Lapsen oikeuksiin kuuluu myös vastuullinen keskustelu päihteistä

Lasten terveelliset ja turvalliset kasvuolosuhteet edellyttävät avointa ja vastuullista keskustelua lasten kanssa pienestä pitäen. Siksi Lapsen oikeuksien sopimus turvaa lapsille tiedon saannin kaikissa heitä koskevissa asioissa ja myös mahdollisuuden ilmaista oma mielipiteensä.

Tänä vuonna Lapsen oikeuksien päivä muistuttaa yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta.

ånni-hanke kertoo vastaavasti kieli- ja kulttuurisensitiivisen päihdekeskustelun merkityksestä jo 10-13-vuotiaiden lasten kanssa. Yksilön taustat ymmärtävä kieli- ja kulttuurisensitiivisyys edistää parhaalla mahdollisella tavalla yhdenvertaisuutta ja samalla ehkäisee syrjintää.

- Alati monikulttuuristuvassa Suomessa yksi merkittävimmistä taidoista, joka lasten oikeuksien kannalta on tärkeä omaksua, on kulttuurisensitiivinen lähestymistapa, jotta lapsilla aikuisenakin olisi avoin ja arvostava asenne sekä taito elää vuorovaikutuksessa kaikkien ympärillään elävien kanssa”, kertoo Suomen Vanhempainliiton Monikulttuurisuuden asiantuntija Melody Karvonen.

Erilaisten taustojen ja kasvuolosuhteiden ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta saadaan aikaan myös tasapainoinen keskustelupohja päihteistä. Kasvatusvastuussa olevien on saavutettava lasten ja nuorten kanssa keskinäinen luottamus, jonka varassa voidaan tarkastella avoimesti kaikkia kasvuympäristön asioita. Lasten ja nuorten kysymykset tulee ottaa vakavasti ja kuulla niiden taustalta heidän kohtaamiaan tilanteita ja asioita.

- Lapsen ja nuoren kasvua tukee parhaiten lämmin ja välittävä vanhempi, joka on valmis keskustelemaan hänen kanssaan asioista ja auttaa asettamaan myös selkeitä rajoja. Päihteistä on tärkeää keskustella ikätasoisesti ja huomioiden sen, millaisia kokemuksia lapsella tai nuorella on päihteistä esimerkiksi lähipiirissään. Kun nuori kyselee päihteistä, vanhemman kannattaa kuulostella, miksi nuori on asiasta kiinnostunut. Onko hän huolestunut jonkun muun päihteidenkäytöstä? Onko hän kiinnostunut yleisellä tasolla vai pohtiiko hän kenties päihteiden kokeilemista itse? Pohtii Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius.

Vanhempien ja muiden kasvatusvastuullisten tulee ottaa myös päihteisiin liittyvät vaaratekijät huomioon. On kaikkien yhteinen etu, että lapset saavat mahdollisimman aikaisin oikeaa tietoa päihteistä.

- Vaikka kotona ei käytettäisi lainkaan esimerkiksi alkoholia tai tupakkaa, lapset ja nuoret näkevät joka tapauksessa päihteidenkäyttöä ja esimerkiksi alkoholiin liittyvää kuvastoa eri puolilla. Siksi vanhempien kannattaa aloittaa ajoissa keskustelu päihteidenkäytön riskeistä nuoren kanssa ja samalla selittää ja taustoittaa heille asioita, Helenius jatkaa.

ånni-hanke nostaa viikon 47 aikana esille vastuullisen päihdekeskustelun merkityksen osana lapsen oikeuksia. Kampanjaviikko näkyy erityisesti hankkeen sosiaalisen median kanavissa, joissa haastetaan kasvatusalan ammattilaisia, kansalaisia ja muita toimijoita antamaan äänensä avoimen päihdekeskustelun puolesta.

Avoimeen ja kulttuurisensitiiviseen päihdekeskusteluun niin kotona kuin koulussakin auttavat ånni-hankkeessa luodut Juteltaisko ja ånni yhdessä -keskustelumallit, jotka löytyvät hankkeen verkkosivuilta www.ånni.fi

Vuonna 2017 päättyvä ånni-hanke on seitsemän koulutyötä tekevän järjestön yhteishanke, jossa ovat mukana ovat Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Koulutus Elämään -säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Music Against Drugs ry, Raittiuden Ystävät ry, Suomen Vanhempainliitto ja YMCA Finland.

Lapsen oikeuksien päivästä: https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-paiva-ja-viikko/

Lapsen oikeuksien sopimus: https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/

www.ånni.fi
YouTube > ånni hanke
www.facebook.com/kulttuurisensitiivinenpaihdetyo/
Twitter @anni_hanke
www.innokylä.fi > ånni