Lapin tiestölle ennustetaan paikoitellen vaikeaa kelirikkoa
Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kelirikon kehittymiseen ja teiden painorajoitustarpeeseen. Näillä näkymillä vaikein kelirikko olisi tulossa Tunturi- sekä Keski- ja Itä-Lappiin. Ongelmia voi tulla erityisesti teiden alkaessa sulaa, jolloin syntyy pintakelirikkoa.
Painorajoitusennuste
Lapin ELY-keskuksen painorajoitusennuste on laadittu paikallistuntemuksen, Ilmatieteenlaitoksen ennustemallin sekä Perco-asemien tietojen perusteella. Ennusteeseen vaikuttaa mm. pohjaveden korkeus, routaantumisaika sekä tiestön kelirikkoalttius. Syntyneet jäälinssit aiheuttavat sulaessaan helposti routaheittoja ja tien pintarakenteiden pehmenemistä ja sortumia. Ennusteen toteutumiseen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi kevään sääolosuhteet. Vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset vähentävät painorajoitustarvetta.
Lapin ELY-keskuksen tiestöä tullaan mahdollisesti painorajoittamaan noin 1160 km, joista päällystettyjen teiden osuus on 320 km ja sorateiden 840 km (liitteet 1 ja 2). Viimeisen viiden vuoden aikana toteutuneet painorajoitukset ovat vaihdelleet välillä 718-1045 km. Viime keväänä painorajoituksia asetettiin 1020 km matkalle.
Kelirikko vaatii malttia tienkäyttäjiltä
Kelirikko ilmenee ensin tien pintaosan pehmenemisenä ja myöhemmin tien rungon kantavuuden heikkenemisenä. Tienpitäjä varoittaa kelirikkoisista teistä teiden alkuun asetettavilla kelirikkomerkeillä. Tällaisilla teillä tulisi raskasta liikennettä välttää, jotta painorajoituksia ei tarvitsisi asettaa. Jos jokin kuljetus on todella välttämätön, tulisi se tehdä yöpakkasten aikana tienpinnan ollessa jäässä ja ennen kuin kantavuuden heikkenemistä alkaa tapahtua. Kuljetusajankohdasta tulisi neuvotella paikallisen aluevastaavan kanssa. Erityisesti puutavara olisi syytä kuljettaa pois teiden ollessa vielä jäässä, ennen kelirikon käynnistymistä.
Teille syntyneet liikennettä vaarantavat reiät voi merkitä esimerkiksi risulla tai havulla ja ilmoittaa niistä Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100.
Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä
Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla. Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia.
Asetetut painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Elintärkeiksi kuljetuksiksi katsotaan
- hälytysajoneuvot
- tienpitoajoneuvot
- linja-auto ja kirjastoauto reittiliikenteess
- työmatkaliikenne (työmatka raskaalla ajoneuvolla työkohteeseen ilman kuormaa)
- maidonkuljetus
- energiavoimaloiden päivittäisen toiminnan kannalta säännölliset ja välttämättömät turve-, energiapuukuljetukset ja vastaavat
- teuraseläinten kuljetus
- kevätkylvöihin liittyvien raskaiden maatalouskoneiden siirrot sekä siemenviljan ja lannoitteiden ym. kuljetus maatilan ja peltojen välillä
- eläinrehun ja kuiviketurpeen kuljetus (silloin, kun kulutus suhteessa varastotilojen kokoon ei anna mahdollisuutta kuljetusten ennakointiin)
- talousjätteiden keräily (sovitun aikataulun mukaan toimiva)
- tilakohtainen lietelannan ajo
- päivittäistavarakuljetus kauppaan
- myymäläautot
Myös elintärkeissä kuljetuksissa on pyrittävä pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin.
Sen sijaan esimerkiksi
- puutavara-,
- maa-aines-,
- polttoaine- ja
- rakennustarvikekuljetuksia sekä
- lannoitekuljetuksia maatiloille
ei katsota elintärkeiksi kuljetuksiksi. Näitä varten Lapin ELY-keskus voi myöntää tilapäisiä maksullisia kuljetuslupia painorajoitetuille teille. Lupaa ei saa kuitenkaan automaattisesti, vaan jokaisen tapauksen käsittelyssä otetaan huomioon kuljetuksen tarpeellisuus, kuljetuksen massa ja tien senhetkinen kunto. Lupia myöntävät aluevastaavat ja luvan hinta on 110€. Lupahakemuksen käsittely kestää pari työpäivää. Ohjeet ja hakemuslomake löytyvät Internet- osoitteesta: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kelirikkoajan-poikkeuslupa-maanteille.
Miten painorajoituksista päätetään?
Lapin ELY-keskuksen aluevastaava tekee painorajoituspäätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja tietä hoitavan alueurakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kevään painorajoitusennusteessa mainituille teille voidaan tarvittaessa asettaa painorajoitus vaikean kevään sään vuoksi tai jos esim. maa-aines- tai puutavarakuljetukset uhkaavat rikkoa tien.
Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden. Tiet sulavat aurinkoisilla ja varjoisilla paikoilla eri tahtiin.
Mistä saa tietoa kelirikkotilanteesta ja painorajoitetuista teistä?
Lapin ELY-keskuksen aluetta koskeva reaaliaikainen ja kattavin tieto kulloinkin vallitsevasta painorajoitustilanteesta löytyy Internet -osoitteesta https://liikennetilanne.tmfg.fi/ (valitse painorajoitukset). Painorajoituksista saa lisäksi tietoa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalta 0200 2100.
Tulevien vuosien kelirikko-ongelmia vähennetään vuosittain
Lapin ELY-keskus käyttää tänä vuonna kelirikkoisten sorateiden korjauksiin normaalin kunnossapidon lisäksi noin 140 000 €.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tienpidon asiantuntija Tiina Salmi puh. 0295 037 257, tiina.salmi(at)ely-keskus.fi ja aluevastaava Eero Kenttälä puh. 0295 037 231, eero.kenttala(at)ely-keskus.fi.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Rovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28
0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Lämmin sääjakso saa vesistöjen virtaamat hiljalleen nousuun Etelä-Lapissa25.4.2024 14:57:03 EEST | Tiedote
Lumen sulaminen Lapin alueella jatkuu sään lämmetessä. Yöpakkaset hidastavat tulvien alkua. Simojoella virtaama lähtee nousuun kuun vaihteessa. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Tornion Karhakkamaan tuulivoimahankkeen YVA-selostus edellyttää täydentämistä25.4.2024 11:21:04 EEST | Tiedote
Yhteysviranomainen ei antanut perusteltua päätelmää Karhakkamaan tuulivoimapuistoa ja 400 kilovoltin voimajohtoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
Lapin positiivinen työllisyyskehitys jatkui maaliskuussa24.4.2024 08:32:08 EEST | Tiedote
Työttömyyden väheneminen jatkui Lapissa. Maaliskuussa työttömiä oli Lapissa 7955 ja työttömyyden kehitys jatkui koko muuta maata myönteisempänä. Pitkäaikaistyöttömyys väheni Lapissa vuoden takaiseen verrattuna. Matkailu näkyy erityisesti Pohjois- ja Tunturi-Lapin sekä Rovaniemen seutukunnan työllisyydessä.
Kylmä sää hidastaa tulvakauden alkua Lapissa19.4.2024 14:05:59 EEST | Tiedote
Lapissa valmistaudutaan hiljalleen kevään tulvakauteen. Lumen sulanta käynnistyi Lapin alueella viime viikolla, mutta kuluvana viikkona sulaminen on hiipunut kylmän sääjakson seurauksena. Sään ennustetaan pysyvän kylmänä kuun loppuun asti. Vesistöjen virtaamien arvioidaan kääntyvän nousuun toukokuun puoliväliin mennessä. Sään lämmetessä jokien jäät heikkenevät nopeasti, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Lapissa korjataan tänä vuonna siltoja noin 9,2 miljoonalla eurolla12.4.2024 09:39:03 EEST | Tiedote
Lapissa uusitaan tai peruskorjataan tänä vuonna seitsemän siltaa ja tehdään pieniä rakenneosakohtaisia korjauksia noin 30 sillalla. Lisäksi Tervolan sillan kaksivuotinen peruskorjaus jatkuu ja EU:n osarahoittamana uusitaan Kalliosalmen silta. Siltojen ylläpitoon, joka sisältää siltojen tarkastukset, suunnittelun, korjaukset ja uusimiset, käytetään noin 9,2 M€.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme