös kriittisten tehtäviensä turvaamista, jolla pyritään takaamaan riittävät henkilöresurssit ja jatkuvuus mahdollisimman pitkään. Yleisesti ottaen alueen toimijat toivovat jäljitys- ja karanteenilinjausten muokkaamista tämänhetkiseen tilanteeseen sopivaksi niin, ettei huoltovarmuus ja jatkuvuudenhallinta pääse kärjistyneen työvoimapulan vuoksi liiaksi heikentymään.

Epidemiatilanteesta, terveydenhuollon kuormittumisesta ja näiden aiheuttamista uhkanäkymistä huolimatta valmiustoimikunta katsoi vallitsevan turvallisuustilanteen kokonaisuudessaan vakaaksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Viranomaisten valmiudessa tai suoritus- ja toimintakyvyssä ei havaittu puutteita. Valmiustoimikunta sopi kuitenkin vielä ylimääräisestä tilannekatsauskokouksesta tammikuun aikana kokonaistilanteen seuraamista varten.

Kriiseistä oppiminen ja kyky varautua myös odottamattomiin ja tuntemattomiin uhkiin

Tampereen yliopiston tutkija, tohtori Ossi Heinon puheenvuoro valmiustoimikunnassa jäsentyi kriiseistä oppimisen ristivetoisen ja haasteellisen teeman ympärille. Puheenvuoro pyrki selittämään, miksi opimme kriiseistä toistuvasti samankaltaisia asioita. Heinon lähestymistapa teemaan oli kriittinen ja sellaisenaan aktiiviseen ajatteluun tähtäävä. Hänen mukaansa keskeinen peruskysymys tässä liittyy siihen, voivatko tapamme varautua ja suhtautua varautumiseen itsessään tuottaa haavoittuvuutta.

Puutteet toimijoiden välisessä yhteistyössä, kommunikaatiossa, suunnitelmien kohdallisuudessa ja resurssien määrästä ovat toistuvasti havaittuja ja opittuja kriisinhallinnallisia ongelmakohtia. Kun yhteistyön parantaminen tähtää ideaan siitä, että kukin toimija pystyisi toteuttamaan ennalta laadittua tehtäväänsä mahdollisimman häiriöttömästi, vaalitaan oletusta tilanteen ilmaantumisesta aiemmin kohdattujen toisintona. Tehokkaat vasteet ennenkokemattomaan, odottamattomaan tilanteeseen voivat kuitenkin vaatia osakseen uudenlaisia tulkintoja, toimijaroolien muuttamista, toisen tontille astumista tai muuta ennalta hiotusta poikkeavaa.

Kommunikaation ja viestinnän osalta Heino nosti esiin esimerkin sähkön kantaverkon vakavasta häiriötilanteesta, joka lamauttaisi kantaverkkovälitteisestä sähköstä riippuvaiset toiminnot, mukaan lukien monet organisointikykyä palvelevat kommunikaatiovälineet. Kommunikaatio-ongelmien mieltäminen teknis-rationaalisina on kaiken kaikkiaan osa sitä kokonaisuutta, joka edesauttaa kompleksisuuden ja riippuvuuksien lisääntymistä. Tämä on itsessään haavoittuvuutta tuottava tekijä.

Toimintasuunnitelmien puutteellisuus on keskeinen kriiseistä havaittu ongelmakohta. Tällöin useimmiten tullaan havainneeksi, ettei todellisuus vastannut suunnitelmiin käsikirjoitettua oletusta tapahtumien kulusta, minkä vuoksi suunnitelmia on vastaavalla tavalla tarkennettava. Vaikka suunnitelmilla on kiistaton paikkansa varautumisessa niiden tarjotessa tarvittavaa selkeyttä ja nuotitusta epäselviin tilanteisiin, olisi Heinon mukaan varautumisessa tärkeää myös kehittää kyvykkyyttä toimia silloin, kun todellisuus jälleen poikkeaa oletetusta.

”Varautumisessa on kysymys valmistautumisesta paitsi aiemmin koettujen tilanteiden toistumiseen myös uuden ja ennalta tuntemattoman kohtaamiseen. Kyvykkyyden parantaminen ensimmäisen suhteen ei kuitenkaan väistämättä palvele jälkimmäistä”, tiivisti Heino esityksensä.

Lisätietoja

ylijohtaja Marko Pukkinen p. 0295 018 582

pelastusylitarkastaja Juha Vilkki p. 0295 018 506

etunimi.sukunimi@avi.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket
Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket



Aluehallintovirastossa edistämme perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Hoidamme myös lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueillamme. Toimintaamme ohjaa kahdeksan ministeriötä.

Aluehallintoviraston verkkosivut

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aluehallintovirasto/Regionförvaltningsverket

Informaatiovaikuttamiseen vastaaminen vaatii kriisinkestävyyttä vahvistavia tekoja ja viestintää - Itä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui12.8.2022 15:31:41 EEST | Tiedote

Informaatiovaikuttamisen tavoitteena on heikentää turvallisuuden tunnetta sekä aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa. Suojautumiseen tarvitaan henkistä kriisinkestävyyttä vahvistavia tekoja ja vahvaa viestintää. Itä-Suomen alueellinen valmiustoimikunta kokoontui luomaan yhteistä tilannekuvaa alueeltaan. Kokouksen pääteemana oli informaatiovaikuttaminen ja siihen vastaaminen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme