Lappi vastaa matkailukysyntään investoimalla sadoilla miljoonilla
Matkailuinvestoinnit olivat Lapin liiton laskelmien mukaan viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Lapin kauppakamari on puolestaan laskenut investointipotentiaaliksi kymmenkertaisen euromäärän.
Matkailualan yritykset kasvattavat vauhdilla majoituskapasiteettia. Nykyisellään yöpymispaikkoja on pohjoisessa yli 100 000 mökkimajoitukset mukaan lukien.
- Kysyntää on paljon, joten lisäinvestoinnit ovat tarpeen. Matkailun kasvun kannalta investoinnit ovat tärkeitä myös laadun ja kilpailukykyisen hintatason ylläpitämiseksi. Hyvänä esimerkkinä onnistuneista investoinneista ovat noin tuhat iglua, jotka on rakennettu viime vuosina Lappiin, aluejohtaja Juuso Heinilä sanoo.
Yritysten investointiedellytyksiin ja Finnveran rooliin rahoittajana vaikuttavat useat yhtäaikaiset tekijät. Viime vuonna rahoitusjärjestelyissä näkyi muun muassa Euroopan investointipankin ESIR-takaus, jota voitiin hyödyntää riskinjaossa ja joka osittain myös korvasi Finnveran takauksia.
- Pankit ovat talouskasvun kirkastumisen ansiosta valmiita ottamaan enemmän riskiä. Toisaalta yritykset ovat paremmassa kunnossa ja pystyvät hoitamaan suuremman osan investointien rahoituksesta kassavirran avulla. Finnveran roolina on täydentää rahoitusmarkkinoita lainoin ja takauksin. Meille sopii erinomaisesti se, että pankit ottavat rahoituksesta aiempaa suurempaa roolia, Heinilä kertoo.
Koko Suomen matkailuviennin arvo on noin neljä miljardia euroa, josta Lapin osuus on noin neljännes. Suomessa on noin 29 000 matkailualan yritystä. Näistä Lapissa on noin 1 500 yritystä.
Iso osa matkailutulosta syntyy siitä, kun turisti ostaa paikallisia palveluja ja tuotteita.
- Jalostusarvo on valtavan korkea. Tuntuukin ihmeelliseltä, että osa pitää matkailua edelleen puuhasteluna, Heinilä sanoo.
Veturiyritykset ruokkivat laajaa alihankintaketjua
Ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi Lapissa viime vuonna lähes viidenneksellä 1,2 miljoonaan yöpymiseen. Parhaillaan käynnissä oleva sesonki näyttää yhtä hyvältä. Heinilän mukaan aasialaisten matkustusinto kasvaa, ja toimialaa jaetaan nyt uudelleen. Siitä huolimatta ulkomaisten turistien kolmen kärki tulee Englannista, Saksasta ja Ranskasta.
- Yritykset ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä, mutta nyt se on käsin kosketeltavaa. Hyvänä esimerkkinä ovat yhteiset varausjärjestelmät ja markkinointi. Koko matkailuklusteri toimii ja ajattelee verkostomaisesti, Heinilä kehuu.
Hän nostaa useita tahoja veturin rooliin. Vetureita ovat suurimpien matkailuyritysten lisäksi kunnat, lentoyhtiöt, Finavia ja yritysyhdistykset. Niiden ympärille on rakentunut verkostoja eri puolille Lappia.
- Lapin matkailu on keskeinen osa Suomi-brändiä. Puhtaus, turvallisuus, revontulet ja eksotiikka ovat vetonauloina. Suomen Lapissa on myös kehittyneempi infrastruktuuri kuin esimerkiksi Ruotsissa. On mahdollista, että lappilaiset yritykset hyödyntävät jatkossa asiakasverkostojaan ja kansainvälisiä kontaktejaan laajentuen eri puolelle Suomea. Se tukisi matkailun kehittymistä koko maassa.
Lisätietoja:
Juuso Heinilä, aluejohtaja, Finnvera, puh.029 460 2576
Lue artikkeli Finnveran uutishuoneessa:
Lappi vastaa matkailukysyntään - Erähotelli Nellim on panostanut miljoonia uusiin majoitustiloihin
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Rahoitus ja kasvu -katsaus: Teollisuuspolitiikka nosti päätään koronapandemian aikana, mutta vaihde jäi päälle – Valtiontukikilpailu on Suomelle myrkkyä18.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin laskusuhdanne syveni vuoden 2023 aikana, ja tällä hetkellä viennin odotukset lähitulevaisuudesta ovat yhtä pessimistiset kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Vientitaantumalla on merkittävät vaikutukset kansantalouteen, sillä vientisektori työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä. Lisäksi vientiin päätyvät hyödykkeet ovat yleensä korkeamman arvonlisän tuotteita, joten viennin vähenemisestä seuraa myös kansantalouden tuottavuuden lasku. Samaan aikaan suurten talousmahtien protektionistinen teollisuuspolitiikka rapauttaa kansainvälistä kauppaa ja lisää valtiontukipolitiikkaa. Koronapandemian aikana nousut teollisuuspolitiikka on jäänyt päälle ja vahvistunut.
Finnveran Rahoitus ja kasvu -katsaus 1/2024: ”Investoinnit odottavat EKP:n ensimmäistä koronlaskua” – Investointien lykkääminen osoittaa, ettei hyviä projekteja ole, arvioi pääekonomisti16.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Pk-yritysten rahoituskysynnän odotetaan pysyvän vaimeana seuraavien kuuden kuukauden aikana, ja investointeja on lykätty tai peruttu odottamaan korkotason laskua. Myös Suomen viennin odotus lähitulevaisuudesta on yhtä pessimistinen kuin koronapandemian pahimmassa vaiheessa. Erityisen ongelmallista tämän hetken tilanteessa on se, että syyt eivät ole pelkästään Suomen omissa käsissä vaan taustalla ovat globaali talouskehitys ja korkotaso. Taustalla on myös Suomen talouden syvempiä rakenteellisia haasteita, jotka heijastuvat investointien kannattavuuteen, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnvera ja kauppakamarit: Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi kilpailukykyä lisääviä viennin rahoitusratkaisuja21.3.2024 09:33:00 EET | Tiedote
Suomalaiset pk-yritykset eivät hyödynnä riittävästi erilaisia viennin rahoitusratkaisuja ja menettävät sen vuoksi kauppoja sekä altistuvat tarpeettomille luottotappioille. Riskeiltä suojautuminen ja maksuajan järjestäminen ostajalle tuovat kilpailukykyä. Kauppakamarit ja Finnvera käynnistävät yhdessä Vientikaupan rahoitus -kiertueen yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
Finnvera aloittaa vekselirahoituksen pienissä vientikaupoissa15.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finnvera alkaa rahoittaa vientikaupassa käytettäviä vekseleitä. Vekseli on vanha velkainstrumentti, joka nyt entisestään monipuolistaa Finnveran rahoitusmahdollisuuksia pienissä vientikaupoissa. Vekselirahoitus soveltuu pääomatavaroiden kauppaan, kun viejä ja ulkomainen ostaja ovat sopineet pitkästä, 2–5 vuoden maksuajasta ja vekseleiden käytöstä velkainstrumenttina. Vekselirahoitus, kuten Finnveran vuosi sitten käynnistämä vientiluottokin, on Finnveran ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n yhteistyönä myöntämä rahoitus. Nyrkkisääntönä on, että vekselirahoitusta käytetään, jos rahoitustarve on noin 0,2–2 miljoonaa euroa ja vientiluottoa tyypillisesti suurempiin, 2–20 miljoonan euron vientikauppoihin.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2023: Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla investoinnit voimakkaasti kasvussa, Finnveran rahoitus kasvoi Keski-Pohjanmaalla14.3.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Finnvera myönsi vuonna 2023 rahoitusta Pohjanmaalle, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle yhteensä 90 miljoonaa euroa, kun määrä edellisvuonna oli 102 miljoonaa euroa. Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla rahoitus kohdistui selvästi aiempaa enemmän investointeihin. Alueella rahoitettujen yrityskauppojen yhteenlaskettu määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteistä on uusien, vihreän siirtymän investointeihin tarkoitettujen lainojen myöntäminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme