Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille

Jaa

THL:n ja Sylva-säätiön tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen sairastuminen syöpään lisää molempien vanhempien todennäköisyyttä saada psykiatrista hoitoa lyhyellä aikavälillä. Kokonaisuudessaan lapsen syöpä vaikuttaa kuitenkin huomattavasti voimakkaammin äitiin kuin isään. Äitien käynnit psykiatrisessa hoidossa kasvoivat lähes kaksinkertaiseksi lapsen sairastumisvuonna.

Äitien psykiatrisen hoidon todennäköisyys kasvaa lapsen sairastumisen myötä keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä sairastumisvuonna ja 2,4 prosenttiyksikköä seuraavana vuonna. Ennen diagnoosia psykiatrisessa hoidossa kävi 1,7 prosenttia äideistä. Isillä vaikutus on pienempi. Vaikutus hälvenee ajan myötä, ja viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen vanhempien psykiatristen hoitokäyntien todennäköisyys ei enää eroa vertailuryhmästä.

Psykiatriset hoitokäynnit kasvavat eniten korkeasti koulutetuilla äideillä, kun taas masennuslääkkeiden käyttö kasvaa eniten alemmin koulutetuilla vanhemmilla.

Lapsen syöpä kasvattaa äitien psyykenlääkkeiden käytön todennäköisyyttä sairastumisvuonna 45 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 41 % seuraavana vuonna. Isillä vaikutus on absoluuttisesti pienempi. Isien psyykenlääkkeiden käytön todennäköisyys kasvaa 43% sairastumisvuonna ja 44% seuraavana vuonna, mutta vaikutus hälvenee naisia nopeammin seuraavina vuosina.

Lasten sairastaman syövän vaikutuksia vanhempien mielenterveyteen selvitettiin tutkimalla perheitä, joissa lapsi sairastui syöpään 5–15-vuotiaana vuosina 1999–2012. Perheitä seurattiin neljä vuotta ennen syöpädiagnoosia ja viisi vuotta sen jälkeen.

Syöpä on edelleen toiseksi merkittävin lasten kuolinsyy. Intensiivistä hoitoa vaativa sairaus on raskas kokemus niin lapselle kuin hänen perheelleen.

Vanhempien mielenterveysoireet yleistyvät erityisen paljon, kun lapsi kuolee

Syöpään sairastuneen lapsen vanhemmat saavat psykiatrista hoitoa ja käyttävät psyykenlääkkeitä selvästi todennäköisimmin silloin, kun lapsen syöpä johtaa kuolemaan.

”Lapsen sairastuminen syöpään on luonnollisesti vaikea koettelemus koko perheelle, ja intensiivinen ja pitkä hoitojakso vie voimia. Lapsen kuolema on äärimmäinen sokki, ja siten on hyvä, että mielenterveysongelmiin haetaan apua”, pohtii THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.

Koska tutkimusaineisto pitää sisällään vain erikoissairaanhoidon käynnit ja psyykenlääkkeiden ostot, jäävät lievemmät tai tunnistamattomat mielenterveysoireet tutkimuksessa havaitsematta. Mielenterveysvaikutukset ovatkin todennäköisesti laajemmat kuin tutkimuksessa on raportoitu.

Tukea tulee tarjota usein ja systemaattisesti

Tuore tutkimus kertoo aiempaa kattavammin lapsen syöpäsairauden vaikutuksista. Syövän vaikutukset eivät rajaudu ainoastaan potilaaseen, vaan hoitoprosesseissa pitäisi huomioida koko perhe.

”Kun tiedämme, millainen vaikutus lapsen sairastumisella on vanhempien mielenterveyteen, voimme paremmin tukea vanhempien jaksamista. On erittäin tärkeää kohdata vanhemmat ja kysyä heidän vointiaan sekä tarjota terapeuttista tukea”, arvioi Sylva-säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen.

Sylva ry on syöpäsairaiden lasten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä valtakunnallinen yhdistys.

Tulokset kannustavat ottamaan huomioon tarkemmin syöpähoitojen vaikuttavuuden yhä laajemmasta näkökulmasta. Toisin sanoen vaikuttavalla hoidolla ei ole vain lääketieteellisiä seurauksia, vaan laajempia taloudellisia ja psykososiaalisia seurauksia.

”Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme lapsen syöpäsairauden vaikuttavan negatiivisesti myös vanhempien tuloihin ja työllisyyteen, ja jälleen kerran vaikutukset olivat suuremmat äideillä. Uudet tulokset tukevat aiempia ja luovat tarkempaa kokonaiskuvaa syöpään sairastuneiden lasten tilanteesta”, Vaalavuo kertoo.

Lisätietoa

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille

Aiempi selvitys: Lapsen sairastuminen syöpään vähentää etenkin äitien työtuloja

Yhteystiedot

Maria Vaalavuo
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6754
etunimi.sukunimi@thl.fi

Antti Karjalainen
tutkimusjohtaja
Sylva ry
puh. 050 374 3277
etunimi.sukunimi@sylva.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt viime vuodesta8.10.2021 08:55:00 EEST | Tiedote

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt useilla tuhansilla viime vuodesta. Vuoden 2020 elokuussa yli puoli vuotta odottaneita oli 17 728, kun heitä oli 9 539 elokuussa 2021. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kaikkiaan hieman yli 140 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaalahoitoon elokuun 2021 lopussa. Kiireetöntä sairaalahoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lähti lievään laskuun vuoden 2020 lopussa. Suurimmillaan määrä oli joulukuussa 2020, jolloin reilut 141 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon. ”Koronaepidemia on hidastanut hoitoonpääsyä. Erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsyä on pyritty nopeuttamaan. Tässä on myös onnistuttu hyvin. Uusia potilaita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja uudetkin potilaat on hoidettava heidän hoidon tarpeensa kiireellisyyden mukaan ”, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Lisäksi henkilökuntapula se

THL ohjeistaa tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille vain Comirnaty-koronarokotetta – Spikevaxin yhteyttä sydänlihastulehdukseen arvioidaan7.10.2021 18:05:43 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjeistaa kuntia tarjoamaan alle 30-vuotiaille miehille ja pojille toistaiseksi ainoastaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-koronarokotetta. Pohjoismaisen seurantatutkimuksen mukaan sydänlihastulehduksia ilmenee suhteellisesti enemmän Modernan Spikevax-rokotteen kuin Biontech-Pfizerin Comirnatyn saaneilla ja riski saada sydänlihastulehdus rokotuksen jälkeen on nuorilla miehillä suurempi kuin naisilla. Tutkimuksen mukaan koronarokotettujen sydänlihastulehdukset ovat ylipäätään harvinaisia. Sydänlihastulehduksia ilmenee jatkuvasti erilaisten infektioiden seurauksena myös rokottamattomilla. Rokotuksen jälkeen havaittuja sydänlihastulehduksia on todettu eniten nuorilla miehillä kahden viikon sisällä toisen mRNA-rokoteannoksen saamisesta. Riski on naisilla ja vanhemmilla miehillä huomattavasti pienempi kummankin mRNA-rokotteen kohdalla. Spikevaxia voidaan THL:n ohjeistuksen mukaan tarjota kaikille 30 vuotta täyttäneille sekä alle 30-vuotiaille naisille. Com

Rokottamattoman riski joutua sairaalaan on todellinen – vain rokote suojaa vakavalta koronavirustaudilta, kun yhteiskunta avautuu6.10.2021 16:00:25 EEST | Tiedote

Valtaosa koronatapauksista sekä koronan takia sairaala- tai tehohoidossa olevista potilaista on tällä hetkellä rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus sairaalahoitoon joutuneista tulee rokotettujen suuresta joukosta. Rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on moninkertainen täyden rokotussarjan saaneihin verrattuna ja 50–79-vuotiailla rokottamattomilla sairaalahoitoon joutumisen riski onkin jopa 18-kertainen.

Vierastyöläisillä todettu koronatartuntaryppäitä – tartuntojen estäminen vaatii tehokasta testausta ja rokotuksia5.10.2021 09:16:44 EEST | Tiedote

Useammalla paikkakunnalla on todettu koronatartuntoja hiljattain Suomeen saapuneilla vierastyöläisillä. Osa tartunnan saaneista on joutunut sairaala- tai tehohoitoon. Töihin saapuneet vierastyöläiset asuvat usein yhteismajoituksissa ja kulkevat yhteiskuljetuksilla, mikä tekee tartuntaketjujen katkaisusta sekä sopivien eristys- ja karanteenitilojen järjestämisestä vaikeaa. Rokotteet ovat paras keino ehkäistä paikallisia tartuntoja Työntekijöiden työturvallisuudesta huolehtiminen on aina työnantajan vastuulla. Turvallisten työolojen varmistamisen lisäksi työnantajien kannattaa kannustaa työntekijöitään ottamaan koronarokote sekä käymään testeissä vähäisistäkin oireista. Suomeen töihin saapuvat henkilöt voivat saada koronarokotteen työskentelykunnassaan. Tartuntaryppäät saadaan parhaiten hallintaan tehokkaalla testauksella työpaikoilla. Hyviä kokemuksia on saatu työnantajien järjestämästä ja paikallisten viranomaisten tukemasta testauksesta sekä säännöllisistä seulonnoista antigeeni- tai

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme