Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille

Äitien psykiatrisen hoidon todennäköisyys kasvaa lapsen sairastumisen myötä keskimäärin 3,2 prosenttiyksikköä sairastumisvuonna ja 2,4 prosenttiyksikköä seuraavana vuonna. Ennen diagnoosia psykiatrisessa hoidossa kävi 1,7 prosenttia äideistä. Isillä vaikutus on pienempi. Vaikutus hälvenee ajan myötä, ja viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen vanhempien psykiatristen hoitokäyntien todennäköisyys ei enää eroa vertailuryhmästä.

Psykiatriset hoitokäynnit kasvavat eniten korkeasti koulutetuilla äideillä, kun taas masennuslääkkeiden käyttö kasvaa eniten alemmin koulutetuilla vanhemmilla.

Lapsen syöpä kasvattaa äitien psyykenlääkkeiden käytön todennäköisyyttä sairastumisvuonna 45 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 41 % seuraavana vuonna. Isillä vaikutus on absoluuttisesti pienempi. Isien psyykenlääkkeiden käytön todennäköisyys kasvaa 43% sairastumisvuonna ja 44% seuraavana vuonna, mutta vaikutus hälvenee naisia nopeammin seuraavina vuosina.

Lasten sairastaman syövän vaikutuksia vanhempien mielenterveyteen selvitettiin tutkimalla perheitä, joissa lapsi sairastui syöpään 5–15-vuotiaana vuosina 1999–2012. Perheitä seurattiin neljä vuotta ennen syöpädiagnoosia ja viisi vuotta sen jälkeen.

Syöpä on edelleen toiseksi merkittävin lasten kuolinsyy. Intensiivistä hoitoa vaativa sairaus on raskas kokemus niin lapselle kuin hänen perheelleen.

Vanhempien mielenterveysoireet yleistyvät erityisen paljon, kun lapsi kuolee

Syöpään sairastuneen lapsen vanhemmat saavat psykiatrista hoitoa ja käyttävät psyykenlääkkeitä selvästi todennäköisimmin silloin, kun lapsen syöpä johtaa kuolemaan.

”Lapsen sairastuminen syöpään on luonnollisesti vaikea koettelemus koko perheelle, ja intensiivinen ja pitkä hoitojakso vie voimia. Lapsen kuolema on äärimmäinen sokki, ja siten on hyvä, että mielenterveysongelmiin haetaan apua”, pohtii THL:n tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo.

Koska tutkimusaineisto pitää sisällään vain erikoissairaanhoidon käynnit ja psyykenlääkkeiden ostot, jäävät lievemmät tai tunnistamattomat mielenterveysoireet tutkimuksessa havaitsematta. Mielenterveysvaikutukset ovatkin todennäköisesti laajemmat kuin tutkimuksessa on raportoitu.

Tukea tulee tarjota usein ja systemaattisesti

Tuore tutkimus kertoo aiempaa kattavammin lapsen syöpäsairauden vaikutuksista. Syövän vaikutukset eivät rajaudu ainoastaan potilaaseen, vaan hoitoprosesseissa pitäisi huomioida koko perhe.

”Kun tiedämme, millainen vaikutus lapsen sairastumisella on vanhempien mielenterveyteen, voimme paremmin tukea vanhempien jaksamista. On erittäin tärkeää kohdata vanhemmat ja kysyä heidän vointiaan sekä tarjota terapeuttista tukea”, arvioi Sylva-säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen.

Sylva ry on syöpäsairaiden lasten ja nuorten aikuisten sekä heidän läheistensä valtakunnallinen yhdistys.

Tulokset kannustavat ottamaan huomioon tarkemmin syöpähoitojen vaikuttavuuden yhä laajemmasta näkökulmasta. Toisin sanoen vaikuttavalla hoidolla ei ole vain lääketieteellisiä seurauksia, vaan laajempia taloudellisia ja psykososiaalisia seurauksia.

”Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme lapsen syöpäsairauden vaikuttavan negatiivisesti myös vanhempien tuloihin ja työllisyyteen, ja jälleen kerran vaikutukset olivat suuremmat äideillä. Uudet tulokset tukevat aiempia ja luovat tarkempaa kokonaiskuvaa syöpään sairastuneiden lasten tilanteesta”, Vaalavuo kertoo.

Lisätietoa

Lapsen sairastuminen syöpään aiheuttaa mielenterveysoireita etenkin äidille

Aiempi selvitys: Lapsen sairastuminen syöpään vähentää etenkin äitien työtuloja

Yhteystiedot

Maria Vaalavuo
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 6754
etunimi.sukunimi@thl.fi

Antti Karjalainen
tutkimusjohtaja
Sylva ry
puh. 050 374 3277
etunimi.sukunimi@sylva.fi