Ensi- ja turvakotien liitto

Lapsenhuoltolain uudistus: lapsen näkemykset paremmin esille

Jaa

Uudistuvan lastenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa lapsen osallisuutta ja kuulluksi tuloa vanhempien erotilanteissa. Valmisteilla oleva laki tähtää siihen, että lapsen kokemukset ja näkemykset tulevat paremmin kuulluksi ja lapsi pääse itse vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin ratkaisuihin. Erofoorumin 22.3. teemana on uudistuva lapsenhuoltolaki. Foorumissa kerromme lain uudistustyön keskeisimmistä lapsen asemaa parantavista keinoista ja muutoksista.

Jos lapsen huoltoa koskeva lakiesitys etenee suunnitellusti, vanhempien on pian huolehdittava siitä, että pienellekin lapselle kerrotaan vanhempien erosta ja kuunnellaan missä lapsi haluaisi asua. Lapsi ei päätä, mutta häntä on kuunneltava. Lapsen osallisuus on kuulemisen lisäksi myös oikeus saada tietoa omaa elämää koskevista muutoksista ja lapsella tulee olla oikeus olla ottamatta kantaa. Vastuu lapsen mielipiteen selvittämisestä on aina ensisijaisesti lapsen huoltajilla.

Laissa myös esitetään lapselle mahdollisuutta kahteen viralliseen asuinpaikkaan. Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu yhtä suuren osan ajasta kummankin vanhemman luona. Lakimuutos tuo näkyväksi tuhansien lasten vallitsevan tilanteen, sillä esimerkiksi vuoden 2016 kouluterveyskyselyn mukaan 11 prosenttia 8-9. luokkalaisista ilmoitti asuvansa vanhempiensa luona vuorotellen. Vuoroasumisen kirjaaminen lakiin edellyttäisi myös monien sosiaalietuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteiden uudelleenarviointia.

Lue myös
Lapsen mielipide selvitettävä, Enska 1/2018
Vanhempien riitely ei estä vuoroasumista, Enska 1/2018

Varhainen tuki kannattaa

Eron varhaisessa vaiheessa, kun vanhemmat vasta pohtivat eroratkaisun tekemistä tai ovat hiljattain eronneet, voidaan vaikuttaa vanhempien toimintatapoihin lasten asioissa. Lapsen kannalta on tärkeää, että erosta huolimatta vanhemmat ovat hyvissä väleissä ja pystyvät riitelemättä ja yhteistyössä huolehtimaan hänen asioistaan. Erosta huolimatta vanhempien tulee pyrkiä sovinnollisesti ja asiallisesti keskustelemaan ja sopimaan lapsen hoitoon, kasvatukseen ja huolenpitoon liittyvistä asioista.

Eroneuvo-tilaisuudet, jotka ovat muutaman tunnin mittaisia eroteemaa käsitteleviä luentoja sekä pitkäkestoisemmat Vanhemman neuvo- vertaistukiryhmät tarjoavat vanhemmille käytännön keinoja ja tukea eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Luennolla ja ryhmissä osallistujat saavat asiatiedon lisäksi mahdollisuuden keskustella ja jakaa pohdintojaan ja pulmiaan toisten samassa tilanteessa olleiden vanhempien kanssa. Jo sen huomaaminen, ettei ole ainut eronnut ja että muutkin läpikäyvät samoja tunteita ja pulmia erossaan, voi auttaa selviytymään.

Eroneuvossa ja Vanhemman neuvossa vanhemmat pohtivat omaa rooliaan uudessa tilanteessa. Tuleeko vanhemman nyt esimerkiksi huolehtia sellaisesta, mistä toinen vanhempi on aiemmin kantanut enemmän vastuuta, kuten läksyistä, harrastuksista, ystävyyssuhteiden tukemisesta tai nukkuma-ajoista. Vanhempien tulee eron jälkeen löytää rajat siihen, mitkä lapsen toisen vanhemman luona tapahtuvista asioista kuuluu sekä äidille, että isällä ja mitkä ovat asioita, joihin toisella ei ole enää oikeutta puuttua? Onko vanhemmilla mahdollisuus tukeutua toistensa apuun lapsen sairastaessa tai kuljetuksissa harrastuksiin?

Eroneuvo -tilaisuuksissa ja Vanhemman neuvo -vertaisryhmien yhteisissä keskusteluissa jaetaan vanhemmille käytännön keinoja lapsen kuulemiseen ja huomioimiseen. Huoli lasten selviytymisestä sekä lapsen suhteen säilymisestä toiseen vanhempaan eron jälkeen saa monet hakemaan apua.

Erotilanteessa avun hakeminen pitäisi olla normi

Kaikki vanhemmat hyötyvät ulkopuolisesta avusta erotilanteessa. Ero on iso elämänmuutos ja tuesta voivat hyötyä kaikki perheenjäsenet. Eteenkin erossa esiin nousevat moninaiset tunteet voivat estää vanhempia toimimaan yhteistyössä ja näkemään toistensa arvo merkittävänä ihmissuhteena lapselle. Erokatkeruus ja eron hyväksymättömyys heijastuvat myös vanhempien väliseen yhteistyöhön ja tapaan kommunikoida ja keskustella. Erotilanteessa avun hakeminen voidaan nähdä vastuullisena vanhemmuutena, jolloin vanhempi hakee tukea sekä omasta erosta toipumiseen että lapsen huomioimisen avuksi.

Ero heijastuu aina myös lapsen elämään, yhden kodin elämästä siirrytään kahden kodin arkeen. Vanhempien huolena onkin usein se, mitä erosta seuraa lapselle tai millä tavoin erosta tulisi lasten kanssa keskustella. Asiatieto ja toisten kokemusten kuuleminen auttavat vanhempaa toiminaan rakentavasti myös omassa erossa. Myytti erossa yksin selviämisestä ja pärjäämisestä tulisi murtaa ja avun hakeminen erossa tulisi olla normaali käytäntö. Varhaisella tuella voidaan merkittävästi ehkäistä kielteisiä vaikutuksia lapsen elämään ja turvata lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa erosta huolimatta.

Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan kaipaa tai tarvitse samanlaista apua. Joitain helpottaa ja uutta näkökulmaa tuo osallistuminen muutamaan tietosisältöiseen ja vertaistuen mahdollistavaan tapaamiseen, joku toinen kaipaa tiivistä ja monipuolista apua erokriisissään. Osa vanhemmista hyötyy verkossa saatavasta keskustelutuesta ja toinen voi kaivata henkilökohtaista kasvokkain saatavaa yksilöllistä apua. Tietoisuus erotilanteessa saatavien tukimuotojen monipuolisuudesta olisi tärkeää sekä ammattilaisille että vanhemmille.

Tietoa vanhempien tukimuodoista tulisi olla tarjolla monissa lapsiperheitä kohtaavissa palveluissa kuten päivähoidossa ja koulun kanssa käytävän yhteydenpidon ohessa. Tavallista on myös, etteivät vanhemmat osaa kuvitella vertaisryhmästä saamaansa hyötyä vaan vasta ryhmän jälkeen huomaa, kuinka paljon osallistuminen toi helpotusta omaan ja lasten elämään. Eronneita vanhempia päivittäin kohtaavien ammattilaisten tulisi aktiivisesti kertoa vanhemmille tarjolla olevista eropalveluista ja kannustaa osallistumaan niihin. Ensi- ja turvakotien liton toiminnasta kertynyt asiakaspalaute osoittaa, että vanhemmat hyötyvät siitä, että työntekijä kehottaa hakemaan apua ja kertoo erilaisista tuesta.

Erosta puhuminen lasten kanssa on usein vanhemmille hankalaa. Eroon liittyy paljon kipeitä tunteita ja vanhempi saattaa toivoa, että kun asiaa ei käsitellä, lapset säästyvät osalta eron tuomasta kivusta. Lapsella on kuitenkin oikeus ja tarve saada tietoa muutoksista, joita hänen elämässään tapahtuu. Jos lapsen kanssa ei keskustella asioista jää hän yksin ajatusten ja tunteidensa kanssa ja voi tehdä omassa mielessään epärealistisia johtopäätöksiä eron syistä ja omasta osuudesta siihen. Näin eron vaikutukset lapseen ovat suuremmat verrattuna tilanteeseen, jossa lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi erokriisin keskellä.

Lapsen tulee myös voida ilmaista kaikkia eroon liittyviä tunteitaan ja kokea ne sallituiksi. Lasta helpottaa, jos hän tietää, että erosta saa keskustella ja kysyä aina kun siihen liittyviä asioita tulee mieleen. Tämän asian huomaaminen vanhemman oman erokriisin keskellä voi olla vaikeaa. Lapsen surun, ikävän ja vihan vastaanottaminen syyllistymättä tai ahdistumatta ei ole helppo tehtävä kenellekään vanhemmalle.

Kun vanhemmat hakevat eroon ulkopuolista apua varhaisessa vaiheessa, edistetään monipuolisesti koko perheen hyvinvointia, säästetään yhteiskunnan kustannuksia ja vähennetään eroperheiden lasten kokemia haittoja.

Lue myös:
Sama huoli eroavilla vanhemmilla, Enska 1/2018

Eroavia perheitä autetaan monipuolisesti

Erotilanteessa löytyy vanhemmille runsaasti apua. Kuntien perheoikeudellisiin palveluihin saattaa olla useiden viikkojen, jopa kuukausien jonot. Odottaessaan lastenvalvojan luona käyntiä, vanhempien kannattaa hyödyntää erilaisia vertaistukiryhmiä ja infotilaisuuksia. Tilaisuuksia järjestävät kuntien lisäksi järjestöt ja seurakunnat ympäri Suomea.

Monet tilaisuudet valmentavat vanhempia rakentamaan lasten asioissa toimivia käytäntöjä. Ero, on paitsi juridinen kysymys, myös elämäntilanne, jossa aikuinen läpi käy luopumisen, surun ja vihan tunteita ja näistä selviytymiseen saa tukea erilaisista vertaistukiryhmistä. Jonotusaika on mahdollista käyttää koko perheen hyväksi. Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa tukea eroaville vanhemmille monin tavoin ja apua saa moniin erilaisiin pulmiin.

Eroneuvo on kahden tunnin mittainen tuki- ja infotilaisuus eronneille ja eroa pohtiville vanhemmille. Tilaisuudessa saa tietoa eron vaikutuksista aikuisen ja lapsen elämään sekä ymmärrystä eron jälkeisestä vanhemmuudesta. Vertaiskahvila on eronneille vanhemmille suunnattu vapaamuotoinen kohtaamispaikka, jossa tutustuu ja tapaa muita samassa elämäntilanteissa olleita vanhempia. Näitä matalan kynnyksen palveluita käyttävät sekä isät että äidit. Molemmissa toimintamuodoissa on mukana myös vapaaehtoisia vertaisia, jotka ovat erostaan jo selvinneitä vanhempia.

Vanhemman neuvo ® -vertaistukiryhmässä eronneet ja eropäätöksen tehneet vanhemmat pohtivat sitä, miten vanhempien yhteistyö toimii arjessa ja miltä se näyttää lasten näkökulmasta. Ryhmässä käsitellään lukuisia eroon ja sen jälkeiseen vanhemmuuteen liittyviä teemoja. Erona toisiin eroryhmiin, Vanhemman neuvossa käsitellään eroa vanhemmuuden ja lapsen näkökulmasta.

Apua eroon –chat mahdollistaa kahdenkeksisen keskustelun netissä, erilaiset vertaistukiryhmät mahdollistavat kasvokkaisen kohtaamisen sekä keskustelun muiden vanhempien kanssa sekä luotettavan ammattilaistiedon. Perhekohtaista apua saa yksilö-, pari ja perhetapaamisista, joissa käsitellään kunkin perheen tilannetta yksilöllisesti.

Tapaamispaikat auttavat tilanteissa, joissa tapaamiset eivät ole mahdollisia lapsen toisen vanhemman luona tai jos vaihtotilanteet ovat haasteellisia.

Eroneuvo tilaisuuksissa ja vertaiskahviloissa kohdattiin vuoden 2017 aikana 205 vanhempaa. Yksilö-, pari- ja perhetapaamissa autettiin yhteensä 272 vanhempaa. Vanhempien eron kokeneita lapsia avopalveluissa, ryhmissä ja yksilötyössä, oli mukana yhteensä 78. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmään osallistui 88 vanhempaa, joista 76 äitiä ja 12 isää.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä 20 on Ero lapsiperheessä -toimintaa.

Lue myös: Onko lapsen huolettomuus liian kallista? Enska 1/2018

Lisätietoja

Päivi Hietala
asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 4385290, paivi.hietala@etkl.fi

Maarita Kettunen
asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 0400 153 227, maarita.kettunen@etkl.fi

Jussi Pulli
kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 5041673, jussi.pulli@etkl.fi

Linda Niininen
asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 4133668, linda.niininen@etkl.fi

Laura Kouri
viestinnän asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 040 70 99498, laura.kouri@etkl.fi

Toiminnassamme mukana olevilla vanhemmilla on kokemusta niin erosta selviämisestä, yhteistyöstä lapsen toisen vanhemman kanssa sekä avun saamisesta erotilanteessa. Kauttamme on myös mahdollista haastatella eronnutta vanhempaa.

Erofoorumi 22.3.2018 – Lapsi keskiöön, lapsenhuoltolaki uudistuu!
Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

Erofoorumin teemana on uudistuva lapsenhuoltolaki. Foorumissa kuulemme lain uudistustyön keskeisimmistä lapsen asemaa parantavista keinoista ja muutoksista. Pyöreän pöydän keskustelussa vanhempien eron kokeneiden lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset tuovat lasten kokemuksia; mitä lapset puhuvat erosta ja mitä jokaisen työntekijän tulisi huomioida työskennellessään eroperheiden lasten kanssa? Lisäksi kuulemme puheenvuorot mm. vuoroviikkoasumisesta lapsen näkökulmasta, lapsen osallisuudesta ja lasten parissa tehtävästä yksilötyöstä.

Erofoorumi kokoaa eroperheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia, päättäjiä sekä eroauttamisen kehittäjiä eri puolilta Suomea.

Tutustu ohjelmaan:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tapahtumat/erofoorumi2018/

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Susanna Huovisesta Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja18.4.2018 09:23Tiedote

Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtajaksi on valittu kansanedustaja Susanna Huovinen. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on ollut vuosien ajan aktiivisesti mukana erilaisten järjestöjen työssä. Myös ensi- ja turvakotityö on tuttua. Hän on ollut jäsenenä Keski-Suomen ensi- ja turvakodin hallituksessa sekä toiminut Ensi- ja turvakotien liiton varapuheenjohtaja. Susanna Huovisen osaaminen ja kontaktiverkostot ovat ainutlaatuiset ja yhdistys on ylpeä saadessaan hänet mukaan haastavaan, mutta palkitsevaan työhön.

Kutsu medioille 16.1: Toiminnasta turvapaikanhakijaperheille vastaanottokeskuksissa saatu hyviä kokemuksia12.1.2018 11:08Kutsu

Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa asuu parhaillaan 59 perhettä, joissa on yli 100 lasta. Molemmat keskukset ovat niin sanottuja odotusajan keskuksia, joissa asutaan pidempään ja odotetaan päätöstä turvapaikkahakemukseen. Keskuksia ylläpitää SPR Lapin piiri. Lapsiperheiden tilanne on usein haastava, sillä vanhemmat saattavat olla väsyneitä, traumatisoituneita ja stressaantuneita turvapaikkaprosessista ja tulevaisuuden epävarmuudesta. Mediainfossa kuulemme turvapaikanhakijaperheiden elämästä ja arjesta vastaanottokeskuksessa. Kuulemme myös, miten pienillä ja edullisillakin keinoilla on pystytty tukemaa perheiden ja lasten hyvinvointia.

Vaikeuksissa olevat vauvaperheet saavat apua Helsingin ensikodista19.12.2017 11:05Tiedote

Vallilan ensikodissa on syksyn aikana ollut tavallista vähemmän apua tarvitsevia vauvaperheitä. Tilanne ihmetyttää Helsingin ensikoti ry:tä, sillä esimerkiksi Helsingissä tehdään noin 15 000 lastensuojeluilmoitusta vuodessa. - Apua tarvitsevat perheet eivät ole loppuneet, mutta palvelua ostavien kuntien taloustilanne näkyy myös ensikodissa. Kunnat pyrkivät auttamaan perheitä omien palvelujensa turvin silloinkin, kun ne eivät ole riittävän intensiivisiä. Perheille voidaan tarjota tukea kotiin muutamana päivänä viikossa, vaikka tuen tarve olisi ympärivuorokautinen. Perheet ovat erilaisia, ja niin tulee olla perheille tarjottavien palvelujenkin, sanoo Helsingin ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme